Diplomatian haaksirikko

Yhdysvallat yritti ratkaista kriisin puhumalla. Venäjälle neuvottelut olivat pelkkä kulissi.

diplomatia
Teksti
Teppo Tiilikainen

Lokakuussa Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin turvallisuusneuvonantajat seurasivat huolestuneina satelliittikuvia, jotka paljastivat, että Venäjä kokosi valtavaa sotajoukkoa Ukrainan rajan tuntumaan. He varoittivat presidenttiä Eurooppaa uhkaavasta suursodasta.

Biden päätti muuttaa ulkopolitiikkansa painopistettä. Yhdysvallat oli pitänyt jo pitkään päävastustajanaan Kiinaa, mutta nyt Venäjä varasti jälleen suurimman huomion.

Sodan uhan kasvaessa Valkoisessa talossa päätettiin, että tuleva strategia hiottaisiin tiiviissä yhteistyössä eurooppalaisten Nato-liittolaisten kanssa, jotta Afganistanissa ja Irakissa tehdyt virheet vältettäisiin.

Yhdysvallat on tottunut toimimaan maailmanpoliisina. Se on osallistunut lukemattomiin sotiin eri puolilla maailmaa.

Biden päätti kuitenkin jo alkuvaiheessa, ettei Ukrainaan lähetetä amerikkalaisjoukkoja. Ydinaseillaan uhkailevan Venäjän kanssa ei haluta ajautua avoimeen sotaan.

Amerikkalaiset tarjosivat Venäjälle keppiä ja porkkanaa. He olivat valmiita neuvottelemaan, mutta varoittivat samalla vakavista seurauksista, jos Venäjä hyökkää.

”Yhdysvallat pyrki alusta alkaen ratkaisemaan kriisin diplomatian keinoin”, sanoo Suomen Washingtonin-suurlähettiläs Mikko Hautala.

”Amerikkalaiset tekivät merkittäviä avauksia myös niistä käytännön asioista, joista Venäjän kanssa voitaisiin sopia.”

Tammikuussa alkaneen neuvottelumaratonin aikana amerikkalaiset pitivät tiukasti kiinni Naton avoimien ovien periaatteesta, vaikka taustakeskusteluissa myönnettiin, ettei Ukraina olisi vielä pitkiin aikoihin valmis jäsenyyteen. Samalla he tekivät selväksi, ettei Euroopan turvallisuudesta keskustella liittolaisten ja Ukrainan pään yli.

Presidentti Vladimir Putin tiesi todennäköisesti alusta alkaen, ettei Kremlin kohtuuttomiin vaatimuksiin suostuta. Hän jatkoi lännen painostamista tunnustamalla Ukrainaan kuuluvien  Donetskin ja Luhanskin itsenäisyyden maanantaina 21. helmikuuta.

Kolme päivää myöhemmin Venäjän armeija vyöryi Ukrainan rajojen yli kolmesta ilmansuunnasta. Samalla kävi selväksi, että Yhdysvaltojen johtama diplomaattinen operaatio oli epäonnistunut.

Venäjä oli pelannut aikaa ja käyttänyt neuvotteluja kulissina hyökkäyksen valmistelulle. Putinin sodanjulistuskin oli nauhoitettu jo aikaisemmin.

Venäjän presidentin hurmoshenkinen puhe tihkui katkeruutta ja vihaa. Hän perusteli päätöstään Naton muodostamalla uhalla ja venäjänkielisen väestön kansanmurhalla, jota Ukrainan hallitus toteutti hänen mielestään Itä-Ukrainassa.

 

Sodan alettua Bidenin puheiden sävy on muuttunut entistä ankarammaksi. Hän on korostanut toistuvasti, että Venäjä joutuu maksamaan hyökkäyksestä erittäin kovan hinnan.

”Putin valitsi sodan. Ja nyt hän ja hänen maansa kantavat seuraukset. Putinista tulee hylkiö kansainvälisellä näyttämöllä.”

Yhdysvallat on käynnistänyt taloussodan. Sitä Venäjä ei voi voittaa. Valuuttavarantojen jäädyttäminen johtaa kriisin pitkittyessä maksukyvyttömyyteen.

Biden tähdensi helmikuun viimeisenä viikonloppuna televisiohaastattelussa, että Yhdysvallat on yrittänyt alusta alkaen pitää liittolaiset yhtenäisenä. Hänen mielestään tavoite on toteutunut Euroopassa jopa yli odotusten.

”Kysymys ei ole pelkästään Natosta. Katsokaa mitä tapahtuu Suomessa, Ruotsissa ja muissa maissa”, hän sanoi. ”Putin on saanut aikaan päinvastaisen vaikutuksen kuin hän pyrki.”

Amerikkalaisten sympatiat ovat selvästi Ukrainan puolella. Tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään Venäjää vastaan eri puolilla maata.

Tuoreen mielipidekyselyn mukaan lähes puolet amerikkalaisista katsoo kuitenkin, että Biden on epäonnistunut Venäjän-politiikassaan. Heidän mielestään Yhdysvaltojen johtoasema maailmassa on kärsinyt hänen presidenttikaudellaan.

Kauden alku oli katastrofaalinen. Amerikkalaisten vetäytyminen Afganistanista johti elokuussa kaaokseen ja heikensi entisestään luottamusta Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan.

Bidenin poliittisen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että hän onnistuu hoitamaan kriisin mahdollisimman hyvin, sillä myös korkea inflaatio ja koronapandemia rasittavat hänen mainettaan.

Bidenin loppukaudesta tulee hankala, jos demokraatit kärsivät tappion ensi syksyn välivaaleissa. Hänen olisi erittäin vaikea saada tavoitteitaan läpi republikaanien hallitsemassa kongressissa.

 

Suurlähettiläs Hautalan mukaan Bidenin määräämät pakotteet nauttivat kongressissa varsin laajaa tukea, vaikka yksittäiset kovan linjan republikaanit ovatkin arvostelleet presidenttiä heikkoudesta ja vaatineet kovempia vastatoimia.

Konservatiivien ulkopolitiikan vahva taustavaikuttaja Dov S. Zakheim väittää, että Biden teki pahan virheen kertoessaan jo etukäteen, ettei Yhdysvallat aio lähettää joukkoja puolustamaan Ukrainaa.

Hänen mukaansa diplomatialla on merkitystä kriisitilanteissa vain, kun sitä tuetaan sotilaallisen voiman uhalla. Kun Biden poisti uhan, hän jätti avoimen kentän Putinille.

Republikaanisessa puolueessa on kuitenkin myös Donald Trumpin perinnön vaalijoita, joiden mielestä Ukraina ja Venäjä pitäisi jättää Euroopan murheeksi.

Trump itse on aivan omilla linjoillaan. Hän on ylistänyt sitä, että Venäjä tunnusti Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden ja on kutsunut hyökkäystä Ukrainaan nerokkaaksi tempuksi.

”Putin ottaa valtion haltuunsa kahden miljardin arvoisilla pakotteilla. Sanoisin, että se on aika fiksua”, hän sanoi viime viikolla kannattajilleen yksityisklubillaan Mar-a-Lagossa.

Bideniin yleensä melko kriittisesti suhtautuva demokraattisen puolueen vasemmisto on sen sijaan tukenut presidenttiä.

Apua on tullut myös yksityiseltä sektorilta. Yhdysvaltojen rikkain liikemies Elon Musk on antanut SpaceX-yhtiönsä Starlink-verkon vapaasti Ukrainan käyttöön. Satelliitteihin perustuva verkko estää venäläisiä hakkereita kaappaamasta Ukrainan nettiliikennettä hallintaansa.

 

Yhdysvaltojen ulkoministeriö korostaa, ettei Venäjä pyrkinyt missään vaiheessa tosissaan diplomaattiseen ratkaisuun. Moskovan ja Washingtonin väliset neuvottelut olivat pelkkää silmänlumetta Kremlin valmistautuessa sotaan.

Washingtonilaisen Brookings-instituutin vanhempi tutkija Fiona Hill antaa Bidenille puhtaat paperit. Hänen mielestään presidentti on toiminut olosuhteisiin nähden hyvin.

Hilliä pidetään yhtenä Yhdysvaltojen parhaista Venäjän-politiikan asiantuntijoista. Hän on toiminut George W. Bushin, Barack Obaman ja Trumpin neuvonantajana sekä Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusneuvoston johtajana. Hän on tavannut Putinin monta kertaa.

Hänen mielestään Putin toimii omasta näkökulmastaan rationaalisesti. Putin kuuluu Venäjää hallitsevaan entisten KGB-miesten ryhmään, joka on vastustanut alusta alkaen Naton laajentumista ja haluaa karkottaa Yhdysvallat Euroopasta.

”Putin näkee itsensä päähenkilönä Venäjän historiassa”, Hill toteaa The New York Timesin haastattelussa.

”Hän on nostanut itsensä niiden Venäjän johtajien rinnalle, jotka ovat yrittäneet koota venäläisinä pitämänsä alueet johtamaansa valtioon. Ukraina on päässyt karkuun, ja se on tuotava takaisin.”

Hillin mukaan Putin ei pelkää pakotteita, koska Venäjä on toistaiseksi selviytynyt niistä helpolla. Se johtuu osittain siitä, että Kremlillä on länsimaissa vaikutusvaltaisia lobbareita, jotka ajavat sen etuja. Heistä tärkein on Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder. Hän toimii Nord Stream kaasuputkiyhtiön hallintoneuvoston ja öljy-yhtiö Rosneftin hallituksen puheenjohtajana ja on ehdolla myös kaasujätti Gazpromin hallitukseen.

Schröder puolusti pitkään Putinia ja antoi ymmärtää, että kriisi oli Ukrainan syytä. Häntä on arvosteltu Saksassa erittäin voimakkaasti ja nyt hänkin on katsonut parhaaksi arvostella Venäjän hyökkäystä.

 

Mikko Hautala toimi ennen Washingtonin komennustaan suurlähettiläänä Moskovassa, joten hän tuntee Kremlin ajattelutavan hyvin. Hän uskoo, että kriisistä tulee pitkä, koska siihen ei ole yhtä yksittäistä ratkaisua.

”Koko kylmän sodan jälkeinen järjestelmä on muuttumassa. Se aiheuttaa pitkäaikaisen haasteen eurooppalaiselle turvallisuusjärjestykselle”, hän sanoo.

Hautala viittaa Venäjän lisäksi Kiinaan. Molemmat maat haastavat Yhdysvaltojen pitkään hallitsemaa yksinapaista maailmanjärjestystä. Tämä tuli selvästi esiin Pekingin olympialaisten aikana, kun Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping arvostelivat julkilausumassaan USA:n roolia sekä Euroopassa että Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Xi on luonnehtinut Putinia ”läheisimmäksi ulkomaalaiseksi kollegakseen ja uskotukseen”. Hyökkäyksen alettua hän on kuitenkin sanonut kunnioittavansa Ukrainan suvereniteettia ja kehottanut Putinia neuvottelemaan Ukrainan johdon kanssa.

Kiinan asenne näkyy myös maan sosiaalisessa mediassa. Putinia ylistetään mikroblogipalvelu Weibossa ”entisen Neuvostoliiton parhaaksi perinnöksi” ja ”tämän vuosisadan suurimmaksi strategiksi”.