Analyysi: Puolustusvoimat ja Nato tarvitsevat Lappiin miljardi-investoinnit – Nyt hallitus keskittyy infrahankkeissaan Turkuun

Miljardien eurojen infrahankkeiden tarpeellisuus Lappiin käy ilmi, kun lukee Suomen Puolustusvoimien pääesikunnan antamaa lausuntoa Lapin liikennestrategiaan. Siinä suunnitellaan vuosikymmeniksi eteenpäin kaikkea sitä, mitä Suomen Nato-jäsenyys ja Venäjän uhka vaativat Lapin liikenneverkostolta.

Käytännössä Suomen pitää tuoda vahvasti esille, että infran kehittäminen pohjolassa hyödyttää koko Eurooppaa.

Puolustusvoimat sanoo suoraan, että Lapin liikennesuunnitelmassa täytyy unohtaa Murmanskin ja Jäämeren väylät. Tie- ja rataverkkoa ei pidä kehittää Venäjän rajalle saakka. Se nähdään riskinä.

Puolustusvoimat ottaa esille Lapin väestön vähenemisen ja palveluiden katoamisen, mistä aiheutuu myös huoltovarmuuteen liittyviä ongelmia. Esimerkiksi polttoaineen jakeluverkko on pienentynyt. Joillakin Lapin alueilla bensan ja dieselin saati on jo nyt vaikeaa.

Tulevaisuuden polttoaineratkaisut pitäisi huomioida kaikessa kehitystyössä. Puolustusvoimien mukaan vety on yksi vahva vaihtoehto raskaalle liikenteelle ja poikkeusolojen ajoneuvojen käyttövoimaksi.

Näillä näkymin ensimmäiset raskaan liikenteen vetyjakeluasemat avautuvat Pohjois-Suomeen Oulun seudulla vuonna 2025. Asemia pitäisi kuitenkin saada myös Rovaniemelle ja Pohjois-Lappiin.

Puolustusvoimat ja Nato tarvitsevat Lapissa operoimiseen leveämmät tiet, laajemmat lentokentät ja monipuolisemman rautatieverkoston. Rautateiden pitää olla yhteydessä myös kapeamman raidevälin maihin eli Ruotsiin ja Norjaan.

Puolustusvoimat kannattaa kaksoisraideratkaisua, jossa leveämmän 1 524 millimetrisen raiteen lisäksi Lappiin rakennettaisiin 1 435 millimetrinen raide.

Raiteita pitäisi rakentaa, jotta rahtiliikenne paranisi pohjolassa ja yhteys Eurooppaan olisi parempi. Puolustusvoimat kannattaa rataa muun muassa Ruotsista Ouluun, Rovaniemelle tai Kemijärvelle.

Näillä alueilla sijaitsee tärkeää teollisuutta ja puolustusvoimien kannalta laajoja sotaharjoitusalueita.

Eurooppalaisen raideleveyden laajentaminen pitäisi tehdä vaiheittain, Puolustusvoimien lausunnossa mainitaan.

Jotta Puolustusvoimien tarpeet toteutuisivat, pitäisi Petteri Orpon (kok) hallituksen lobata voimakkaasti EU:n suuntaan.

Viime kesänä tehdyssä Euroopan liikenneverkon päivityksessä Lappia ei huomioitu. Niin kutsuttu TEN-T-verkko yhdistää maantiet, rautatiet, sisävesireitit, meri- ja lentoyhteydet sekä rahtiterminaalit yhteiseksi eurooppalaiseksi liikenneverkoksi, jota EU-maat ovat sitoutuneet kehittämään yhdessä.

Puolustusvoimien mielestä Lappiin pitäisi rakentaa kehärata, joka kulkisi esimerkiksi Haaparannasta Rovaniemelle, Kemijärvelle, Sodankylään, Kolariin ja Ruotsin Kiirunaan.

Puolustusvoimien lausunnosta käy ilmi, ettei Lapin satamien ja lentokenttien kehittämistavoitteissa ole huomioitu sotilaallisia tarpeita.

Esimerkiksi Kemin ja Tornion satamissa pitäisi parantaa kuormauskykyä rakentamalla riittävän pitkät laiturit ja rahtilaivoille sopivat rampit.

Rovaniemen lentokentälle puolestaan pitäisi rakentaa raskaan sotilaslentorahdin purkamiselle tarkoitetut hallit, varastot ja polttoaineen tankkauspisteet sekä huolto. Samalla pitäisi huomioida Lapin pienemmät lentokentät, kuten Enontekiön ja Sodankylän lentokentät.

Niiden kokoa ja huoltokapasiteettia pitäisi kasvattaa. Jos yksi kenttä olisi pois käytössä, olisi alueella riittävän kokoinen toinen kenttä.

Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen mainitsee Pääesikunnan lausunnossa, että Sodankylän lentokentän tarve kasvanee, kun Naton FLF-joukot sijoitetaan Rovaniemelle tai Sodankylään.

Lapissa on vireillä 40 miljardin euron edestä investointeja, jotka käsittävät muun muassa aurinko- ja tuulivoimaloita, pumppuvoimaloita, jatkojalostusta ja kuusi eri kaivosta. Jokainen hanke on eri kehitysvaiheessa, ja on todennäköistä, etteivät kaikki toteudu.

Isot investoinnit ovat kuitenkin avainasemassa siinä, miten kalliit infrasuunnitelmat rahoitetaan. Päärahoittaja on valtio, mutta Europan unionista voi saada hankkeille satojen miljoonien, jopa miljardiluokan rahoituksen, kunhan niitä pystytään perustelemaan ilmaston, ihmisten liikkuvuuden, huoltovarmuuden ja sotilaallisen näkökulman kautta. Hyötyjänä on koko Eurooppa.

EU on myöntänyt miljardituet esimerkiksi Baltian maiden läpi kulkevalle Rail Baltica -ratahankkeelle.

Suomi on saanut ohjelmakausien aikana yleensä muutaman sadan miljoonan euron EU-tuet. Näitä tukimääriä on pyritty kasvattamaan, mutta usein Suomi on jäänyt ilman euroja.

Nyt Orpon hallitus on suunnannut peruskorjausten lisäksi infrarahaa niin kutsuttuun Turun tunnin junaan, jonka kustannus on yli kolme miljardia euroa. Esimerkiksi edellisellä rahoituskierroksella Turun tunnin juna ei saanut lainkaan EU-tukea.