”Jos Putin olisi ehdolla Serbiassa, hän saisi yli 70 prosenttia äänistä” – Belgradissa on kannettu Putinin kuvia ja liehuteltu Venäjän lippuja
Serbian ainoa vaihtoehto on kääntyä länteen, arvioi turvallisuusasiantuntija. Käännös voi tapahtua jo huhtikuun alun vaalien jälkeen.
EU:hun pyrkivä Serbia on perinteisesti ollut Venäjän vahvin liittolainen Balkanilla. Ukrainan sota on pakottanut senkin miettimään Moskova-suhdettaan uudelleen. Käännös ei ole helppo, sillä Serbia on täysin riippuvainen venäläiskaasusta ja osittain myös venäläisestä öljystä. Serbit myös pitävät venäläisiä ortodoksisina slaaviveljinään ja ystäväkansanaan.
Presidentti Aleksandar Vučićille uskollinen media levittää edelleen Vladimir Putinia tukevaa propagandaa. Toisin kuin muissa Euroopan pääkaupungeissa, Belgradissa on pidetty myös mielenosoituksia, joissa on kannettu presidentti Vladimir Putinin kuvia ja liehuteltu Venäjän kansallislippuja.
Serbia on kuitenkin sanonut tukevansa ”Ukrainan alueellista koskemattomuutta”. Myös YK:n yleiskokouksessa se äänesti päätöslauselmaa, jossa tuomittiin Venäjän hyökkäys. Sen sijaan Venäjän vastaisiin pakotteisiin Serbia ei ole suostunut. Serbia ole myöskään ole sulkenut ilmatilaansa Venäjältä, vaan Air Serbia lentää kerran päivässä Moskovaan.
Moskovan ja lännen välissä roikkuminen ei kuitenkaan ole enää mahdollista edes Vučićille, arvioi belgradilainen turvallisuusekspertti Orhan Dragaš. Käännös saattaa tapahtua Serbiassa jo 3. huhtikuuta pidettävien vaalien jälkeen.
”Venäjä on eristetty, eikä sen äänellä ole enää juuri merkitystä kansainvälisillä foorumeilla. Siksi Venäjästä on tullut täysin hyödytön myös Serbialle”, Dragas sanoo.
Orhan Dragaš on Belgradissa toimivan kansainvälisen turvallisuusinstituutin (ISI) perustaja ja johtaja. Hän seuraa tarkkaan myös Serbian sisä- ja ulkopolitiikkaa. Vallan vaihtumiseen Dragaš ei usko, mutta suhteen Venäjään on hänen mielestään pakko muuttua.
”Venäjä ehkä palaa kansainväliselle näyttämölle jonain päivänä mutta ei enää Putinin johdolla. Siihenkin menee vuosia, ehkä vuosikymmeniä, ja se on liian pitkä aika mille tahansa Venäjän kumppanille.”
Aleksandar Vučićia pidetään itsevaltaisena johtajana, mutta Dragaš ennustaa, että hän jatkaa presidenttinä. Tukevaa jatkomandaattia hän ennustaa myös Vučićin johtamalle oikeistolaiselle Serbian edistyspuolueelle (SNS).
Dragašin mukaan Vučić taiteilee lännen ja Moskovan välillä, koska hän yrittää olla suututtamatta äänestäjiä vaalien alla. Putin on hyvin suosittu Serbiassa.
”Jos Putin olisi ehdolla Serbiassa, hän saisi yli 70 prosenttia äänistä”, Dragaš sanoo.
Dragašin mielestä Serbialla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kääntyä länteen. EU-neuvottelut ovat olleet käynnissä vuodesta 2014 lähtien, ja 35 neuvotteluluvusta on avattu jo 22. EU:sta on tullut Serbian tärkein kauppakumppani, ja Venäjän osuus kaupasta on vain 6–7 prosenttia.
Kosovo on isoin ongelma Serbian EU-tiellä, ja poliittisesti se on tärkein side myös Venäjään.
Kosovo itsenäistyi yksipuolisesti Serbiasta 2008. Serbia pitää sitä yhä omana maakuntanaan. Kosovo on ongelma myös EU:lle, jonka jäsenmaista Espanja, Slovakia, Romania, Kreikka ja Kypros eivät ole tunnustaneet sen itsenäisyyttä.
Venäjän tuella Serbia on estänyt Kosovon pääsyn useisiin tärkeisiin järjestöihin, esimerkiksi YK:hon. Venäjän jäsenyyttä harkitaan nyt uudelleen esimerkiksi IMF:ssä ja Etyjissä. Euroopan neuvosto jäädytti Venäjän jäsenyyden, ja sen jälkeen Venäjä marssi itse ulos.
”Ja tämä tapahtuu samaan aikaan, kun Kosovo kampanjoi voimakkaasi päästäkseen Euroopan neuvostoon, mitä taas Serbia on kiivaasti vastustanut”, Dragaš havainnollistaa maailmantilanteen rajua muutosta.
”Kun Venäjä jatkaa aggressiotaan Ukrainassa, Serbiassa tapahtuu sama kuin Suomessa. Nato-jäsenyydestä aletaan keskustella vakavasti.”
Serbian asenne Natoon muuttuu vähitellen, Dragaš uskoo. Serbit eivät ole antaneet anteeksi Naton pommituksia silloisessa Jugoslaviassa keväällä 1999. Pommeillaan Nato pakotti Jugoslavian liittoarmeijan poistumaan Kosovosta.
Putin tuomitsi katkerasti Naton pommitukset, sillä niillä ei ollut YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntää. Hän on vedonnut Naton iskuihin myös yrittäessään perustella hyökkäystään Ukrainaan, tällä kertaa turhaan.
”Sitä mukaa kun Venäjä jatkaa aggressiotaan Ukrainassa, Serbiassa tapahtuu sama kuin Suomessa. Nato-jäsenyydestä aletaan keskustella vakavasti”, Dragaš ennustaa.
Belgradilaisen BCSP-turvallisuuskeskuksen julkaiseman analyysin mukaan Serbian yhteistyö Naton kanssa on jo vuosia ollut korkeammalla tasolla kuin hallituksen virkamiehet ovat julkisuudessa tunnustaneet.
”Jotta poliittinen eliitti ei menettäisi pisteitä kotimaassa ja vaarantaisi suhdetta Venäjään, se on välttänyt puhumasta yhteistyöstä Yhdysvaltain ja muiden Nato-maiden kanssa”, analyysissä todetaan.
Yli puolet serbeistä kannattaa maansa liittymistä EU:hun. Sen sijaan Nato-jäsenyyden kannatus on ennätysalhaalla, noin 20 prosentissa.
EU:ta on ärsyttänyt Serbian kieltäytyminen Venäjä-pakotteista. EU-parlamentin liberaaliryhmä on vaatinut jopa Serbian jäsenyysneuvottelujen ja tukien jäädyttämistä, kunnes Serbia yhdenmukaistaa Venäjä-politiikkaansa.
Varsinkin Kosovossa Serbiaa pidetään Moskovan juoksupoikana ja uhkana räjähdysherkän alueen rauhalle.
”Pelkään, että mitä kauemmin sota kestää Ukrainassa, sitä suuremmat ovat mahdollisuudet sen leviämiseen Länsi-Balkanille”, sanoi Kosovon pääministeri Albin Kurti The Guardian -lehden haastattelussa.
”On Venäjän etujen mukaista saada uusia taistelukenttiä.”
Pohjoisrajan takana Unkarissa Serbiaa pidetään Balkanin rauhan takaajana. Pääministeri Viktor Orbán on Aleksandar Vučićin läheinen liittolainen, ja hän haluaisi Serbian mahdollisimman pian EU:hun. Orbán tarvitsisi EU:ssa uusia kumppaneita. Ukrainan sota on viilentänyt Unkarin suhdetta tärkeimpään liittolaiseen Puolaan, joka on Unkaria päättäväisemmin ajanut Venäjän eristämistä.
Kuten Orbánia myös Vučićia on arvosteltu oikeusvaltioperiaatteen laiminlyönnistä sekä ihmisoikeuksien ja tiedotusvälineiden vapauden kaventamisesta.
Esimerkiksi media on Serbiassa vielä tiukemmin hallituksen ohjauksessa kuin Unkarissa. Tutkimuslaitos Birodin selvityksen mukaan Vučić sai pelkästään tammikuussa 129 tuntia televisioaikaa. Kakkosena oli pääministeri Ana Brnabić 11 tunnilla.
Kuten Unkarissa, myös Serbiassa oppositio tekee yhteistyötä omissa vaaleissaan huhtikuussa. Sen presidenttiehdokas on eläkkeellä oleva kenraali Zdravko Ponoš. Valtapuolue SNS on leimannut Ponošin ”Nato-kenraaliksi”, koska tämä vastasi maan armeijassa 2000-luvulla Serbian sekä Venäjän ja Nato-maiden välisestä yhteistyöstä.