Pakolaisvirta jatkuu: Moni jää kotiinpaluun toivossa lähelle Ukrainan rajaa – Puolan ja Unkarin toiminta ihastuttaa

Vaikka 1,5 miljoonaa ihmistä on paennut, 42,6 miljoonaa elää yhä Ukrainassa, muistuttaa SPR:n Marko Korhonen.

Mariupol
Teksti
Katri Merikallio

Mariupolin asukkaita Itä-Ukrainassa yritetään evakuoida uudelleen sunnuntaina 6. maaliskuuta.

Jo 1,5 miljoonaa ukrainalaista on kymmenen päivän aikana paennut sotaa naapurimaihin. Heistä 800 000 on ylittänyt Puolan rajan. Ukrainasta on tullut suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan, sanoo YK:n pakolaiskomissaari Filippo Grandi.

Järjestö varoittaa, että pahin on vielä edessä. Se arvioi, että neljä miljoonaa ukrainalaista voi hakea turvaa rajojen ulkopuolelta.

Valtavista tulijamääristä huolimatta jonot esimerkiksi Puolan vastaisella rajalla ovat lyhentyneet.

”Puola on vauhdittanut merkittävästi rajamuodollisuuksia”, kertoo YK:n pakolaisjärjestön viestintävastaava Chris Melzer puhelimitse Puolan rajalta.

Kun jalan tulleet pakolaiset joutuivat vielä muutama päivä sitten odottamaan 10–12 tuntia pakkasessa ja ilman mitään suojaa rekisteröityäkseen, nyt he pääsevät läpi jo puolessa tunnissa.

”Autoilla tulevat kertovat nyt odottaneensa 10–12 tuntia. Muutama päivä sitten he odottivat jopa 60 tuntia.”

YK:n pakolaisjärjestön Melzer sanoo, että niin Puolan, Unkarin, Moldovan, Romanian kuin Slovakian hallitukset ovat toimineet kiitettävästi.

”Tulijat rekisteröidään, he saavat leiman passiinsa ja ovat sen jälkeen vapaita liikkumaan Schengen-alueella.”

 

Päästyään Puolan puolelle ukrainalaisia odottaa Puolan Punaisen Ristin teltta, josta he saavat syötävää, juotavaa ja levähdyshetken. Sen jälkeen heistä suurin osa suuntaa sukulaisten ja tuttavien luo tai toisaalle edulliseen hotelliin.

”Monet ovat olleet jääkylmissä autoissa vuorokausia ja tarvitsevat ensin lepoa, ruokaa ja lämpimän paikan hengähtää. Lapsille vapaaehtoiset ovat keränneet suuren määrän leluja”, Melzer kertoo.

Puolassa asui jo ennen sotaa noin neljännesmiljoona ukrainalaista. Heistä valtaosa on nuoria aikuisia, jotka ovat tulleet naapurimaahan töihin.

Puolan hallitus on perustanut rajanylityspaikkojen läheisyyteen 27 vastaanottokeskusta. Niistä useimmat ovat koulujen voimistelusaleja, joihin on koottu retkisänkyjä.

”Vaikka yksistään perjantaina Puolaan tuli 106 000 ukrainalaista, keskukset eivät ole täynnä”, Melzer kertoo.

Hän on jututtanut runsaan viikon aikana satoja tulijoita. Useimmat kertovat menevästä sukulaisten tai tuttavien luo ja pysyttelevänsä mieluiten Itä-Puolassa päästäkseen mahdollisimman pian takaisin kotiin, jos tilanne rauhoittuu.

”Virallinen arvio on, että noin 30 prosenttia tulijoista suuntaisi muihin EU-maihin, kuten Saksaan ja Ranskaan, mutta omien havaintojeni mukaan vain noin joka kymmenes kertoo suuntaavansa toiseen EU-maahan.”

Sotaa pakenevien ukrainalaisten ei tarvitse hakea EU:n alueella turvapaikkaa, vaan he saavat automaattisesti suojelua ja oleskeluoikeuden vähintään vuodeksi eteenpäin.

Suojelupäätös pitää sisällään myös oikeuden tehdä työtä ja saada kunkin maan tarjoamaa terveydenhoitoa, asumistukea sekä oikeuden opiskella.

EU:n komissio päätti asiasta torstaina.

Saksaan on tähän mennessä saapunut tuhansia ukrainalaisia junalla, mutta tulijoita on ollut selvästi ennakoitua vähemmän.

Rajavartiolaitoksen mukaan Suomeen tuli kuluneella viikolla noin 1 200 ukrainalaista. Tarkkaa määrää ei tiedetä, sillä ukrainalaisten ei tarvitse rekisteröityä tullessa.

 

Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM arvioi, että sodan alla Ukrainassa asui 470 000 ulkomaalaista, heistä 75 000 opiskelijoita. Myös he pakenevat sotaa.

Arviolta 1 700 ulkomaalaista opiskelijaa on jumissa Sumyn kaupungissa maan koillisosassa. Vesi on katkaistu kaupungista kolme päivää sitten, ja opiskelijat kertovat sulattavansa juomavettä lumesta.

Sumyn kaupunki on noin 48 kilometrin päässä Venäjän rajasta.

Suurista vaikeuksista myös raja-asemilla ovat kertoneet erityisesti afrikkalaiset, intialaiset ja kiinalaiset mutta myös muut ulkomaalaiset sekä Ukrainan omaan romaaniväestöön kuuluvat. Rasistiset  hyökkäykset ja etenemisen estäminen järkytti monia niin Ukrainan puolella kuin Puolassa.

Euroopan ulkopuolelta tulleilla ei ole verkostoja Ukrainan naapurimaissa, kuten monilla ukrainalaisilla. Monen varat eivät riitä lentolipun ostamiseen takaisin kotimaahan.

EU-alueelle heillä ei ole automaattisesti samaa pääsyä kuin ukrainalaisilla.

Puolan vastaanottokeskuksiin päätyneistä tuntuva osa on juuri jonkin kolmannen maan kansalaisia.

 

Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen muistuttaa, että vaikka 1,5 miljoonaa ihmistä on paennut, 42,6 miljoonaa ihmistä elää yhä Ukrainassa.

”Ne, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa, eivät pysty lähtemään.”

Taistelujen jalkoihin jääneiden auttaminen on äärimmäisen vaikeaa, Korhonen sanoo.

”Humanitaarisen avun jakaminen on riskialtista. Silti Ukrainan Punainen Risti on saanut uusia vapaaehtoisia todella paljon lisää. Heille järjestetään koulutusta muun muassa ensiavusta.”

SPR toimittaa apua kansainvälisen Punaisen Ristin verkostojen kautta paikallisille järjestöille. Puolan, Romanian ja Unkarin varastojen kautta Ukrainan puolelle on saatu kuljetettua esimerkiksi vettä, ruokaa ja ensiapuvälineitä.

Avun perillemenosta huolehtii paikallinen Punainen Risti.

”Perjantaina meiltä Suomesta lähti Unkarin varastoja kohti tuhat perhetelttaa ja niiden mukana patjat ja makuualustat.”

SPR on lähettänyt myös omia asiantuntijoitaan alueelle koordinoimaan avustustarvikkeiden kuljetuksia. Viikon alussa Suomesta lähtee erillinen kuuden, seitsemän hengen logistiikkayksikkö organisoimaan avun perillemenoa.

Sisäministeriö kertoo Suomen lähettäneen kolme asiantuntijaa Moldovaan.

Myös Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut, että seuraavassa pakolaisaallossa Ukrainasta pakenee todennäköisesti terveydellisesti ja taloudellisesti vielä haavoittuvammassa asemassa olevia ihmisiä – niitä, joilla ei ehkä ole sukua tai tuttavia naapurimaissa ja jotka tarvitsevat entistä enemmän apua.

YK:n pakolaisjärjestön Melzerin mukaan rajan yli ei tähän mennessä ole tullut merkittäviä määriä sodassa haavoittuneita, vaan heidät on pystytty hoitamaan Ukrainan sairaaloissa. Sodan edetessä tilanne voi muuttua.

Sisäministeriö kertoo Suomen lähettäneen kolme asiantuntijaa Moldovaan auttamaan Ukrainasta pakenevien tarvitseman humanitaarisen avun koordinoinnissa.

Asiantuntijat lähtivät Suomesta perjantaiaamuna. He työskentelevät avustustoiminnan operatiivisen koordinoinnin ja teknisen tuen parissa alustavan arvion mukaan noin kolme viikkoa.

Asiantuntijat lähetettiin Pelastusopistosta osana Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismia, jonka kautta Moldova on pyytänyt kansainvälistä apua.

 

Puolan ja Unkarin esimerkillinen toiminta Ukrainan pakolaiskriisin yhteydessä on herättänyt sekä ihastusta että hämmästystä niin Brysselissä kuin monessa EU-maassa. Puola ja Unkari ovat vuodesta toiseen tiukasti vastustaneet ehdotuksia turvapaikanhakijoiden taakanjaossa EU-maiden kesken, ja suhtautuneet pakolaiskysymyksiin äärimmäisen nuivasti.

Vain muutama kuukausi sitten Puola oli viikosta toiseen otsikoissa, kun se vesitykein, piikkilangoin ja massiivisella poliisivoimalla pyrki Valko-Venäjän vastaisella rajalla estämään muutaman tuhannen siirtolaisen pääsyn alueelleen. Toistakymmentä ihmistä paleltui raja-alueella hengiltä.

Unkari puolestaan on kieltänyt laissa oikeuden hakea maasta turvapaikkaa ja tullut tunnetuksi pikemminkin keskitysleirejä muistuttavista, piikkilangoin suljetuista vastanottokeskuksista.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on perustellut ovien avaamista sillä, että pakolaisia autetaan mutta siirtolaiset pysäytetään.

Nyt Unkarin puolelle on runsaan viikon aikana tullut 145 000 ukrainalaista, ja uusia ihmisiä tulee koko ajan lisää. Vastaanottokeskuksia ei rajan läheisyyteen ole perustettu.

”Rautatieasemat ovat ukrainalaisia täynnä”, kertoo kansainvälisen Punaisen Ristin Ukraina-operaatiossa Budapestissä työskentelevä viestintädelegaatti Hilkka Hyrkkö.

Unkarin Punaisen Ristin henkilökunta ja vapaaehtoiset kuljettavat ukrainalaisia rajanylityspaikoilta pääkaupunkiin.

”Heidän autetaan rautatieasemalle, sillä suurin osa ihmisistä haluaa jatkaa matkaa eteenpäin ystävien ja perheenjäsenten luo eri puolille Eurooppaa.”

 

Uusi yritys saada siviilit ulos Mariupolin saarretussa satamakaupungissa käynnistyi sunnuntaina.

Arviolta 200 000 ihmistä odottaa edelleen mahdollisuutta päästä ulos. Sähkö, vesi ja ruoka ovat kaupungista loppuneet. Jatkuva tulitus estää ihmisiä etsimästä ruokatäydennystä.

Yritys saada siviilit kaupungista ulos epäonnistui lauantaina, kun Venäjän joukot avasivat tulen.

27-vuotias it-asiantuntija Maxim kertoo uutistoimisto BBC:lle, että hän ehti jo pakata isovanhempansa autoon pakomatkaa varten, kun tulitus alkoi uudelleen.

”Kannoin kaikki tavarat takaisin isovanhempieni asuntoon 6. kerrokseen niin pian kuin mahdollista. Näin sieltä ikkunoista, kuinka savu nousi tieltä, jota pitkin ihmisten oli määrä paeta.”

Tavoitteena on kuljettaa Mariupolin asukkaat maan länsirajalle ja sieltä lähimpään EU-maahan, oletettavasti Romaniaan.

Punaisen Ristin Hilkka Hyrkkö arvioi, että jos operaatio onnistuu, Mariupolista tulevat ihmiset ovat fyysisesti, henkisesti ja aineellisesti merkittävästi heikommassa kunnossa kuin maan läntisemmistä osista paenneet. He tarvinnevat erityisapua.

Kiovan luoteispuolella sijaitseva Irpinin kaupunki on puolestaan viime päivät ollut Venäjän ja Ukrainan joukkojen ristitulessa. Vain noin 20 kilometrin päässä pääkaupungista sijaitsevan Irpinin asuinalueet ja tiet ovat pahoin vauroituneet.

Uutiskuvien perusteella suuret määrät ihmisiä yritti lauantaina päästä pahoin tuhoutuneen sillan lomitse ulos kaupungista. Silta oli tiettävästi ukrainalaisten tuhoama, jotta Venäjän joukot eivät pääsisi etenemään.