Pitääkö velkajarru?

Mitä politiikassa tapahtui tällä viikolla? Hukkuiko olennainen uutistulvan alle?

Suomen Kuvalehti seuraa ja analysoi politiikan tärkeimmät käänteet. Kerromme, mistä kulisseissa puhutaan ja mitä kuplii pinnan alla. Politiikan toimittaja Robert Sundman kokosi tämän viikon kiinnostavimmat puheenaiheet.

Tämä hallitsi keskustelua

Eduskuntapuolueiden finanssipoliittinen työryhmä kertoi keskiviikkona noin 8–11 miljardin euron sopeutustavoitteesta ensi vaalikaudelle.

Miljardihaarukka on lavea, ja summa tarkentuu vielä useaan otteeseen ennen ensi vuotta. Virallisesti puolueet sopivat, kuinka paljon Suomen julkinen talous saa olla alijäämäinen tulevina vuosina ottaen huomioon EU:n finanssipoliittiset säännöt sekä taannoin hyväksytyn kotimaisen finanssipoliittisen lain. Tästä voidaan käytännössä laskea, kuinka paljon seuraavien hallituksien tulisi tehdä sopeutuksia eli veronkorotuksia tai menoleikkauksia.

Sopu on parlamentaarinen eli puolueiden yhteinen, mutta vasemmistoliitto jäi sen ulkopuolelle.

Sopeutussumma on merkittävä erityisesti siksi, että puolueiden vahvistamat EU-säännöt edellyttävät päätösten pienentävän julkisia menoja tai lisäävän tuloja täysimääräisesti jo seuraavan vaalikauden aikana suhdanteista riippumatta.

”Käytännössä kaikki sopeutus tulee siis tehdä joko menoja leikkaamalla tai veroja kiristämällä. Pidemmällä aikavälillä vaikuttavat rakenteelliset uudistukset eivät pienennä tätä sopeutustarvetta. Työkalupakki on siis selvästi niukempi kuin kuluvalla kaudella”, arvioi budjettipäällikkö Mika Niemelä.

Esimerkiksi Petteri Orpon (kok) hallituksen jopa kymmenen miljardin tasoisiksi kuvaillut sopeutukset kutistuvat pikemminkin jonnekin runsaan kolmen ja vajaan kuuden miljardin euron väliin, kun lukemaa tarkastellaan nettona.

Tällöin huomioidaan veronalennukset ja toisaalta esimerkiksi työllisyystoimet, jotka eivät joko suhdanteiden, heikkojen arvioiden tai molempien vuoksi ole vahvistaneet julkista taloutta toivotusti.

”Olemme tilanteessa, jossa emme voi sulkea mitään tiettyä sektoria kokonaan uudistusten ulkopuolelle, oli sitten kyse vaikkapa koulutuksesta, eläkkeistä, maataloudesta tai maanpuolustuksesta”, Niemelä kirjoittaa.

Yhteinen tavoite kehystää vaalikeskustelua. Seuraavan vuoden aikana puolueiden odotetaan kertovan, miten ne yhdessä sovitun sopeutusurakan toteuttavat.

Kasvu- ja rakennetoimia ehdotuksista tuskin tulee puuttumaan ministeriön näkemyksestä huolimatta, sillä niiden ehdottaminen on usein mukavampaa kuin veronkorotusten tai vaikkapa sosiaaliturvaleikkausten.

Finanssipoliittisen sopimuksen todellinen pitävyys ja vaikutus selviää vasta tulevina vuosina.

Tämä kuplii pinnan alla

Hallitus valmistautuu viimeiseen kehysriiheensä eli keskeiseen, huhtikuussa pidettävään talousneuvotteluun. Työministeri Matias Marttinen (kok) nimitettiin johtamaan kasvu- ja työllisyystoimien valmistelua. Tiettävästi ryhmässä ovat mukana yksi edustaja jokaisesta hallituspuolueesta sekä heidän avustajansa.

Kehysriihivalmisteluita seurataan tarkasti, sillä riihi on Orpon hallituksen viimeisiä hetkiä sopia laajemmista talouspäätöksistä. Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman vaati Iltalehdessä hallitusta tekemään vielä tällä kaudella 1,4 miljardin euron sopeutuksia EU:n alijäämämenttelystä sekä yhdessä sovituista finanssipoliittisista raameista johtuen. Lindtmanin mukaan erityisesti yhteisöveron vuonna 2027 voimaan tuleva alennus tulisi perua.

Näin laajoja päätöksiä hallitus tuskin tekee.

Tämä jäi vähemmälle huomiolle

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) sunnuntainen tuki-ilmoitus Orpolle tarkoittaa, että kokoomusta pian 10 vuotta johtanut Orpo tuskin saa uskottavaa vastaehdokasta kesän puoluekokouksessa. Myös ulkoministeri Elina Valtonen (kok) kertoi taannoin Ylellä tukevansa Orpon jatkoa.

Entinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kertoi torstaina pyytävänsä todennäköisesti lähiviikkoina eroa eduskunnasta. Syynä on hänen nimityksensä YK:n pääsihteerin erityislähettilääksi Sudaniin. Tilalle noussee aiemminkin kansanedustajana toiminut Mari Holopainen (vihr) Helsingistä.

Taina Susiluoto nousee merkittävän työnantajajärjestön, Teknologiateollisuus ry:n johtoon. Susiluoto on toiminut aiemmin muun muassa urheilun keskusjärjestön Olympiakomitean johdossa. Hän on taustaltaan juristi, ja seuraa tehtävässä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtoon siirtyvää Minna Hellettä.

Yksityisen sosiaalipalvelualan työriitaan saatiin perjantaina osittainen sopu. Palkat alalla nousevat niin kutsutun yleisen linjan mukaisesti, kertoo työnantajia edustava Hyvinvointiala Hali ry. Sopimuksen Halin kanssa solmivat muun muassa hoitajaliitot, Erto, Talentia, Jyty ja Ammattiliitto Pro. Sen sijaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL jäi pois sopimuksesta ja uhkaa edelleen lakoilla.

Viikon luku

73. Jopa 73 prosenttia suomalaisista ajattelee, että Yhdysvallat on epävakaa ja arvaamaton. Asia käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuoreesta mielipidekyselystä. Evan mukaan suomalaisten asenteet Yhdysvaltoja kohtaan ovat heikentyneet ja luottamus romahtanut. Noin puolet suomalaisista ajattelee, että Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on lyhyessä ajassa muuttanut maansa Euroopan ystävästä Euroopan vastustajaksi.

Kurkistus ensi viikkoon

Eduskunta keskustelee keskiviikkona pääministerin ilmoituksesta koskien sosiaali- ja terveyspalveluita. Orpo on todennut useaan otteeseen, että ilmoituksen jälkeen perustetaan parlamentaarinen työryhmä valmistelemaan jonkinlaista rahoitukseen ja rakenteisiin liittyvää uudistusta hyvinvointialuemalliin.