Kotimaisen puun kysyntä on noussut, kun puukauppa Venäjältä on tyrehtynyt. Viisi vuotta sitten mäntytukki maksoi noin 60 euroa kuutiometriltä, nyt yli 80 euroa. © Ismo Pekkarinen / LK

Sellupadoissa keittyy tukki

Yksityiset metsänomistajat ovat hyötyneet korkeista puun hinnoista. Teollisuus sen sijaan kipuilee kannattavuutensa kanssa.

ympäristö
Teksti
Mikko Niemelä
4 MIN

Uudet metsäteollisuuden tehtaat tarvitsevat enemmän puuta kuin ennen ja kilpailu puusta on kovaa myös alan sisällä.

Sahateollisuuden toimitusjohtajan Tino Aallon mukaan Suomen puumarkkina on jo niin kireä, että esimerkiksi tukkipuu ei aina ole mennyt sahoille.

”Yksi konkreettinen esimerkki siitä on se, että tukkipuuta on ohjautunut viime vuosina miljoonia kuutioita sellupatoihin.”

Väitteelle löytyy todisteita Luonnonvarakeskuksen tilastoista.

”On viitteitä siitä, että myös puutuoteteollisuudelle kelpaavaa tukkipuuta on käytetty massateollisuuden raaka-aineena. Tähän on vaikuttanut erityisesti kiristynyt kilpailu puumarkkinoilla”, sanoo Luken tutkija Tuomas Niinistö.

Niinistön mukaan vuonna 2023 tukkipuun käyttö ja viennin määrä oli noin 3,4 miljoonaa kuutiometriä hakkuita pienempi. Vuonna 2024 ero oli noin 2,9 miljoonaa kuutiometriä.

Myös selluteollisuuden tarvitsemaa kuitupuuta on poltettu metsähakkeena viime vuosina enemmän kuin ennen Ukrainan sotaa.

Sodan seurauksena Venäjän energiapuukauppa Suomeen tyrehtyi ja kotimaisen energia- ja kuitupuun kysyntä kasvoi merkittävästi.

Lisäksi energiaksi on viime vuosina poltettu enemmän metsähaketta, koska kivihiilen ja turpeen käyttöä on vähennetty ilmastosyistä.

Niinistö kuitenkin huomauttaa, että laskelmiin sisältyy useampia mahdollisia virhelähteitä, kuten korjatun puun varastotasojen muutokset vuosien välillä. Lisäksi puutavaralajiluokitus voi muuttua tukista kuitupuuksi esimerkiksi varastoinnin aikana tapahtuvan pilaantumisen seurauksena.  

Puun ohjautuminen oikeisiin kohteisiin on iso kysymys myös poliittisesti.

Sahateollisuuden Aallon mielestä poliitikkojen täytyisi edistää enemmän puurakentamista. Nyt suunta on ollut päinvastainen ja ponnistelut puurakentamiseen suhteen ovat jääneet ”poliittisiin juhlapuheisiin”, hän mainitsee.

”Sahatavara on jalostamisen kannalta aliarvostettu tuote.”

Sahateollisuuden arvokkaimpia jalostustuotteita ovat esimerkiksi liimapalkit ja lämpöpuu, jota käytetään usein terassien rakentamisessa.

Kotimaisen puun kysyntä on nostanut tukki- kuitu- ja energiapuun hintaa jo useamman vuoden. Yksityiset metsänomistajat ovat tienanneet puukaupoilla ennätyssummia, viime vuonna yhteensä 2,9 miljardia euroa.

Pellervon taloustutkimus arvioi, että summa nousee tänä vuonna 3,2 miljardiin euroon.

Esimerkiksi viisi vuotta sitten mäntytukki maksoi noin 60 euroa kuutiometriltä, nyt yli 80 euroa. Myös selluteollisuudessa käytetyn kuitupuun hinta on kivunnut useita kymmeniä prosentteja.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n selvitysten perusteella suomalaiset metsänomistajat ovatkin vuosi vuodelta tyytyväisempiä puukauppojen euromääriin.

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemen mukaan puun hintaa ei ole pystytty siirtämään kaikilta osin alan yritysten tekemien lopputuotteiden hintoihin.

Myös sijoittajat ovat todennäköisesti huomanneet metsäteollisuuden ongelmat, sillä esimerkiksi Helsingin pörssissä metsäyhtiöiden osakkeiden arvostus on laskenut kolmen vuoden aikana kymmeniä prosentteja.

Ongelmia metsäteollisuudelle tuo myös Yhdysvaltojen tullipolitiikka.

Yhdysvallat oli viime vuonna metsäteollisuuden kolmanneksi suurin vientimaa. Viennin arvo oli yli miljardi euroa. Tärkeimmät vientituotteet olivat paperi, kartonki ja sellu. Nyt presidentti Donald Trump kohdistaa niihin 15 prosentin tullit.

”Osa puuraaka-aineesta ja puutuoteteollisuuden tuotteista on edelleen rajattu tullien ulkopuolelle”, Metsäteollisuus ry:n Niemi sanoo.

Trump on myös käynnistänyt tutkinnan puutavaran tuonnin aiheuttamista uhkista kansalliselle turvallisuudelle. Hän on katsonut, että liiallinen riippuvuus ulkomaisesta puutavarasta voisi vaarantaa maan puolustuskykyä, rakennusteollisuutta ja taloutta.

”Tutkinnan odotetaan valmistuvan marraskuun lopussa ja se voi vielä tuoda muutoksia tulleihin.”

Sahateollisuuden Tino Aallon mukaan suomalaiselle sahateollisuudelle tulleista ei aiheudu suoria ongelmia, sillä alan päävientimaat ovat Euroopassa.

Toisaalta Yhdysvaltojen sahatavaramarkkina on niin suuri, että muutoksilla on todennäköisesti vaikutuksia eri maiden välisiin kauppasuhteisiin.

Käytännössä kun yksi lopettaa myynnin Yhdysvaltoihin, suuntaa se toiselle markkinalle, joka voi olla tärkeä esimerkiksi Suomelle. Tällöin kilpailuasetelma muuttuu.

Metsä- ja sahateollisuus ovat molemmat vaikuttamassa myös suomalaiseen metsäpolitiikkaan. Petteri Orpon (kok) hallitus on valmistelemassa Euroopan unionin määrittelemän ennallistamisasetuksen kansallista käytäntöä.

Asetuksen tavoite on ennallistaa Euroopassa ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.

Ennallistamista tarvitsevat suomalaiset turvesuot ovat edelleen metsäteollisuudelle tärkeitä puunsaannin kannalta. Metsäteollisuusalan etujärjestöt ovatkin kannanotoissaan korostaneet luonnon vaalimisen lisäksi taloudellista ja oikeudenmukaista näkökulmaa.

Suomessa ennallistamissuunnitelmaa valmistellaan viidessä eri työryhmässä.

Orpon hallitus on laatinut työryhmille poliittiset raamit, joissa on huomioitu myös metsä- ja sahateollisuuden toive riittävästä puun saannista.

Suomen ilmastopaneeli puolestaan on tuonut esille, ettei Suomi pääse ilmastotavoitteisiinsa vuoteen 2035 mennessä, jos esimerkiksi hakkuita ei rajoiteta.

Ennallistamissuunnitelma valmistuu todennäköisesti vuonna 2026.

Lisää metsästä:

Ilmoita asiavirheestä