EU pitää Ukrainaa osana eurooppalaista perhettä, mutta jäseneksi sillä on vielä pitkä matka

Periaatteessa Ukraina on demokratia, mutta poliittisesti ja taloudellisesti se on ollut hyvin epävakaa valtio.

EU-jäsenyys
Teksti
Milka Valtanen

Ukraina tahtoo Euroopan unioniin, ja se tahtoo sinne nopeasti.

Maa jätti EU-jäsenhakemuksen tiistaina 1. maaliskuuta. Samana päivänä maan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui Euroopan parlamentille videoyhteydellä Kiovasta.

”Olemme osoittaneet, että olemme aivan kuten tekin”, Zelenskyi sanoi.

”Joten todistakaa, että olette kanssamme, todistakaa ettette päästä meitä menemään, todistakaa että todella olette eurooppalaisia.”

Parlamentti osoitti Zelenskyille seisten suosiotaan. Seuraavana päivänä se antoi vahvan  tukensa prosessin valmistelun käynnistämiselle.

Ukraina toivoo jäsenyyden hyväksymistä nopeutetulla menettelyllä. Sillä saattaa kuitenkin olla edessään pettymys: Euroopan unionin jäsenyysprosessi ei ole nopea.

 

Sunnuntaina 6. maaliskuuta Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi CNN-kanavan haastattelussa, että ukrainalaiset ”kuuluvat eurooppalaiseen perheeseen”, mutta maan EU-jäsenyys ”tulisi viemään aikaa”.

”Uudistuksia täytyy tehdä, prosesseja täytyy aloittaa.”

Sodan alettua von den Leyen ja muut EU-johtajat ovat alkaneet korostaa, että Ukraina on osa Eurooppaa, mutta käytännössä sanat ovat symbolisia.

EU-jäsenyyden hakeminen on pitkä ja työläs projekti, joka pisimmillään voi viedä jopa vuosikymmenen.

Liittyäkseen maan on ensinnäkin saatava ehdokkuudelleen kaikkien EU-maiden yksimielinen tuki.

Sen on myös sovitettava poliittinen järjestelmänsä, tuomioistuimensa ja taloutensa unionin sääntöihin. Sääntöjä on ympäristöstandardeista ruokaturvallisuuteen yhteensä yli 80 000 sivua.

Puola haki jäsenyyttä vuonna 1994 ja sai sen vuonna 2004. Toisaalta poikkeuksiakin on, Suomi ja Ruotsi pääsivät unioniin vain muutamassa vuodessa.

Ennen Ukrainaa liittymisjonossa ovat Albania, Bosnia ja Serbia, jotka ovat odottaneet jo vuosia.

 

EU:n jäsenyysprosessi on ollut unionin voimakkaimpia ulkopoliittisia työkaluja kylmän sodan jälkeen. Halu päästä osaksi yhteistä talousaluetta on edistänyt korruption vähentämistä Bulgariassa ja Romaniassa ja nopeuttanut sotarikollisten pidättämistä Kroatiassa, Serbiassa ja Montenegrossa.

Maita on otettu 2000-luvulla jäseniksi siinä toivossa, että niiden demokratiakehitys vahvistuisi yhteisellä sisämarkkina-alueella. Se on toteutunut vaihtelevalla menestyksellä.

”Kyllähän meillä hyväksyttiin nimenomaan poliittisin motiivein Bulgariat, Slovakiat ja Romaniat. Kaikki tiesivät, etteivät ne täysin täytä taloudellisia tai demokraattisia kriteereitä”, sanoo Aleksanteri-instituutin johtaja, professori Markku Kangaspuro.

Nyt osa EU-jäsenmaista, ennen kaikkea vuonna 2004 liittyneet Itä-Euroopan ja Baltian maat, haluaisivat myöntää Ukrainalle EU-jäsenyyden poliittisin perustein.

Perjantaina 11. maaliskuuta EU-johtajat antoivat kuitenkin ymmärtää, ettei pikajäsenyydelle välttämättä ole tukea. Sen sijaan he haluavat vahvistaa unionin ja Ukrainan kumppanuutta.

Ukraina on pyrkinyt lähentymään Eurooppaa jo pitkään. Maa solmi EU:n kanssa vuonna 2014 assosiaatiosopimuksen, joka tuli voimaan vuonna 2017.

Vastaava sopimus on solmittu esimerkiksi EU:n ja Turkin välillä.

Sopimus tarkoittaa, että maa on eräänlainen harjoittelujäsen, joka tavoittele on vahvistuvaa taloudellista integraatiota ja läheisiä poliittisia suhteita.

Kumppanuus perustuu siihen, että niin kauan kuin Ukraina jatkaa järjestelmänsä uudistamista, EU jatkaa Ukrainan tukemista.

Vuoden 2014 jälkeen tämä on tarkoittanut EU:lta noin 200 miljoonan euron vuotuista tukea Ukrainan talouden, hallinnon ja yhteiskunnan vahvistamiseen. Vastineeksi Ukrainan on kunnioitettava ihmisoikeuksia ja demokratiaa, taisteltava korruptiota vastaan, vahvistettava oikeusvaltiota ja uudistettava talouttaan.

Sopimuksen tavoite on auttaa Ukrainaa yhdenmukaistamaan lakejaan, standardejaan ja säädöksiään EU:n direktiivien kanssa, jotta sen talous ja kauppasuhteet vahvistuisivat.

”Jäsenvaltiot varmasti harkitsevat pandemiavelkaantumisen ja talouden kohtaamien iskujen vuoksi, mikä on kantokyky.”

Periaatteessa Ukraina on demokratia. Vaalit ovat vapaat, mediaa ei juuri sensuroida. Kansaa edustaa yksikamarinen kansanedustuslaitos, Verh’ovna Rada.

Äänestäjän kuluttajansuoja on kuitenkin heikko, sillä Ukrainassa ei ole kovin selkeää puoluejärjestelmää, Kangaspuro sanoo.

Koska puolueita syntyy ja kuolee ja uusia parlamenttiryhmiä muodostuu jopa kesken kauden, kansalaisyhteiskunnan yhteys päätöksentekoon jää heikoksi.

Ukraina on ollut ”poliittisesti hyvin epävakaa valtio”. Eikä maa ole taloudellisesti sen vakaampi. Ukraina on merkittävä energiantuottaja ja maatalousvaltio.

Yhteiskunnan rakenteet kuitenkin mahdollistavat taloudelliset väärinkäytökset. Korruptio on yleistä, eikä sen kitkemisessä ole toimittu johdonmukaisesti.

”Ukrainahan ei saisi myöskään maailmanpankilta ja IMF:ltä lainoitusta, ellei sen kohdalla olisi tehty tilanteesta johtuen poikkeusta.”

EU-jäsenenä Ukraina olisi todennäköisesti pitkään niin sanottu nettosaaja.

EU on ennen kaikkea talousunioni. Ukraina taas on valtavan kokoinen valtio, joka on Venäjän vuoksi ajautunut täysin sekasortoiseen tilanteeseen.

Kun sota päättyy, Ukrainan täytyy aloittaa jälleenrakennus, kansalaisten riisuminen aseista ja siirtyminen takaisin arkielämään. Siitä tulee väistämättä pitkä prosessi, Kangaspuro sanoo.

Ukrainan jäsenyys aiheuttaisi kovan paineen EU:n budjettiin.

”Tässä saattaa tulla vastaan taloudellinen harkinta. Jäsenvaltiot varmasti harkitsevat kaiken tämän pandemiavelkaantumisen ja talouden kohtaamien iskujen vuoksi, mikä on kantokyky.”

 

Laajentumisen sijaan EU on viime vuosina pikemminkin kutistunut. Britannian ero unionista astui voimaan vuoden 2021 alussa.

Kun unionin talous oli toipunut vuoden 2008 finanssikriisistä, siihen iski pandemia.

Edessä on uusia ongelmia. Energian hinnan nousu tulee vaikuttamaan ennen kaikkea Euroopan talouteen ja heikentämään EU-alueen talouden kilpailukykyä. Talouden taantuma voi hidastaa entisestään Ukrainan liittymisprosessia.