Suomea uhkaavat miljardien kustannukset, jos hiilinieluja ei pystytä kasvattamaan – Eikä ilmaista ole myöskään nielujen lisääminen

Maankäyttösektorin muuttuminen päästölähteeksi ei lupaa hyvää Suomen hiilineutraaliustavoitteelle. Asiantuntijat patistavat kasvattamaan hiilinieluja sekä vähentämään metsien ja maaperän päästöjä.

metsät
Teksti
Hannu Toivonen

Toukokuun lopulla selvisi, että Suomen metsät sitoivat vuonna 2021 huomattavasti vähemmän hiilidioksidia ilmasta kuin edellisinä vuosina. Tämän seurauksena Suomen metsistä ja maaperästä pääsi ilmaan 2,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, kun aiemmin ne ovat sitoneet hiilidioksidia lähes joka vuosi reilusti yli 10 miljoonaa tonnia.

Suomen tavoitteena on, että reilun kymmenen vuoden kuluttua Suomi tuottaa vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin se pystyy itse sitomaan. Muutos uhkaa tätä tavoitetta. Hiilinielujen romahtamisesta voi syntyä pahimmassa tapauksessa Suomen kansantaloudelle myös miljardien eurojen lasku, sanoo Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.

Asia selvisi Tilastokeskuksen kasvihuonekaasupäästöjen pikaennakosta. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) sanoi suhtautuvansa asiaan vakavasti, mutta muistutti, että kyseessä myöhemmin tarkentuva ennakkotieto.

”Jos muutoksia tulee myöhemmin, hiilinielut ovat todennäköisesti entistä pienempiä”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio.