Kokoomusedustaja somevaikuttajien kiistanalaisista verojärjestelyistä: ”Vaikuttaa varsin yrittäjämäiseltä toiminnalta”
VM on suositellut listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksen leikkaamista, mutta hallituspuolueet eivät aio koskea siihen.
Kansalaisjärjestö Finnwatch julkaisi viime viikolla raportin, josta ilmeni, että osa somevaikuttajista on onnistunut vähentämään verotaakkaansa huomattavasti tietynlaisen holding-järjestelyn kautta. Se on tehty laskemalla yrityksen nettovarallisuudeksi myös odotus tulevista tuloista.
Temppu on täysin lainmukainen, mutta herättää kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta.
Järjestelyn taustalla on se, että Suomessa listaamattomasta yrityksestä voi nostaa huojennetulla verotuksella osinkoa vuodessa kahdeksan prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta. Yksi osakas voi nostaa yhtiöstä huojennettuja osinkoja enintään 150 000 euron edestä vuodessa.
Jos yhtiöllä on miljoonan euron nettovarallisuus, edullista osinkoa voi siis nostaa 80 000 euroa vuodessa. Jos varallisuutta on 100 000 euroa, edullista osinkoa saa nostaa vain 8 000 euron edestä.
Kahdeksan prosentin rajoitus voidaan kuitenkin kiertää. Se onnistuu Finnwatchin esiin nostamalla järjestelyllä. Siinä perustetaan holding-yhtiö, joka hankkii oman, työtä tekevän yrityksen osakkeet. Kaupassa holding-yhtiön varallisuudeksi lasketaan myös työtä tekevän yrityksen tuotto-odotukset.
Silloin, kun lakia tehtiin, ei tällaista osattu lainkaan ajatella, sanoo Aalto-yliopiston yritysjuridiikan emeritusprofessori Heikki Niskakangas. Hän pitää sitä lain hengen vastaisena.
”Ajateltiin, että yrityksellä pitää olla oikeasti sitä varallisuutta rahana tai koneina tai seininä.”
Vuonna 2017 korkein hallinto-oikeus päätöksellään kuitenkin vahvisti, että tällainen toiminta on lainmukaista. Järjestely on ollut mahdollinen jo pitkään, mutta se on yleistynyt viime vuosina. Niskakankaan mukaan kikka on verokonsulttien keksimä.
Somevaikuttajien lisäksi myös esimerkiksi taiteilijat ja urheilijat, joilla on suuret tulot mutta ei juuri konkreettista pääomaa, hyötyvät siitä.
Raportin julkaisun yhteydessä Finnwatch vaati, että hallitus käsittelisi listaamattomien yhtiöiden osinkoverojärjestelmää syyskuun budjettiriihessä. Se pitää nykyjärjestelmää haitallisena, eriarvoistavana ja kritisoi sitä, että järjestelmä ”kannustaa toteuttamaan vailla liiketaloudellisia perusteita olevia yritysjärjestelyjä”.
Osinkoverojärjestelmän korjaamista peräänkuuluttaa moni muukin: esimerkiksi valtiovarainministeriö (VM) suositteli huojennusten leikkaamista maaliskuussa julkaisemassaan raportissa. Asiantuntijaryhmä ehdotti, että nykyinen kahdeksan prosentin tuottoraja laskettaisiin neljään prosenttiin. Esitetty muutos lisäisi raportin laskelmien mukaan verotuottoja noin 430 miljoonaa euroa. Vaikutus kohdistuisi lähes yksinomaan korkeimpaan tuloluokkaan.
Hallitusohjelmassa kuitenkin linjataan, ettei listaamattomien yritysten osinkoverohuojennukseen kosketa. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsen, kansanedustaja Ville Vähämäki (ps) kommentoi, ettei linjausta ole syytä muuttaa, vaan ”toimitaan aivan hallitusohjelman mukaisesti vielä”.
Samaa mieltä on verojaoston puheenjohtaja Ville Valkonen (kok).
”Tällaisesta ei ole sovittu hallitusohjelmassa, koska veropolitiikan liikkumavara käytettiin käytännössä työn verotuksen keventämiseen. Se on juurisyy sille, että isoon, listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistamishankkeeseen ei ryhdytty.”
Asiaa siis tuskin käsitellään budjettiriihessä.
”Valtioneuvostolla on kädet täynnä muidenkin budjettipäätösten osalta.”
Finnwatchin kyselyssä keväällä perussuomalaiset kannatti osinkoverojärjestelmän korjaamista tulonmuunnon kitkemiseksi ja osinkoverojärjestelmän oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi. Kokoomus oli siitä ”osittain eri mieltä”. Se kertoi olevansa pitkällä tähtäimellä valmis siirtymään ”kohti neutraalia verojärjestelmää”.
Jos listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta uudistettaisiin, sitä pitäisi Valkosen mielestä uudistaa keventäen ja neutraalimmaksi siten, että esimerkiksi rajat nettovarallisuuden ja euromäärien osalta poistettaisiin.
Valkonen huomauttaa, että Finnwatchin raportissa 50 tarkastellusta somealan yrityksestä vain kolmelta löydettiin kyseessä olevan kaltaiset holdingyhtiöjärjestelyt.
”Oleellista on se, että emme muutamien rajatapausten vuoksi leimaisi laillista yritystoimintaa tai laillisia veroratkaisuja ’kikkailuiksi’ tai ’porsaanrei’iksi’ ilman hyvin painavia perusteita”, Valkonen sanoo.
”Lähtökohtahan on se, että jokainen yrittäjä, joka on lähtenyt toimintaa harjoittamaan ja on saanut sen kannattamaan, on hyödyllinen yhteiskunnalle.”
Hän ei näe Finnwatchin esiin nostamissa holding-järjestelyissä ongelmaa. ”Ne esimerkit, joita itse luin, vaikuttavat varsin yrittäjämäiseltä toiminnalta. Mutta korostan, että tällaiset asiat ovat tietenkin aina tapauskohtaisia.”
Niskakangas toteaa, että nykyinen osinkoverojärjestelmä herättää miettimään, onko oikeudenmukaista, jos se, joka voi muuttaa tulonsa osinkotuloksi, voi jopa puolittaa veronsa.
”Voi olla kaksi suurituloista esiintyvää taiteilijaa, joista toisella on yhtiö ja toisella ei, niin toinen maksaa kaksinkertaisen veron”, Niskakangas sanoo.
Valkosen mielestä holding-järjestelyt, joissa tuotto-odotukset pumpataan nettovarallisuudeksi, eivät aseta yrittäjiä keskenään eriarvoiseen asemaan.
”Ehdottomasti lain pitää olla kaikille sama, ja näin onkin. Ei tule mieleen tilannetta, jossa listaamaton yritys ei voisi tehdä itselleen sellaista yhtiörakennetta kuin haluaa.”
Eli muutkin yrittäjät voisivat hyödyntää tätä järjestelyä?
”Jos yritystoiminta on luonteeltaan sen kaltaista.”
Valkonen sanoo, ettei vielä ole päätetty, aiotaanko Finnwatchin raporttia käsitellä valtiovarainvaliokunnan verojaostossa jossain vaiheessa.
Hallitusneuvotteluissa verotyöryhmää johtanut Jani Mäkelä (ps) ei halunnut kommentoida asiaa. SK ei tavoittanut valtionvarainministeri Riikka Purraa (ps) haastatteluun. Myöskään verojaoston jäsen Sami Savio (ps) ei perjantaina vastannut haastattelupyyntöön.