Unkarin U-käännös
Pääministeri Viktor Orbán on ollut Putinin lojaali ystävä. Nyt vaalit lähestyvät ja kansa vastustaa sotaa. Orbánin hallinto taiteilee lännen ja Venäjän välissä.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán, 58, on ollut koko valtakautensa Venäjän presidentti Vladimir Putinin, 69, tukija ja liittolainen. Nyt hänen Venäjä-suhteestaan on tullut valtapuolue Fideszille taakka kesken vaalikampanjan.
Unkarissa järjestetään parlamenttivaalit 3. huhtikuuta. Orbán on johtanut Unkaria yhtäjaksoisesti 12 vuotta ja tavoittelee neljättä kautta. Hän on sanonut haluavansa pysyä pääministerinä vuoteen 2030.
Pitkä valtakausi on koulinut Fideszin reagoimaan nopeasti. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Orbánin hallinto teki U-käännöksen. Se tuomitsi Venäjän sotatoimet ja asettui länsiliittolaistensa rinnalle tukemaan Venäjän vastaisia pakotteita.
Hallitus pyöräytti myös kiistanalaista pakolaispolitiikkaansa 180 astetta. Orbán kävi Ukrainan rajalla henkilökohtaisesti toivottamassa pakolaiset tervetulleiksi Unkariin. Syyrian sotaa paenneilla oli tylympi vastaanotto: loppuvuodesta 2015 Unkari aitasi Serbian vastaisen rajansa.
”Nyt pakolaisten auttaminen on Orbánin mukaan kristillinen elämänvaisto”, sanoo unkarilainen sosiaalipsykologi ja väitöskirjatutkija Zea Szebeni Helsingin yliopistosta.
Myös tavalliset unkarilaiset ovat suhtautuneet Ukrainan pakolaisiin myötätuntoisesti. Szebenin mukaan asennetta selittää osin se, että rajan takana Taka-Karpatiassa elää 150 000 hengen unkarilaisvähemmistö. Mailla on noin sata kilometriä yhteistä rajaa.
Sodassa unkarilaiset ovat ukrainalaisten puolella. Lähes 60 prosenttia unkarilaisista katsoo Venäjän hyökänneen itsenäiseen valtioon. Siitä huolimatta Venäjää myötäilleen Fideszin kannatus on vahvistunut.
”Kriiseissä ihmiset kerääntyvät johtajansa ympärille ja hallituksen suosio kasvaa. Tämän luultavasti näemme myös Unkarissa”, Zea Szebeni ennustaa.
Vaalit ovat kuitenkin Orbánin johtamalle Fidesz-puolueelle tähän mennessä vaikeimmat. Ukrainan sodan lisäksi puolueella on vastassaan yhteisrintamaan asettunut oppositio. Ensimmäistä kertaa nyky-Unkarin historiassa oppositiolla on yhteiset ehdokkaat ja myös oma pääministeriehdokas.
Pääministeri Viktor Orbán on rakentanut itselleen poliittisen imagon, johon kuuluu selkeä tietämys globaaleista asioista ja Unkarin etujen turvaaminen.
Orbán vieraili Moskovassa pari viikkoa ennen sodan alkua. Hän hankki Putinilta lupauksen halvan venäläiskaasun lisätoimituksista ja järjesti miljardiluokan venäläislainan Budapestin ohitusradan rakentamiseen.
Kotiyleisölle Orbán kuvaili Moskovan-reissuaan ”rauhanoperaatioksi”. Hallituksensa suhdetta Venäjään hän kutsui ”Unkarin malliksi”, josta muu maailma voisi ottaa oppia. Videot Orbánin ja Putinin lehdistötilaisuudesta pyörivät hallituksen virallisilla sivuilla vielä, kun Venäjä iski Ukrainaan.
”Kaikki tämä kyseenalaistettiin hetkessä. Se oli kova kolaus Orbánille”, sanoo vaalianalyytikko Róbert László budapestilaisesta Political Capital -ajatushautomosta.
Hallituksen sivu päivitettiin illansuussa. Kuvassa vakava Orbán istui kriisipalaverissa.
”Jopa Fideszin äänestäjäkunta hämmentyi siitä, miten nopeasti Orbán kääntyi omaa Venäjä-myönteistä politiikkaansa vastaan”, László sanoo.
Halpa venäläiskaasu on ollut Orbánin keino pitää unkarilaiskotien lämmityskulut matalina ja Fideszin kannatus korkealla.
Putinille Orbán on ollut hyödyllinen liittolainen. Unkari on jarruttanut Ukrainan lähentymistä Natoon ja torpannut kerta toisensa jälkeen Ukrainan pääsyn Naton ministeritason kokouksiin.
Orbánin palattua Moskovasta helmikuussa Unkari ilmoitti vastustavansa myös Ukrainan jäsenyyttä Naton kyberturvallisuuskeskuksessa. Ukraina jätti hakemuksensa viime syksynä, kun Venäjä alkoi keskittää joukkoja Ukrainan rajoille.
Äänestyksen jälkeen keskus kuitenkin hyväksyi Ukrainan ”toimintaan osallistuvaksi jäseneksi”. Esimerkiksi Suomella on järjestössä samanlainen status.
Unkarin ja Ukrainan kiista ei todellisuudessa liity Natoon. Taustalla on Ukrainan vuonna 2017 säätämä koululaki. Sen mukaan kouluissa on viidenneltä luokalta lähtien käytettävä opetuskielenä maan ainoaa virallista kieltä eli ukrainaa.
Unkari on sanonut blokkaavansa Ukrainan Nato-aikeet, kunnes Ukraina muuttaa lakia. Luoteis-Ukrainassa on vajaat 70 unkarinkielistä koulua. Myös Venäjä on arvostellut lakia, sillä opetuskielen vaihdos koskee satoja venäjänkielisiä kouluja.
Vaalianalyytikko Róbert László sanoo, että täyskäännöksestä huolimatta Orbánin hallinto jatkaa taiteilua länsiliittolaistensa ja Venäjän välillä.
”Retorisesti Fidesz on mukana ja ei ole mukana pakotteissa. Esimerkiksi venäläisen Sberbankin kriisistä ja Unkarin forintin heikkenemisestä hallitus on syyttänyt Brysselin pakotteita, ikään kuin Unkari ei olisi ollut niitä hyväksymässä”, Laszló sanoo.
Lännen arvosteleminen ja Putinin toimien ymmärtäminen on jatkunut myös Unkarin hallitusta tukevissa tiedotusvälineissä, vaikka samanaikaisesti ne välittävät uutisia sodan kauhuista Ukrainassa.
EU kielsi maaliskuun alussa Venäjän valtiollisen Russia Today -kanavan (RT) ja uutistoimisto Sputnikin sekä niiden tytäryhtiöiden toiminnan alueellaan. Sen jälkeen Unkarin verovaroin rahoitettavasta mediasta on tullut Kremlin propagandan ykköslähettäjä EU:ssa, sanoo analyytikko Ágnes Urbán Mérték Media Monitor -järjestöstä.
Unkarin valtiollinen media on torjunut kritiikin tiedotteessaan: ”Nyt oppositio haluaa määrätä myös sen, mitä Venäjän ja Ukrainan konfliktista kirjoitetaan.”
Fidesz aikoi rakentaa vaalikampanjansa uuden lastensuojelulain ympärille. EU pitää lakia homovastaisena, mutta hallitus hakee sille tukea vaalien yhteydessä pidettävästä kansanäänestyksestä.
Kun sota tuli väliin, Fidesz ryhtyi rakentamaan kuvaa puolueettomasta Unkarista, jossa istuva hallitus takaa rauhan ja ihmisten turvallisuuden. Toisin kuin useimmat EU-maat, Unkari on kieltäytynyt antamasta kahdenvälistä sotilasapua Unkarille. Unkari ei myöskään salli Naton asetoimituksia Ukrainaan suoraan Unkarin rajan yli.
Unkari on hyväksynyt kaikki pakotteet, mutta energian tulon katkaisemiseen se ei suostu. Hallituksen mukaan 85 prosenttia unkarilaiskodeista lämpiää venäläiskaasulla.
Syyskuussa 2021 Unkari allekirjoitti venäläisjätti Gazpromin kanssa 15 vuotta kestävän sopimuksen kaasutoimituksista. Kaasu virtaa Unkariin TurkStreamin ja Kaakkois-Euroopan putkistojen kautta. Ukrainan mukaan sopimus on ”puhtaasti poliittinen ja taloudellisesti kestämätön”, sillä Ukraina menettää miljoonia kauttakulkumaksuissa. Unkarin hallitus pitää sopimuksesta kiinni.
”Emme salli, että unkarilaiset pakotettaisiin sodan maksumiehiksi”, Orbán on toistanut sodan puhjettua.
Valtakoneisto toistaa myös, että oppositio haluaisi lähettää sotilaita Ukrainaan ja näin vetää Unkarin sotaan. Väite ei ole totta.
”Oppositio kuvataan sodanlietsojaksi aivan kuten se kuvattiin rokotevastaiseksi pandemian aikana”, Róbert László sanoo.
Oppositio on jatkanut samoilla korteilla kuin ennen sotaa. Se on pitkään varoitellut, että hallinnon ”avaukset itään” vievät Unkarin liian lähelle Putinin Venäjää. Oppositiolle vaalit ovat valinta idän ja lännen välillä.
Unkarin hallitusta tukevassa mediassa opposition ääni ei kuulu. Eri arvioiden mukaan 85 prosenttia mediasta on joko suoraan tai välillisesti hallituksen kontrollissa.
”Opposition ehdokkaat saavat koko kampanjan aikana tasan viisi minuuttia aikaa esittäytyä julkisen palvelun tärkeimmällä tv-kanavalla. Hallituksen tarina on esillä joka ikinen päivä”, Zea Szebeni sanoo.
Valtakoneistolla on lähes rajattomat resurssit vaalimainontaan. Opposition tärkein kanava taas on sosiaalinen media, mutta Szebenin mukaan hallitus on sielläkin niskan päällä. Yhteisten ehdokkaiden avulla oppositio sai isot kaupungit haltuunsa syksyn 2019 paikallisvaaleissa. Vuoden 2021 lopulla oli merkkejä, että voitto parlamenttivaaleissa olisi mahdollinen. Opposition kampanjakoneisto kuitenkin käynnistyi hitaasti, ja Fidesz siirtyi mielipidekyselyjen johtoon.
UNkarilla on edessään kovat ajat. Sodan taloudelliset seuraukset iskevät kovimmin kriisien reuna-alueille, ja tästä on Unkarissa jo merkkejä. Helmikuussa inflaatio ponkaisi 8,3 prosenttiin. Maan valuutta heikkeni 7. maaliskuuta niin paljon, että päivä jäi taloushistoriaan mustana maanantaina.
”Jopa Ukrainan hryvnia kesti mustan maanantain paremmin Unkarin forintti”, ihmettelee taloustieteen emeritusprofessori ja Unkarin keskuspankin entinen johtaja Péter Ákos Bod.
Unkarin keskuspankki sai forintin luisun kuriin nostamalla joitakin lainakorkoja, mutta peruskorkoon se ei koskenut. Opposition mukaan keskuspankki toimii Fideszin ohjeiden mukaan. Se on valjastettu pönkittämään talouskasvua, joka kuitenkin sodan vuoksi hyytyy.
Vaalivuoden budjetti on antelias, sillä hallitus rakensi sen talouskasvulle. Lapsiperheet saavat takaisin viime vuonna maksamansa tuloverot, alle 25-vuotiaat vapautetaan verosta. Eläkeläisille aletaan maksaa vuosittain yksi ylimääräinen kuukausieläke.
Samanaikaisesti EU tiukentaa kukkaronnyörejään. EU-parlamentti antoi selkeän tukensa oikeusvaltioperiaatteen kytkemiselle EU:n rahanjakoon. Päätöslauselmassa parlamentti mainitsi tarkoittavansa erityisesti Unkaria ja Puolaa. Molempien koronaelvytyspaketit ovat myös yhä jäissä.
”Estettä mekanismin käyttöönottamiselle ei enää ole, sillä komissio on jo julkaissut ohjeet lain soveltamisesta”, sanoo europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok).
Uutistoimisto Bloombergin mukaan komissio kuitenkin harkitsee, että maita ei rangaistaisi nyt, kun ne hoitavat pakolaiskriisiä.
Sarvamaan mukaan Orbánin on aika valita puolensa, sillä EU aikoo vähentää energiariippuvuuttaan Venäjästä. Vaalianalyytikko Róbert László on samaa mieltä.
”Fidesz ei välttämättä häviä vielä näitä vaaleja. Länsidemokratioiden jyrkkä reaktio Venäjän hyökkäykseen kuitenkin ennakoi isoa muutosta maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä”, László sanoo.
”Se voi tarkoittaa loppua Putinin imperiumihaaveille ja Orbánin toiveille uudesta maailmanjärjestyksestä.”