Aika loppuu kesken

Hallituksen ilmastotavoitteiden toteutus jää puolitiehen. Keskustan ja vihreiden riitely on hidastanut lakien valmistelua. ”On erikoista, että nämä asiat jätetään kahden puolueen taisteluiksi”, sanoo ministeri Ohisalo.

ilmastopolitiikka
Teksti
Heikki Vento

Tilastokeskuksen toukokuussa julkaisemat ennakkotiedot eivät tulleet hallitukselle täytenä yllätyksenä.

Viime vuonna metsätalous ja muu maankäyttö muuttui ensi kertaa hiilinielusta päästölähteeksi. Raportti pakottaa Sanna Marinin (sd) hallitusta etsimään uusia keinoja päästövähennystavoitteiden toteuttamiseksi. Hallitukselta on kuitenkin aika loppumassa.

Uusia lakiesityksiä ei juuri ehditä antaa. Lisäksi tukku ilmastoon ja ympäristönsuojeluun liittyvistä hallitusohjelman lupauksista jää toteutumatta.

Luonnonvarakeskus (Luke) ja Tilastokeskus saavat tarkemmat raporttinsa valmiiksi marras-joulukuussa. Hallitus haluaa odottaa niitä. Siksi ilmastopolitiikan uudet linjaukset tehdään vasta huhtikuun eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa.

Keskustalla ja vihreillä on ollut koko vaalikauden ajan erimielisyyksiä ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta. Riitely on hidastanut lakien valmistelua.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr) ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) luettelevat hallituksen aikaansaannoksia: ympäristönsuojelun määrärahoja on lisätty noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa, fossiilisista polttoaineista irtautumiseen on annettu kaksi miljardia.

Hallituksen merkittävin esitys lienee heinäkuussa voimaan tullut ilmastolaki.

”Siinä on päätetty, että Suomesta tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Siihen olemme sitoutuneet”, Ohisalo sanoo.

Lain mukaan päästöjen pitäisi olla 2050 mennessä 90–95 prosenttia vuoden 1990 tasoa alhaisemmat.

Hallitus on pystynyt sopimaan päämäärästä. Ilmastolaki on puitelaki. Siinä ei ole keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Työkalupakin kokoaminen jää hallitukselta kesken.

Tilastokeskuksen julkaiseman raportin jälkeen hallitus aloitti selvityksen metsälain uudistamisesta. Laki on ollut voimassa vain yhdeksän vuotta. Ohisalon mukaan uudistustarve on ilmeinen.

”Nykyinen laki saattaa kannustaa hakkaamaan liian nuorta metsää. Kymmenen vuotta sitten ilmastonmuutos oli yhtä uhkaava, mutta päättäjien tietoisuus on kasvanut.”

Hakattavien puiden mahdolliset ikä- ja läpimittarajat ovat Antti Kurviselle vaikeita. Hän varoo kannattamasta niitä.

”Metsän pitää myös kasvaa. Vastaus ei ole, että kielletään hakkuut ja annetaan talousmetsien rämettyä. Olen valmis keskustelemaan, onko kohteissa jotain kestämätöntä.”

Metsälain uudistus on Luken selvitettävänä. Työn määräaika päättyy maaliskuussa juuri ennen vaaleja.

”Sekin jää hallitusneuvotteluihin, ketä siellä sitten onkaan”, Ohisalo sanoo.

Hallitusohjelman mukaan Suomessa otetaan käyttöön maankäyttömuutosmaksu. Lailla oli tarkoitus säätää korvauksista, joita rakennuttajat maksaisivat, kun metsiä ja peltoja muutetaan rakennusmaiksi.