Syytteistä huolimatta

Satakunnan käräjäoikeus antoi tammikuussa kaksi tuomiota, jotka liittyvät Raumalla poliisitehtävällä käytettyyn väkivaltaan.

Kuukauden alussa oikeus tuomitsi 32-vuotiaan miehen, koska katsoi tämän yrittäneen lyödä yhtä poliiseista, jotka olivat olleet kiinniottamassa häntä kotihälytyksen jälkeen elokuussa 2022. Oikeus tuomitsi miehen viiden kuukauden ehdolliseen vankeuteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Oikeus uskoi myös kuultujen poliisien kertomukset miehen voimakkaasta vastarinnasta. Mies oli muun muassa yrittänyt potkia ja uhannut kostaa pidätyksen poliiseille ja näiden perheille.

32-vuotiaalla on aiempia tuomioita pahoinpitelyistä ja häntä on syytetty myös kahdesta törkeästä pahoinpitelystä. Raumalla mies vastusti kiinniottoa niin voimakkaasti, että poliisi pani hänen kätensä käsirautoihin ja sitoi myös jalat.

Tammikuun lopussa Satakunnan käräjäoikeus antoi toisen samaan tilanteeseen liittyvän tuomion. Siinä epäiltiin pahoinpitelyä, mutta nyt 32-vuotias oli uhrin asemassa. Epäiltynä oli 37-vuotias poliisimies – eri poliisi kuin se, jota 32-vuotias oli lyönyt.

37-vuotiaan poliisin syytettiin lyöneen 32-vuotiasta nyrkillä kasvoihin. Lyöntihetkellä pidätettyä miestä oli siirretty poliisiauton takatilaan.

Satakunnan käräjäoikeus katsoi, että lyömisestä jää varteenotettava epäily ja hylkäsi poliisimiehen saamat syytteet.

Tapauksen käsittely saattaa kuitenkin jatkua hovioikeudessa. Valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikosyksikön erikoissyyttäjä Jonna Ryynänen kertoo Suomen Kuvalehdelle hakeneensa jatkokäsittelylupaa Vaasan hovioikeudesta.

Poliisin joutuminen syytteeseen on ylipäätään harvinaista. Apulaispoliisipäällikkö Maria Hoikkala kertoo, että Lounais-Suomen poliisilaitoksen henkilökuntaan kohdistuvia rikosilmoituksia kirjataan vuosittain 100–150. ”Vain muutama ilmoitus johtaa syytteen nostamiseen”, Hoikkala kirjoittaa sähköpostissa.

Satakunnan Kansa Länsi-Suomi on kertonut poliisin pahoinpitelystä saamista syytteistä, mutta tapahtumien yksityiskohtia ei ole käsitelty julkisuudessa.

Oikeusprosesseihin johtanut vyyhti tapahtui 13. elokuuta 2022 Rauman Kourujärven kaupunginosassa.

32-vuotias mies meni päihtyneenä hänelle tutun naisen kotiin. Siellä kehkeytyi riita, jonka yhteydessä mies käyttäytyi naisen mukaan aggressiivisesti ja muun muassa löi nyrkillä terassin oven lasin rikki. Nainen soitti poliisit. Mies otti asunnosta koiransa ja lähti.

Poliisipartio tavoitti miehen ja koiran läheisestä metsiköstä, jossa mies päästi koiran irti ja juoksi pakoon. Takaa-ajoa seuranneessa kiinniottotilanteessa hän oli yrittänyt lyödä poliisia, joka oli väistänyt iskun.

Paikalle saapui toinen partio, johon kuului myös pahoinpitelystä epäilty 37-vuotias poliisimies. Hän sitoi irti olleen koiran puuhun. Samalla kolme muuta poliisia kantoi pidätetyn metsästä noin sadan metrin päässä odottaneeseen poliisiautoon. Sen luona odotti kolmas poliisipartio.

Matkalla metsästä autolle pidätetty rimpuili siinä määrin, että kantajia vaihdettiin välillä. 37-vuotias ei myöhemmin kuulusteluissa muistanut osallistuiko hän lainkaan kantamiseen.

Voimakkaan vastustuksen takia 32-vuotiaan kädet raudoitettiin ja hänen jalkansa sidottiin yhteen nippusiteillä.

Esitutkinnassa mies väitti, että häntä lyötiin poliisiautoon laitettaessa.

”Minulla oli pää käännettynä vasemmalle, kun yhtäkkiä se poliisi, joka kantoi minua vasemmasta kädestä, löi minua nyrkillä vasemmalle puolelle kasvoja, silmäkulman kohdalle”, hän sanoi ensimmäisessä kuulustelussaan.

Se pidettiin marraskuussa 2024, yli kaksi vuotta pidätystilanteen jälkeen. Mies kertoi, ettei muista tarkkaan lyöntiä edeltäviä tapahtumia. Hän arvelee sanoneensa jotain, mistä poliisi on hermostunut.

Kaksi pidätystilanteessa paikalla ollutta poliisimiestä kertoi nähneensä syytetyn poliisin tehneen pidätetyn lyömiseen viittaavan liikkeen. ”Sanoisin, että suoraan päähän löi”, kuvaili toinen.

Esitutkintamateriaalissa viitataan lääkärin havaitsemiin vammoihin 32-vuotiaan miehen silmäkulmassa. Tarkemmat tiedot vammoista on salattu.

37-vuotias poliisi on kiistänyt systemaattisesti syyllistyneensä minkäänlaiseen pahoinpitelyyn.

Häntä kuulusteltiin ensimmäistä kertaa tammikuussa 2025, lähes 2,5 vuotta tapahtumien jälkeen.

Kuulustelussa poliisi kuvaili pidätetyn käyttäytyneen aggressiivisesti, esimerkiksi yrittäneen potkia poliiseja.

37-vuotias kertoi myös, että ”[pidätetty] uhkasi tappaa kaikki poliisit ja hakata kaikki poliisit”.

Toisessa, maaliskuussa 2025 puhelimitse järjestetyssä kuulustelussa hän kertoi ottaneensa tappouhkauksen ”hyvin henkilökohtaisesti”, koska joutui ”useaan otteeseen lähietäisyyteen hänen kanssaan”.

Toisessa kuulustelussa hän kertoi myös kokonaan uuden väitteen, jonka mukaan pidätetty olisi tarttunut kiinnioton yhteydessä hänen asekoteloonsa. Hän kertoo irtautuneensa otteesta ”nopealla vasemman käden voimakkaalla työntöliikkeellä”, joka on voinut näyttää ”jonkinasteiselta lyöntiliikkeeltä”.

Kuulustelutilanteessa hän muisteli, että pidätetyn ”kädet oli mielestäni raudoitettu vartalon etupuolelle eikä taakse”. Pidätetty sanoi, että kädet oli kytketty vartalon takapuolelle.

Oikeudessa raudoitustavasta ei päästy yksimielisyyteen.

Syytetty poliisi oli oikeudessa edelleen epävarma siitä, oliko kädet raudoitettu kehon etu- vai takapuolelle, Jonna Ryynänen sanoo.

”Yksi todistajana kuultu poliisi vahvisti asianomistajan kertomuksen siitä, että kädet olivat olleet vartalon takapuolella.”

Kuulusteluissa lyönnistä kertoneiden poliisien kertomukset muuttuivat oikeudessa monitulkintaisemmiksi.

Päähän lyömisestä kertonut sanoi, että kyseessä saattoi olla myös ”voimakas tuuppaisu”.

Elokuussa 2022 sattuneiden tapausten käsittely on kestänyt huomiota herättävän pitkään.

Rikosprosessien ”läpivirtausaika” on vuonna 2025 tehdyn arvion mukaan keskimäärin viisitoista kuukautta. Siitä esitutkinta vie seitsemän, syyteharkinta kolme ja käräjäoikeuskäsittely viisi kuukautta.

Tapauksessa, jossa poliisia epäiltiin pahoinpitelystä, ensimmäiset kuulustelut tehtiin esitutkinnan mukaan marraskuussa 2024, yli kaksi vuotta epäillyn teon jälkeen.

”Syyteharkinta valmistui kahdessa päivässä. En osaa vastata siihen, mitä ennen sitä on tapahtunut”, erikoissyyttäjä Ryynänen sanoo.

”Yleisellä tasolla ymmärrän, että yli kahden vuoden esitutkinta näillä nimikkeillä herättää kysymyksiä.”

Tutkinnanjohtajana toiminut erikoissyyttäjä Antti Virtanen ei muista tarkkaan, miksi epäillyn pahoinpitelyn ja ensimmäisten kuulustelujen välissä kului yli kaksi vuotta.

”Tässä oli muistaakseni useita vaihtoehtoisia tekijöitä. Esiselvitysvaiheessa on kestänyt pitkään selvittää, kuka on varsinainen rikoksesta epäilty”, Virtanen sanoo.

Uhri teki ilmoituksen pahoinpitelystä 14. elokuuta 2022, päivä väitetyn teon jälkeen. Hän kuvaili pahoinpitelystä epäillyn poliisin ulkonäköä.

Poliisin anonyymiin eettiseen kanavaan tehtiin 4. lokakuuta 2022 ilmoitus. Esitutkintamateriaalin perusteella 37-vuotias poliisi mainittiin ilmoituksessa nimeltä ja hänen kerrottiin kohdistaneen väkivaltaa 32-vuotiaaseen mieheen.

Esitutkintaa johtanut Virtanen kertoo puhelimessa, ettei muista ilmoituksen merkitystä epäillyn pahoinpitelijän henkilöllisyyden selvittämisessä.

Oikeusprosessin aikana 37-vuotiaan poliisin urakehitys on ollut suotuisaa.

Heinäkuussa 2025 vanhempana konstaapelina työskennellyt mies sai määräaikaisen viran ylikonstaapelina.

Kyseessä on alipäällystötasoinen esimiesvirka. Pahoinpitelystä syytetystä poliisimiehestä tuli kenttäryhmän varajohtaja.

Päätöidensä ohella hän on toiminut Satakunnan alueen vaativien tilanteiden ryhmän varajohtajana.

Vati-ryhmät ovat alueellisia osastoja, joihin valitut poliisit saavat erikoiskoulutuksen. He toimivat erikoisjoukoissa tarpeen mukaan muiden tehtäviensä ohella.

Vati-ryhmien tehtävänä on osallistua vaarallisimpiin hälytystehtäviin. Sellaisia ovat esimerkiksi aseistautuneiden henkilöiden kiinniotot, panttivankitilanteet ja terrori-iskut.

Osana vati-vastuitaan 37-vuotias raumalaispoliisi on toiminut voimankäytön kenttäkouluttajana. Pahoinpitelystä syytetty mies siis opettaa kollegoilleen, miten käyttää voimaa oikein esimerkiksi kiinniottotilanteissa.

Määräaikainen esimiesvirka on ollut Porissa. 37-vuotias sai vakituisen ylikonstaapelin viran tammikuussa, viikkoa ennen käräjäoikeuden vapauttavaa tuomiota pahoinpitelysyytteestä. Maaliskuun alusta hän toimii Rauman poliisin valvonta- ja hälytyssektorilla toimivan ryhmän varajohtajana.

Vakituista virkaa haki viisi poliisia. Haastatteluun kutsuttiin 37-vuotiaan lisäksi poliisimies, jolla oli 29 vuoden kokemus valvonta- ja hälytyssektorilta. Hän oli suorittanut poliisin alipäällystötutkinnon ja tehnyt alipäällystötasoista esihenkilötyötä noin neljän vuoden ajan.

37-vuotias poliisi ei ole suorittanut alipäällystöopintoja, mikä ei ole este alipäällystötehtäviin valitsemiselle.

Nimitysmuistiossa ratkaisevan eron kuvataan syntyneen haastatteluvaiheessa. ”[37-vuotias] kykeni haastattelutilanteessa tuomaan hieman [toista haastateltua] selkeämmin esiin operatiivisen työn johtamisen haasteet ja vaatimukset”, muistiossa kuvailtiin.

Lopullisen rekrytointipäätöksen teki apulaispoliisipäällikkö Maria Hoikkala.

”Rikosprosessi on ollut kesken. Pelkkä rikosepäily ei automaattisesti estä nimittämistä”, hän kirjoittaa.

37-vuotias poliisi tai pahoinpitelyn uhriksi epäilty 32-vuotias eivät vastanneet Suomen Kuvalehden haastattelupyyntöihin.

Satakunnan käräjäoikeus arvioi, että 32-vuotiaan vammat ovat voineet syntyä myös, kun häntä on työnnetty tai painettu poliisiautoon laittamisen yhteydessä.

Kahden poliisin antamille lyömiseen viittaaville lausunnoille oikeus ei anna painoa. Se tulkitsee, että heidän oikeudessa kertomiensa todistusten mukaan ”kysymyksessä oli voinut olla myös muu kuin lyöntiliike”. Oikeuden mukaan pahoinpitelystä jää varteenotettava epäily.

Erikoissyyttäjä Jonna Ryynänen on eri linjalla. Hän pitää lyömisestä annettuja lausuntoja merkittävinä.

”Pidän näytöstä tehtyjä johtopäätöksiä vääränlaisina”, hän sanoo.

Tiedossa ei ole, koska Vaasan hovioikeus tekee päätöksen jatkokäsittelyluvasta.

Oikaisu 24.2.2026 klo 9.54: Jutussa kirjoitettiin aiemmin, että syyttäjä hakisi valituslupaa Vaasan hovioikeudesta. Oikea termi on jatkokäsittelylupa. Valituslupaa haetaan korkeimmasta oikeudesta. Lisäksi korjattu Satakunnan Kansan nimi Satakunnan Kansa Länsi-Suomeksi.