Teknologiateollisuus haluaa uuden ministerin
Suurin työnantajajärjestö kantaa huolta myös suomalaisten koulutustasosta.
3
MIN
Suomen suurin työnantajajärjestö Teknologiateollisuus toivoo ensi keväänä muodostettavaan hallitukseen uutta ”teknologia- ja digiministeriä”.
Teknologiateollisuus esitteli tiistaina tavoitteitaan seuraavalle, ensi kesänä alkavalle hallituskaudelle. Järjestö edustaa muun muassa ohjelmisto-, sähkö- ja metalliteollisuutta ja on Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) jäsenjärjestö.
Toimitusjohtaja Taina Susiluoto kuvaili toimittajille, että uusi ministeri johtaisi teknologiapolitiikan kokonaisuutta ja mahdollisesti myös siitä vastaavaa täysin uutta ministeriötä.
”Vuosi tai pari sitten olisin sanonut, että se riittää, että joku muu ministeri hoitaa nämä asiat oman toimensa ohella”, sanoo aiemmin ministeriöissä itsekin työskennellyt Susiluoto.
Petteri Orpon (kok) hallituskaudella myös valtionhallinnosta on säästetty ja ministeriöiden resursseja vähennetty. Myös seuraavan hallituksen odotetaan säästävän julkisesta hallinnosta.
Susiluodon mukaan monet teknologiaan ja digitaalisuuteen liittyvät asiat ovat luonteeltaan ”poikkihallinnollisia”, eli ne eivät nykyisessä jaossa suoraan istu tiettyyn ministeriöön tai yksittäiselle ministerille.
Kun hallinnosta on säästetty, ministeriöt pyrkivät pikemminkin keskittymään ydintoimintaansa, Susiluoto arvioi. Tällöin teknologiaan ja digitalisuuteen liittyviä alalle tärkeitä asioita pallotellaan ministeriöistä toiseen.
”Eli kukaan ei omista niitä.”
Teknologiateollisuus lupaa kertoa myöhemmin tänä vuonna, millaisia asetuksia ja budjettimuutoksia uuden ministeriön perustaminen konkreettisesti tarkoittaisi.
”Tiedämme jo, mitkä ne yksiköt ja [budjetti]momentit olisivat”, Susiluoto sanoi.
Tällä hetkellä teknologiapolitiikkaa ja digitaalisuusasioita hoidetaan liikenne- ja viestintäministeriössä, työ- ja elinkeinoministeriössä sekä valtiovarainministeriössä.
Teknologiateollisuus esittää tavoitteissaan myös muun muassa koulutustason nostoa sekä uusia kannusteita yrityksille tehdä investointeja Suomeen.
Järjestön mukaan Suomessa tulisi tavoitella ”korkeakoulutusta saaneiden nuorten aikuisten” määrän nostoa 70 prosenttiin. Tällä hetkellä Suomessa korkea-asteen eli käytännössä ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus on 39 prosenttia. Luku jää teollistuneiden OECD-maiden keskiarvosta lähes kymmenen prosenttiyksikköä.
Osaamistasoa voitaisiin nostaa Teknologiateollisuuden mukaan sekä panostuksilla peruskouluun että lisäämällä aloituspaikkoja korkeakouluihin.
Uutena verokannusteena järjestö esittää investointien määrään perustuvaa lisävähennystä yhteisöverotukseen. Tämä maksaisi Teknologiateollisuuden arvioiden mukaan noin 300–400 miljoonaa euroa.
Järjestö pitää tärkeänä myös, ettei Orpon hallituskaudella tehtyjä työmarkkinauudistuksia kumota. Teknologiateollisuuden mukaan tulisi pikemminkin lisätä mahdollisuutta sopia paikallisesti vielä nykyistäkin laajemmin erilaisista työnehtoihin liittyvistä kysymyksistä.
”Työehtosopimuksilla pitäisi voida jatkossa sopia yhä useammasta sellaisesta asiasta, jotka ovat nyt lainsäädännössä pakottavia. Ne liittyvät esimerkiksi työaikoihin ja vuosilomien järjestämiseen. Lisäksi tätä sopimisen ketjua pitäisi viedä eteenpäin siten, että sellaisista asioista, joista nyt ei voida siellä [työpaikoilla] sopia, voitaisiin jatkossa niin tehdä”, sanoi järjestön työmarkkinoista vastaava johtaja Janne Makkula.
”Yksi esimerkki on ylityökorvaukset ja sunnuntaityökorvaukset.”