Analyysi: Putin on turvautunut valheisiin lepytelläkseen liittolaisiaan – viljasopimuksesta lähtö on uhkapeliä
Mustanmeren viljanvientisopimuksen kaatuminen on isku monille Afrikan maille, jotka ovat suhtautuneet Venäjään myönteisesti tai neutraalisti.
Kremlillä alkaa tärkeä pitkä viikonloppu huomenna 27. heinäkuuta. Presidentti Vladimir Putin joutuu pinnistelemään tosissaan vakuutellessaan Afrikan maiden johtajille, että oli hyvä asia romuttaa Mustanmeren viljanvientisopimus.
Afrikkalaiset kärkipoliitikot kuuntelevat Putinin selityksiä Pietarissa, jossa hän isännöi Venäjän ja Afrikan maiden kaksipäiväistä huippukokousta.
Kokousta seuraavat epäviralliset viikonlopputapaamiset, joihin Putin on etukäteen luvannut varata aikaa kaikille halukkaille. Kyselijöitä todennäköisesti riittää. Afrikan maat ovat aiemmin yksimielisesti pyytäneet Putinia jättämään ukrainalaisviljan viennin rauhaan.
Venäjä vahvisti 17. heinäkuuta, ettei se enää jatka viljasopimusta. Sen jälkeen se on pommittanut päivittäin Ukrainan tärkeintä vientisatamaa Odessaa. YK:n, Turkin, Venäjän ja Ukrainan yhdessä valvoma sopimus takasi viljan ja muiden elintarvikkeiden pääsyn Ukrainan satamista vientimarkkinoille.
Pommituksissa on palanut Ukrainan mukaan yli 60 000 tonnia viljaa.
Venäjän puolustusministeriö ilmoitti myös, ettei se enää takaa siviilialusten turvallista liikkumista Mustallamerellä. Vastedes se kohtelee niitä mahdollisina asetarvikkeiden kuljettajina. Mustanmeren laivasto on myös harjoitellut ”kelluvien kohteiden” ampumista ohjuksilla.
Venäjä tarkistaa kaikki alukset, jotka suuntaavat Ukrainan satamiin. Valtiot, joiden lipun alla ne liikkuvat, luetaan vastedes Ukrainan kannattajiksi sodassa, venäläinen sanomalehti Izvestija kertoo.
Ukraina on vastannut varoittamalla, että kaikkiin Venäjän Mustanmeren satamiin matkaavat rahtialukset saattavat joutua sen maalitauluiksi. Uhkaus koskee myös suureen öljynvientisatamaan Novorossijskiin suuntaavia aluksia.
Useat kansainväliset meriliikenteen vakuuttajat ovat katkaisseet vakuutussuojan Mustanmeren kuljetuksille tai nostaneet sotariskivakuutusten hinnat kattoon.
Mustanmeren rahtiliikenne Ukrainaan onkin hiipunut lähes olemattomiin.
Viljasopimus on ollut elintärkeä etenkin Afrikan valtioille. Vaikka viljan ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet, sopimus on hillinnyt kallistumista ja estänyt monin paikoin puutteen kärjistymistä suoranaiseksi nälänhädäksi.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 sen käynnistämä merisaarto katkaisi käytännössä rahtialusten liikenteen Ukrainan Mustanmeren satamiin. Niiden kautta kulki lähes 90 prosenttia Ukrainan viljanviennistä.
Ennen sotaa Ukraina vei viljaa enemmän kuin EU-maat yhteensä. Ukraina on ohran, vehnän, maissin ja rapsiöljyn maailman kolmen suurimman viejämaan joukossa. Sen osuus näiden tuotteiden viennistä koko maailmassa on noin 10–15 prosenttia. Lisäksi maa vei ennen sotaa lähes puolet kaikesta maailman auringonkukkaöljystä.
Kaikkien näiden tuotteiden maailmanmarkkinahinnat nousivat jyrkästi sodan ensi kuukausina.
Ukraina oli ennen sotaa myös Maailman ruokaohjelman WFP:n elintarvikeavun tärkeimpiä viljanlähteitä. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi, että lähes 50 miljoonaa ihmistä köyhimmissä maissa ajautui ruokapulaan hintojen nousun vuoksi.
Viljasopimus lievitti ongelmia.
Sopimuksen puitteissa on YK:n tilastojen mukaan kuljetettu lähes 33 miljoonaa tonnia viljaa Ukrainasta. Jos vienti nyt katkeaa, hätää kärsivien määrä eri puolilla maailmaa on vaarassa nousta merkittävästi.
”Venäjä vaarantaa ukrainalaisviljan varassa elävien 400 miljoonan ihmisen elämän, varsinkin Afrikassa ja Aasiassa”, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi.
Vaihtoehtoisia juna- ja jokireittejä pitkin pystytään kuljettamaan vain pieni osa Mustanmeren kautta viedystä viljasta. Ruuhkaiselle Tonavan reitille jonottaa tusinoittain jokirahtialuksia. Venäjä on viime päivinä iskenyt lennokeilla niidenkin lähtösatamiin ja -varastoihin Ukrainassa.
Vehnän ja maissin hinnat nousivat raaka-ainepörsseissä heti Venäjän katkaistua viljasopimuksen ja aloitettua iskut. Hinnat ovat yhä selvästi maaliskuun 2022 huipun alapuolella, mutta mikäli Ukrainan vienti tyrehtyy, hintojen nousu voi kiihtyä nopeasti.
Noin 80 prosenttia Itä-Afrikan alueen viljasta tuodaan Ukrainasta ja Venäjältä. Ruoan hinnat alueella ovat nousseet vuodessa noin 40 prosenttia.
”Rakkaat kenialaiset ystäväni, nyt tiedätte koko totuuden siitä, kuka oikeasti käyttää ruokaa aseena”, Venäjän suurlähettiläs kirjoitti.
YK, Yhdysvallat, EU, muut teollisuusmaat, kansainväliset avustusjärjestöt. Venäjän vetäytyminen viljasopimuksesta on tuomittu laajasti.
”Se on isku kaikkia hädänalaisia vastaan kaikkialla”, YK:n pääsihteeri António Guterres sanoi.
Moni Afrikan valtio on Ukrainan sodasta huolimatta suhtautunut Venäjään myötämielisesti tai neutraalisti. Niiden lähes yksimielinen mielipide on, että kyseessä on Euroopan valtioiden välinen sota, josta ne haluavat pysyä tiukasti erossa.
Sodan seuraukset piinaavat niitä silti syvästi.
Viljasopimuksen yksipuolinen purkaminen voi johtaa siihen, että monen Afrikan valtion ja muidenkin köyhimpien maiden puolueeton asenne muuttuu.
Venäjä on vaarassa menettää liittolaisia, joita sillä ei muutenkaan ole liikaa. Kremlin propagandan on vaikea naamioida viljasopimuksen purkamista ja sen vaikutuksia Ukrainan tai länsimaiden viaksi.
Sitä Kreml toki yrittää. Putin syytti Venäjän valtiollisen television haastattelussa länsimaita siitä, että Venäjä ei ole saanut helpotuksia viljan ja lannoitteiden vientipakotteisiin, vaikka Venäjä täytti osansa viljasopimuksesta.
Venäjän maatalous- ja lannoitevienti ei todellisuudessa ole koko sodan aikana ollut läntisten pakotteiden kohteena.
Putin on pohjustanut puhelinkeskustelussa ratkaisuaan Etelä-Afrikan presidentille Cyril Ramaphosalle. Afrikan talousmoottorin presidentistä on tullut hänen vaikutusvaltaisin tukijansa mantereella.
Myös suurlähetystöt ja diplomaatit on valjastettu työhön. Keniassa Venäjän suurlähettiläs Dmitri Maksimitšev julkaisi laajat mielipidekirjoitukset maan kahdessa suurimmassa sanomalehdessä. Niissä hän vieritti kaiken vastuun länsimaiden niskoille ja esitti Venäjän syyttömänä uhrina:
”Rakkaat kenialaiset ystäväni, nyt tiedätte koko totuuden siitä, kuka oikeasti käyttää ruokaa aseena”, suurlähettiläs kirjoitti.
Kenia on perinteisesti kuulunut länsimaiden leiriin. Maa kärsii ruokapulasta, jonka ovat aiheuttaneet vakava kuivuus ja tulvat.
Afrikka on Venäjän ulkopoliittisessa strategiassa manner, jossa se laskee voivansa parhaiten lisätä vaikutusvaltaansa. Viime vuosina keinoina ovat olleet lupaukset taloudellisesta, sotilaallisesta ja energia-yhteistyöstä, joita se antoi laveasti ensimmäisessä huippukokouksessaan Afrikan maiden kanssa Sotšissa neljä vuotta sitten.
Venäjällä on tällä hetkellä voimassa sotilaallinen yhteistyösopimus jo noin kahden tusinan afrikkalaisvaltion kanssa. Niistä puolet on köyhiä sotilas- tai siviilidiktatuureja, joilla kuitenkin on runsaat luonnonvarat. Myös palkkasotilasyhtiö Wagner on toiminut niissä yksinvaltiaiden tukena ja Kremlin laskuun.
Katkaisemalla viljasopimuksen Venäjä ottaa laskelmoidun riskin suhteissaan Afrikkaan. Onnistuessaan Venäjä murskaisi Ukrainan viennin selkärangan ja pitäisi kiinni liittolaisistaan.
Torstaina alkavan huippukokouksen tunnelma on väistämättä kireämpi kuin Sotšissa neljä vuotta sitten. Yhdysvallat on rohkaissut osallistuvia valtionpäämiehiä poikkeamaan myös Kiovassa joko kokousta ennen tai sen jälkeen kuullakseen toisen osapuolen kannan.
”Tämä on ratkaiseva hetki sekä Afrikalle että Venäjälle niiden välisissä suhteissa”, arvioi yhdysvaltalaisen ajatushautomon Center for Strategic and International Studiesin (CSIS) tutkija Cameron Hudson uutistoimisto Associated Pressille.
Jos Afrikan valtionpäämiehet joutuvat palaamaan kokouksesta kotiin ilman konkreettista hyötyä, he saattavat äänestää jaloillaan ja ottaa etäisyyttä Venäjästä, Hudson korostaa.
Venäjä yrittää kokouksessa väittää, että lännen pakotteet rajoittavat sen elintarvike- ja lannoitevientiä Afrikkaan, The Conversation arvioi.
Venäjä aikoo todennäköisesti julistaa jalomielisesti lahjoittavansa ja myyvänsä Afrikkaan viljavuoria, jotka korvaavat täysin Ukrainasta tuodut elintarvikkeet.
Putin on jo ehtinyt vakuutella asiaa. Varaulkoministeri Sergei Veršinin mukaan Venäjä ymmärtää Afrikan maiden huolia, Moscow Times kertoi.
Venäläisyhtiöt ja Afrikan valtiot neuvottelevat jo suoraan kahdenvälisistä vienti- ja aputoimituksista, Venäjän tiedakatemian Afrikka-instituutin vanhempi tutkija Rahimbek Bobohonov sanoi Vedomosti-lehdelle.
Lähimenneisyyden valossa Afrikan mailla on hyviä syitä suhtautua Putinin vakuutuksiin suurella varauksella.
Sotšin huippukokouksessa Putin lupasi, että Venäjän ja Afrikan välisen kaupan arvo kaksinkertaistuu viidessä vuodessa 40 miljardiin dollariin. Kokouksessa hehkutettiin myös tuottoisien venäläisinvestointien vyöryä mantereelle.
Venäjän ja Afrikan kaupan arvo on päinvastoin laskenut 14 miljardiin dollariin. Se on alle viisi prosenttia Afrikan ja EU:n tai Afrikan ja Kiinan välisen kaupan arvosta. Venäjä käy Afrikan-kaupastaan 70 prosenttia vain neljän maan eli Egyptin, Algerian, Marokon ja Etelä-Afrikan kanssa. Kauppatase on Afrikalle erittäin epäedullinen: Venäjä vie seitsemän kertaa enemmän Afrikkaan kuin tuo sieltä.
Venäjän osuus kaikista kansainvälisistä investoinneista Afrikkaan puolestaan on mitätön, yhden prosentin luokkaa. Se on vähemmän kuin Intian valtameren pienen saarivaltion Mauritiuksen investoinnit Afrikkaan. Moskova ei myöskään anna juuri lainkaan humanitaarista apua afrikkalaisvaltioille tai muuallekaan.
Venäläiset tuskin mainitsevat myöskään sitä, että Venäjä hyötyy huomattavasti, jos viljan hinnat nousevat. Sen omat satonäkymät ovat erittäin hyvät ja venäläisen vehnän vienti kaikkien aikojen ennätyslukemissa.
Viljasopimus on uusittu muutaman kuukauden välein ja Venäjä on käytännössä joka kerta aiemminkin uhannut vetäytyä siitä. Kerran se on irtaantunutkin hetkeksi. Nytkin Moskova on antanut ymmärtää, että se voi palata sopimukseen ”tiukoin ehdoin.”
Venäjä haluaisi vähintään maatalouspankkinsa takaisin kansainvälisille rahoitusmarkkinoille ja rahtialustensa vakuutuksiin kohdistuvien pakotteiden purkua. Venäjän valtiollinen maatalouspankki Rosselkhozbank on tällä hetkellä suljettu Swiftistä, kansainvälisestä maksujärjestelmästä.
Saattaa olla, että Putin pelaa tilanteen mukaan: jos Afrikan maiden närkästys kokouksessa on silminnähden suurta, hän saattaa suostua palaamaan sopimukseen ”hyvän tahdon eleenä afrikkalaisille ystävilleen.”
Painetta lisää sekin, että Venäjän ainoa merkittävä (joskin vastahakoinen) kumppani Kiina on ollut viljasopimuksen suurimpia hyötyjiä. Se on ostanut noin neljäsosan kaikesta Ukrainan Mustanmeren satamista laivatusta viljasta.