Inflaatio kurjistaa Eurooppaa: Unkari pakottaa ruokakaupat laskemaan hintoja, Puola keskeyttää arvonlisäveron perimisen
”Kun olen kotona, pidän lämpötilan korkeintaan 16–18 asteessa ja pistän kolme villapaitaa päälle”, kertoo unkarilainen opettaja.
Inflaatio jyllää ennätystasolla ja nostaa kuluttajahintoja Euroopassa. Erityisen rankasti hintaralli koettelee ihmisiä Keski- ja Itä-Euroopassa (KIE-maissa), jossa palkkataso on selvästi EU:n keskiarvoa matalampi.
OECD:n palkkavertailun mukaan esimerkiksi unkarilaiset ansaitsivat vuonna 2020 keskimäärin alle puolet siitä mitä naapurinsa itävaltalaiset. Hintataso on KIE-maissa alhaisempi, mutta esimerkiksi elintarvikkeet ovat kallistuneet viime kuukausina niin nopeasti, että pienituloisimmat ovat hädissään.
”En ymmärrä, miten pystyn enää ruokkimaan kolmea koiraani, jos kaikki kallistuu tällaista vauhtia. Riisi on ollut halvinta ruokaa, nyt senkin kilohinta noussut 260 forintista [0,73 euroa] 400 forinttiin [1,12 euroa]”, sanoo Unkarissa Budapestin lähellä asuva opettaja Gabriella Gaál.
Unkarin vuotuinen inflaatio kiihtyi vuoden 2021 lopulla 7,4 prosenttiin. Hintojen nousuvauhti on ollut Unkarissa nopeinta 15 vuoteen. Inflaatiota vauhdittaa sähkön ja kaasun maailmanmarkkinahintojen jyrkkä nousu.
Kustannusnousun taustalla on myös kotikutoisia tekijöitä. Unkarissa on vaalivuosi, ja neljättä peräkkäistä kautta tavoitteleva pääministeri Viktor Orbán on paisuttanut julkisia menoja, muun muassa poistanut alle 25-vuotiaiden tuloveron ja säätänyt, että eläkettä maksetaan 13 kuukaudelta vuodessa.