Ilmastopaneeli lisäisi puun tuontia

Hiilinielua voisi vahvistaa eukalyptuksella, Ilmastopaneeliin kuuluva professori sanoo. Metsäyhtiöt aikovat lisätä hakkuita kotimaassa.

ilmastonmuutos
Teksti
Petri Pöntinen

Vuonna 2023 Suomeen ei rahdata enää mottiakaan venäläistä puuta Ukrainan sodan takia.

Tuonti oli vakiintunut noin kymmeneen miljoonaan kuutioon vuodessa. Venäjän puu varmisti sellutehtaille koivukuidun ja lämpövoimaloille hakkeen. Puuhuollon varjoon jäi tuonnin ilmastovaikutus: ulkoistamalla hakkuita rajan taakse Suomi vahvisti omien metsien hiilinielua. Hakkuut vähentävät met­sien sitomaa hiilen määrää.

”Venäjä on ollut meille merkittävä varaventtiili”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä.

Tuonti idästä oli hiilinielujen näkökulmasta perusteltua, Seppälä arvioi. Venäjän Karjalassa on laajoja vanhoja, vähän hyödynnettyjä metsiä.

”Hakkuut ovat puhuttaneet paikallisesti. Mutta ei ole todisteita siitä, että venäläisen puun tuonti olisi ollut isommassa kuvassa kestämättömällä pohjalla.”

Suomen hiilinieluun on tullut äkkiä iso lovi. Venäjän rajan sulkeuduttua hakkuut ovat lisääntyneet kotimaassa. Samaan aikaan metsien kasvu on pienentynyt. Jos kehitys jatkuu, Suomea uhkaa miljardilasku EU:n asettaman hiilinielun ylityksestä.

Yksi keino vahvistaa hiilinielua on lisätä puun tuontia. Ilmastopaneeli on ehdottanut, että puuta voisi ostaa ”EU-maista, joiden metsät ylittävät nielutavoitteet”.

Seppälä, Ilmastopaneelin jäsen, listaa maita: Ruotsi, Unkari ja jopa Italia. Kysymysmerkki on, kuittaavatko nämä maat metsien hiilinielun ylijäämällä taakanjakosektorin muita päästöjä, joita syntyy esimerkiksi liikenteestä.

Nykyisin Suomi käy puukauppaa Itämeren pohjoisosissa. Ruotsin ja Baltian varaan ei voi paljoa laskea, Seppälä sanoo. ”Virolla on vaikeuksia EU:n nielutavoitteen kanssa. Vapaata puuta ei ole hirvittävästi vientiin.”

Metsäyhtiöt UPM ja Stora Enso omistavat eukalyptusmetsiä Etelä-Amerikassa. Puu päätyy yhtiöiden paikallisille tehtaille. Seppälä katsoo, että kaukopuun laaja tuonti vahvistaisi Suomen hiilinielua.

”Eukalyptuksesta saadaan pienemmältä pinta-alalta suurempi tuotto kuin meidän metsistämme. Se olisi hyvä asia hiilinielujen kannalta.”

Eukalyptuksen kasvatus on herättänyt kritiikkiä. Lyhyessä, seitsemän vuoden kierrossa kuluu paljon vettä, lannoitteita ja kemikaaleja ja luonnon monimuotoisuus kärsii. Mutta hiiltä eukalyptus sitoo hehtaaria kohti selvästi enemmän kuin havupuut.

Ilmastovaikutuksen ratkaisee, onko plantaasien tieltä tuhottu sademetsää ja vapautettu valtava hiilivarasto.

”Jos viljely ei aiheuta luonto- ja metsäkatoa edes epäsuorien maankäyttövaikutusten kautta, puun tuotannon voi ajatella olevan kestävällä pohjalla”, Seppälä sanoo.

Elokuussa 2022 metsäyhtiö UPM laivasi 37 000 kuutiota eukalyptusta Uruguaysta. Pienellä erällä varmistettiin tuotanto, kun tuonti Venäjältä oli loppunut äkillisesti.

”Eukalyptus on varasuunnitelman varasuunnitelma”, sanoo UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander.

”Emme aio käyttää sitä Suomessa.”

UPM omistaa Urugyaussa 250 000 hehtaaria maata, josta 150 000 hehtaaria kasvaa eukalyptysta. Puu päätyy yhtiön paikalliseen selluntuotantoon.

Lyhytkuituista eukalyptusta käytetään esimerkiksi pehmeisiin nenäliinoihin ja vessapaperiin. Puu ei sovellu yhtiön tuotevalikoimaan Suomessa, Brander sanoo.

Raakapuun rahtaus valtameren yli ei ole myöskään kannattavaa.

”Logistiikka on kallein osa tuontipuun kustannusta.”

Metsä Group ja Stora Enso eivät nekään kaavaile eukalyptuksen tuontia. Yhtä vähän kolmea metsäjättiä kiinnostaa puun tuonti Keski-Euroopasta.

”Prosessimme Suomessa on optimoitu kotimaiselle kuuselle, männylle ja koivulle”, UPM:n metsäjohtaja Brander sanoo.

Metsäyhtiöt ovat ostaneet jonkin verran puuta Ruotsista. UPM hankkii pieniä määriä myös Baltiasta.

”Puhutaan prosenteista. Baltia ei ole ratkaisu korvaamaan Venäjän tuontia.”

Metsäjätit ovat rekrytoineet väkeä, laajentaneet puun hankinta-alueita ja solmineet sopimuksia hakkuu- ja kuljetusyrittäjien kanssa.

”Lähdemme siitä, että saamme puun Suomesta”, UPM:n metsäjohtaja Brander sanoo.

”Tavoite on korvata tuonti pysyvästi kotimaasta.”

Metsäyhtiöt katsovat, että metsänhoito on parasta ilmastotyötä. Lisää lannoitusta, metsänjalostusta ja harvennuksia, jolloin metsien kasvu ja hiilensidonta kiihtyvät.

Suomessa kaadettiin viime vuonna 76 miljoonaa kuutiota puuta. Luonnonvarakeskus ennustaa, että hakkuut saattavat yhä lisääntyä uusien investointien takia.

Professori Jyri Seppälä kutsuu yhtälöä ”täysin mahdottomaksi”. Kasvavat hakkuut rajuine harvennuksineen vähentävät metsien kasvupotentiaalia ja samalla pienentävät hiilinielua pitkällä aikavälillä.

Seppälä viittaa Ilmastopaneelin tuoreeseen raporttiin.

”Hiilinielua ei saada takaisin sataan vuoteen, kun lisäämme hakkuita.” 

Juttuun on haastateltu sähköpostitse myös Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasta ja Stora Enson metsäjohtaja Janne Partasta.

Oikaisu 20.1.2023 klo 10.25: Jutun otsikkoa korjattu muotoon: Ilmastopaneeli vahvistaisi hiili­nieluja puun tuonnilla – metsä­yhtiöt lisäävät hakkuita koti­maassa. Aiemmin otsikossa puhuttiin eukalyptuksen tuonnista.