Matteo Salvini taktikoi Italian hallituskriisiin – Vallanhimo ja vastuuttomuus voivat silti torpata populistin pääministerihaaveet

Uutisanalyysi: Brysselissä hallituskriisiä seurataan jännittyneenä. Muukalaisvastaisen ja Venäjää tukevan Salvinin johtama Italia olisi EU:lle kauhistus.

Euroopan unioni
Teksti
Mika Horelli

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Kaikki ei lopulta mennyt aivan kuten Italian sisäministeri ja Lega-puolueen puheenjohtaja Matteo Salvini oli suunnitellut.

Salvini vaati pari viikkoa sitten epäluottamuslausetta oman hallituksensa pääministeri Giuseppe Contelle. Tarkoituksena oli pakottaa maa ennenaikaisiin vaaleihin ja varmistaa samalla asema seuraavana pääministerinä.

Conte kuitenkin yllätti Salvinin ilmoittamalla tiistaina 20. elokuuta 2019 itse erostaan.

Seuraava siirto Italian sekavassa politiikassa kuuluu nyt presidentti Sergio Mattarellalle. Hän voi joko ryhtyä tunnustelemaan uutta enemmistöhallituskoalitiota tai asettaa virkamieshallituksen.

Myös Salvinin vaatimat uudet vaalit ovat mahdolliset. On kuitenkin todennäköistä, että ensin yritetään muuta.

Salvinin puolue Lega nauttii tällä hetkellä mielipidetiedusteluissa 36-38 prosentin kannatusta. Salvini on uhannut tuoda kannattajansa kaduille, jos uusia vaaleja ei järjestetä.

Salvinin vallanhimo ja vastuuttomuus muun muassa Italian talouden suhteen toimivat kuitenkin häntä vastaan.

On aivan mahdollista, että Legan nykyinen hallituskumppani, Luigi di Maion johtama Viiden tähden liike ja Nicola Zingarettin vetämä keskustavasemmistolainen Demokraattinen puolue PD löytävät riittävästi yhteistä pohjaa muodostaakseen joidenkin parlamentin pienryhmien tuella enemmistöhallituksen ilman Legaa.

 

Brysselissä Italian tapahtumia seurataan jännityksellä.

EU-johtajia huolettaa erityisesti vaihtoehto, jossa Salvini saisi vaalinsa ja Legan vaalivoitto niissä olisi niin suuri, että puolue pääsisi sanelemaan parlamentin päätökset. Italian vaalijärjestelmässä 40 prosentin kannatus vaaleissa takaa enemmistön parlamentissa.

Mahdollista on myös se, että Salvini poimisi avukseen pienen Giorgia Melanin johtaman kansalliskonservatiivisen Italian veljet, Fratelli d’Italia -puolueen tai Silvio Berlusconin keskustaoikeistolaisen Forza Italia -puolueen.

Brysselin kauhukuva on se, että EU saisi Salvinin johtamasta Italiasta toiseen potenssiin korotetun version Unkarista, jonka itsevaltainen pääministeri Viktor Orbán on vienyt maataan yhä kauemmas länsimaisesta demokratiasta ja oikeusvaltiosta.

Avoimen muukalaisvihamielisenä tunnettu Salvini on julkisesti ihaillut Unkarin ”epäliberaalia demokratiaa” ja Orbánin itsevaltaista hallintoa. Lisäksi Salvini tukee avoimesti Venäjän voimapolitiikkaa ja Krimin miehitystä.

Italian kohdalla erityinen huoli on maan talous. Maa on bruttokansantuotteella mitattuna euroalueen kolmanneksi suurin talous.

Jo Conten hallituksessa Salvini kritisoi toistuvasti EU:n julkisen talouden hoitoa koskevia sääntöjä. Pääministerinä hän todennäköisesti menisi vain pidemmälle. Pahimmillaan tämä voisi johtaa uuteen eurokriisiin.

Brysselillä on tälle syksylle tiedossa jo tähän mennessä aivan tarpeeksi taloushuolia muutaman kuukauden päästä uhkaavan brexitin johdosta.