Putinin ystävät voittoon
Unkarin ja Serbian vaaleissa juhlivat itsevaltaiset johtajat, jotka tuottavat EU:lle ongelmia.
Kaksi Venäjän presidentti Vladimir Putinin ystävää juhli vaalivoittojaan itäisessä Keski-Euroopassa maanantain vastaisena yönä.
Unkarissa pääministeri Viktor Orbán, 58, varmisti itselleen jo neljännen peräkkäisen valtakauden kahmaisemalla ennätysmäiset 53 prosenttia äänistä. Sen turvin valtapuolue Fidesz säilyttää kahden kolmasosan enemmistönsä 199-paikkaisessa parlamentissa ja voi tehdä mitä se haluaa.
Unkarin naapurissa Serbiassa juhli puolestaan presidentti Aleksandar Vučić, 52. Hän oli saamassa jatkokauden lähes 60 prosentin äänisaaliilla. Vučić on johtanut Serbiaa vuodesta 2014, ensin pääministerinä ja vuodesta 2017 lähtien presidenttinä.
Vučićin johtama Serbian edistyspuolue (SNS) oli ylivoimainen myös samana päivänä pidetyissä parlamenttivaaleissa ja oli viemässä 43 prosenttia maan 250 parlamenttipaikasta.
Orbán ja Vučić ovat läheisiä liittolaisia, ja molempia on arvosteltu itsevaltaisesta johtamistyylistä. Miehiä yhdistää myös lämmin suhde Vladimir Putiniin.
Sidettä Putiniin ei ole täysin katkaissut edes Venäjän sota Ukrainassa. Orbán ei esimerkiksi salli länsiliittolaistensa viedä aseita Ukrainaan Unkarin kautta, vaikka maa liittyi EU:n Venäjälle asettamiin pakotteisiin. Unkari on uhannut myös estää energian nostamisen pakotelistalle.
Serbia jättäytyi kokonaan pakotteiden ulkopuolelle, vaikka se käy EU:n kanssa jäsenyysneuvotteluja.
Unkaria on yleisesti pidetty Venäjän ”Troijan hevosena” lännessä. Väite sai vahvistusta, kun tutkiva sivusto Direkt36 paljasti, että venäläisillä on ollut pääsy Unkarin ulkoministeriön tietoverkkoon, myös EU:n ja Naton huippusalaisiin asiakirjoihin jo vuodesta 2012 lähtien.
Unkarin ja Serbian valtapuolueiden menestys sunnuntaisissa vaaleissa tuskin yllätti ketään. Unkarissa Fideszin murskatulos oli kuitenkin järkytys oppositiolle, joka ensimmäistä kertaa historiassaan taisteli yhteisrintamassa Fidesziä vastaan. Kuusi oppositiopuoluetta keräsi vain 35 prosenttia äänistä.
”Meidän on myönnettävä: emme ymmärtäneet, että suurin osa [unkarilaisista] uskoo Orbániin. Tämä [vaalitulos] muuttaa maan ikuisiksi ajoiksi”, tviittasi Unkarin sosialistipuoluetta EU-parlamentissa edustava István Ujhelyi.
Myös politiikan tutkija Edit Zgut ennustaa, että Orbán voi nyt sementoida valtansa pysyvästi, jolloin järjestelmän vaihtaminen vaaleilla on mahdotonta. Zgut työskentelee Puolan tiedeakatemian filosofian ja sosiologian instituutissa, erikoisalanaan Unkari ja Puola.
”Hybridihallinto etenee kohti itsevaltaistumista. Käytännössä se tarkoittaa vielä jäljellä olevien talouden keskeisten alojen kuten vähittäiskaupan ottamista kaveripiirin haltuun”, Zgut sanoo.
”Toisinajattelijat eli oppositio ja tiedotusvälineet joutuvat entistä ahtaammalle. Yhteiskunta polarisoituu äärimmilleen.”
Zgut arvioi myös, ettei opposition yhteisrintama pysy kasassa ainakaan pidemmällä aikavälillä. Unkarin oppositio muodostuu keskenään hyvin eripuraisista vasemmisto-, keskusta- ja äärioikeistovoimista.
Vaalitulos vahvisti Unkarin äärioikeistoa, johon Fideszkin nykyisin lasketaan. Fideszin oikealle puolelle istuutuu parlamentissa uusi tulokas, radikaali ja rokotusvastainen Kotimaamme (Mi Hazánk), jolle on tulossa seitsemän paikkaa. Sen kannattajat ovat entisiä jobbikilaisia. Jobbik siirtyi äärioikealta kohti keskustaa ja liittyi opposition yhteisrintamaan.
Pääministeri Viktor Orbánin voittopuhe maanantain vastaisena yönä enteili tulevaa.
”Emme ole koskaan näyttäneet yhtä hyvältä kuin nyt. Voitto on sellainen, että se saattaa näkyä kuussa, mutta varmasti se näkyy ainakin Brysselissä”, hän sanoi.
Odotettavissa on, että voittonsa turvin Orbán puolustaa autoritääristä järjestelmäänsä entistä äänekkäämmin. EU on toistaiseksi tehnyt hyvin vähän, jotta Orbánin olisi pakko muuttaa kurssiaan. Unkarin koronaelvytysmiljardit ovat kuitenkin yhä jäissä. EU:n on tarkoitus pian ottaa käyttöön niin sanottu oikeusvaltiomekanismi, jonka avulla EU voisi evätä muitakin tukia Unkarilta.
Unkariin perehtynyt väitöskirjatutkija Annastiina Kallius Helsingin yliopistosta sanoo, että Unkarin kuriin paneminen edellyttää EU-mailta yhteistyötä, tarjoaahan Unkari ulkomaisille investoijille halpaa työvoimaa ja suotuisan toimintaympäristön.
”Fidesz voidaan eristää EU:ssa vasta sitten, kun muut jäsenvaltiot alkavat toppuutella yritystensä investointeja Unkariin”, Kallius sanoo.
Voittopuheessaan Orbán listasi myös vastustajansa, jotka hän sanoo vaaleissa lyöneensä. Heihin kuuluvat ovat Unkarin oman vasemmiston lisäksi myös kansainvälinen vasemmisto ja media, Brysselin byrokraatit, ”Sorosin imperiumi rahoineen” – ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.
”On mielenkiintoista nähdä, miten EU reagoi jäsenvaltiossaan levitettävään räikeään putinistiseen propagandaan. 2000-luvun turvallisuusympäristössä se voidaan laskea hybridivaikuttamiseksi”, Kallius sanoo.
Unkarin ja Ukrainan välit ovat olleet huonot Ukrainassa asuvan unkarilaisvähemmistön kielikiistan takia. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Zelenskyi on vaatinut Orbánia ”valitsemaan puolensa”. Orbánin hallinto puolestaan on syyttänyt Ukrainaa opposition tukemisesta Unkarin vaaleissa. Fidesz kävi vaalikampanjansa teemalla ”sota vai rauha”, jossa valtapuolue edusti rauhaa ja oppositio sotaa.
Tšekissä on kysytty, pitääkö Orbán halpaa venäläistä kaasua tärkeämpänä kuin ukrainalaisten verta.
Vaalivoittonsa turvin Orbánin uskotaan tavoittelevan yhä vahvempaa asemaa myös kansainvälisillä areenoilla. Vučićin menestys Serbiassa on Orbánille hyvä uutinen, sillä naapuruksilla on lämpimät välit paitsi Venäjän myös Kiinan kanssa.
Kiinalaisrahalla Unkari ja Serbia kunnostavat esimerkiksi Budapestin ja Belgradin yhdistävää rautatietä. Belgradin ja Novi Sadin välinen rataosuus otettiin käyttöön maaliskuussa, ja koko radan pitäisi olla valmis 2025. Hanke on osa Kiinan silkkitietä Eurooppaan, mutta Unkari on salannut sen yksityiskohdat.
Orbán on luonut suhteita myös muihin äärioikeistolaisiin voimiin Euroopassa, esimerkiksi Ranskan Marine Le Peniin, joka kisaa presidentti Emmanuel Macronia vastaan 10. huhtikuuta pidettävissä vaaleissa. Orbánin tavoitteena on rakentaa uusi oikeistoblokki EU-parlamenttiin.
Ukrainan sota on kuitenkin sotkenut Orbánin suunnitelmia. Unkari on ainakin hetkellisesti heitetty ulos niin sanotun Visegradin nelikon (V4) eli Unkarin, Puolan, Slovakian ja Tšekin yhteistyöstä. Puolalle Venäjä on arkkivihollinen, ja sodassa Puola tukee Ukrainaa kaikin keinoin. Myös Tšekissä on kysytty, pitääkö Orbán halpaa venäläistä kaasua tärkeämpänä kuin ukrainalaisten verta.
Tutkija Edit Zgut sanoo, että V4-yhteistyö ei ehkä ole täysin ohi, mutta maiden strateginen liitto ei ole enää sama kuin se oli ennen sotaa.
”Orbán rikkoi kertaheitolla kaikki rajat, jotka Puola on asettanut omalle ulkopolitiikalleen.”