Sota vaikuttajia vastaan

Päivitys oli niin poikkeuksellinen, ettei oikein kukaan tiennyt, miten suhtautua.

Maaliskuun puolivälissä Kremlin palkkalistoilla ollut bloggari Ilja Remeslo kirjoitti Telegram-kanavallaan, että oli lakannut kannattamasta presidentti Vladimir Putinia.

Syitä oli viisi. Oli Ukrainan sota, sen valtavat taloudelliset vahingot, presidentin itsevaltaisuus ja epäkunnioitus äänestäjiä kohtaan.

Lisäksi: Remeslo kirjoitti kysyneensä Putinilta vuonna 2017 internetin kehityssuunnasta. Tuolloin presidentti oli vastannut, ettei Venäjä aio seurata Kiinan mallia. Kiinassa koko verkko on valtion kontrollissa.

Hän valehteli, Remeslo kirjoitti.

Järjestelmä on mennyt niin sekaisin, että se tukahduttaa jopa Telegramin, jota erikoisoperaatioon osallistuvat käyttävät.

Remeslo vaati Putinin eroa. Putin ei ollut enää laillinen presidentti.

Reaktiot olivat epäuskoisia. Oliko tili kaapattu? Oliko Remeslo humalassa? Oliko kyseessä lavastus? Provokaatio?

Sotaa kannattavat bloggarit olivat kyllä vuosien ajan arvostelleet puolustusministeriön hallintotapaa ja korruptiota, mutta eivät juuri koskaan suoraan Putinia. Vähemmästäkin joutui vankilaan.

Kaksi päivää myöhemmin Remeslo suljettiin psykiatriseen sairaalaan. Samaan, johon neuvostoaikana lähetettiin toisinajattelijoita.

Huhut Telegramin sulkemisesta olivat alkaneet levitä joulukuussa. Useissa riippumattomissa tiedotusvälineissä kuultiin, että sovelluksen toiminta estettäisiin huhtikuun ensimmäisenä päivänä.

Toimituksissa monet ajattelivat, että hallinnossa vain kokeiltiin. Syötettiin juttuja ja testattiin suhtautumista. Harva edes uutisoi koko asiasta.

Maaliskuun alussa sovellus alkoi kuitenkin toimia hitaammin. Kuvat eivät latautuneet. Tiedostoja ei pystynyt lähettämään tai avaamaan. Pari viikkoa myöhemmin oikein mikään ei toiminut ilman salattua VPN-yhteyttä. Lopulta ei edes sen kanssa.

Huhtikuussa häiriöiden määrä oli noussut. Pahimmillaan sovellusta pystyi käyttämään häiriöttä vain noin kerran kahdesta­kymmenestä, nettisensuuria mittaava Ooni-sivusto kertoi. Se tarkoitti, että Telegramin käyttöä rajoitettiin järeämmin kuin länsipalveluiden, Whatsappin ja Signalin.

Myös Whatsappin ja Youtuben käyttöä vaikeutettiin.

Samalla suurissa kaupungeissa katkottiin tämän tästä mobiiliyhteyksiä Ukrainan droonihyökkäysten takia. Moskovassa ja Pietarissa on kevään aikana ollut monen päivän mittaisia jaksoja, jolloin netti ei ole toiminut lainkaan.

Viranomaiset ovat suositelleet hankkimaan lankapuhelimen.

Yleensä Putinin hallinto koettaa viimeiseen saakka välttää kansan enemmistön suoraa häiriköintiä. Nyt kannatusluvut ovat painuneet samaa tahtia nettirajoitusten kanssa.

Valtion omistaman Vtsiom-laitoksen mittauksen mukaan presidentin toimien hyväksyntä väheni puolessatoista kuukaudessa lähes kahdeksan prosenttiyksikköä.

Ukrainan sodan aloittamisen jälkeen luku ei ole ollut kertaakaan alle 70 prosentin, mutta huhtikuun puolivälissä toimet hyväksyi enää 65 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Jopa politiikasta pidättäytyvät muotivaikuttajat ovat vedonneet rajoitusten purkamiseksi.

Telegram on Venäjän suosituin viestipalvelu, mutta se ei ole ollut sitä kauaa. Se ohitti Whatsappin vasta tammikuussa.

Sovellusta käytetään muuhunkin kuin tekstailemiseen: uutisten seuraamiseen, rahaliikenteeseen, tiedostojen tallentamiseen, elokuvien katseluun ja musiikin lataamiseen.

Käyttäjiä oli vuoden alussa lähes 96 miljoonaa, siis yli 60 prosenttia Venäjän kansasta.

Telegramin kanavien käyttö lisääntyi vielä huomattavasti vuoden 2025 aikana, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Margarita Zavadskaya.

”Se tarkoittaa, että ihmiset ovat käytännössä lakanneet luottamasta televisioon. Siis aivan tavalliset ihmiset, jotka eivät kuulu mihinkään poliittiseen tai politisoituneeseen leiriin.”

Zavadskaya on seurannut nettirajoituksia tiiviisti puolen vuoden ajan, mutta hänellekään ei ole täysin selvää, miksi Kreml on päättänyt panna ne täytäntöön juuri nyt.

Viestipalvelu Telegramin ja hallinnon välit ovat aina olleet jännitteiset.

Venäläisveljekset Pavel ja Nikolai Durov perustivat palvelun 2013, kun Kreml oli ottanut haltuunsa heidän kehittämänsä VKontakten, ”Venäjän Facebookin”.

Erityisesti Pavel Durov on kiistelty hahmo, jota pidettiin ensin sananvapauden esitaistelijana, sitten huumekaupan ja lapsipornorinkien tirehtöörinä. Hänet pidätettiin Ranskassa pari vuotta sitten, muttei tuomittu.

Venäjällä Telegram on estetty toviksi ennenkin, kun yhtiö kieltäytyi antamasta turvallisuuspalvelu FSB:lle viestien salaamiseen käytettyjä salausavaimia.

Mutta se oli ennen sotaa.

Kun sota alkoi, Telegramista tuli erityisen tärkeä. Se nousi ensisijaiseksi paikaksi saada tietoa rintamalta ja ylipäätään uutisista. Suurimpien kanavien katselukerrat pomppasivat 16 miljardista yli sataan miljardiin.

Kreml sopeutui ja käytti alustaa tehokkaasti hyväkseen.

Kun EU blokkasi valtionmediat RT:n ja Sputnikin, Telegramista tuli keskeinen kanava venäläisen propagandan levittämiseksi ulkomaille. Sillä on maailmanlaajuisesti yli miljardi kuukausittaista käyttäjää ja yli 500 miljoonaa päivittäistä käyttäjää. Valtionjohto alkoi käyttää sitä virallisena tiedotuskanavanaan.

Sotabloggarit ja sotaa kannattavat kommentaattorit suolsivat analyysejä, selityksiä ja videomateriaalia, jolla oikeutettiin sotatoimia. Se toimi niin hyvin, että ajoittaista ryppyilyä siedettiin.

”Nyt Kreml näyttää haluavan samaan aikaan kahta asiaa, jotka eivät voi tapahtua yhtä aikaa”, Zavadskaya sanoo.

”Toisaalta se haluaa täyden kontrollin, toisaalta se haluaa Telegramin viraalin tavoittavuuden.”

Hallinto on perustanut oman sovelluksensa, jota se nyt yrittää pakottaa ihmiset käyttämään. Se on Durovin veljesten entisen VK-yhtiön kehittämä.

Sovelluksen nimi on Max, ja se näyttää aivan Telegramilta. Edes painikkeiden järjestystä ei ole vaivauduttu muuttamaan.

Max on valmiiksi asennettu kaikkiin Venäjällä myytäviin älypuhelimiin ja sen väitetään toimivan myös silloin, kun muut mobiiliyhteydet on katkaistu. Siihen on liitetty maksuominaisuus ja julkisen hallinnon asiointipalvelut.

Rakennettu valvontaa ja poliittista sensuuria varten, Durov kirjoitti X:ssä.

Maaliskuussa Moskovan yliopisto ilmoitti, ettei se myönnä valmistuville todistusta, ellei heidän puhelimessaan ole Maxia.

Rintamalla ei haluta käyttää Maxia.

Sotilaat määrättiin poistamaan Telegram, mutta joidenkin sotabloggareiden mukaan armeija on kieltänyt myös Maxin. Siinä on liikaa turvallisuusriskejä.

Yhteyksien puuttuminen on nostanut jopa poliitikkoja vastarintaan.

Duumaedustaja, pitkän linjan konservatiivipoliitikko Sergei Mironov jyrisi kysymyksiä ”niille, jotka hidastavat Telegramia”.

Mitä te oikein teette? Tiedättekö, mihin tämä voi johtaa? Ketä vastaan taistelette ja ketä autatte?

Mironovin mukaan sotilaat taistelevat jatkuvassa hengenvaarassa ja tarvitsevat toimivan viestiyhteyden.

Se, että Telegramin omistaja ei noudata Venäjän lainsäädäntöä, ei ole syy riistää Venäjän kansalaisilta viestintävälineitä, eikä se ole syy heikentää maan puolustuskykyä ja talout­ta. Rangaiskaa syyllisiä!

Entinen KGB:n peitehenkilöllisyydellä toiminut vakooja, nykyinen Moskovan valtionyliopiston professori Andrei Bezrukov kutsui koko nettisotkua naurettavaksi.

”Toimimme omaa kansaamme vastaan ja pelkästään vaikeutamme kaikkien elämää”, hän sanoi videohaastattelussa.

Yleensä kun Kreml aloittaa jonkin kampanjan, miten päättömän tahansa, se saa taakseen merkittäviä puolestapuhujia.

Jos ei nyt ihan huipulta, niin edes sellaisia, jotka haluavat edistää uraansa ja tulla esimiestensä huomaamiksi.

”Nyt ei ole kerta kaikkiaan ketään, joka kannattaisi oma-aloitteisesti nettisulkuja, ei duumassa eikä kuvernööreissä”, Ulkopoliittisen instituutin Zavadskaya sanoo.

”Ei yhtä ainutta.”

Päinvastoin. Duuman varapuhemies Vladislav Davankov kirjoitti vetoomuksen kiellon kumoamiseksi ja keräsi siihen yli miljoona allekirjoitusta.

Rintamalla ei ole kyse pelkästä viestiyhteydestä, Zavadskaya sanoo. Sota, Telegram ja blogosfääri ovat syvästi kytköksissä.

Etulinjassa toimii oma siviili-infrastruktuurinsa, joka koordinoi vapaaehtoisia, lahjoituksia ja tarvikkeita, julkaisee videoita ja varoittaa vaaroista. Nyt se ei toimi.

Hallinto on jo rankaissut äänekkäimpiä pullikoijia. Se on julistanut sotakanavaa ylläpitäneen Roman Aljohinin ulkomaalaiseksi agentiksi ja toisen, Tatjana Montjanin, terroristiksi sekä pidättänyt kolmannen, Oksana Kobalevan.

Sotilaatkin ovat tyytymättömiä.

Zavadskaya on nähnyt videoita, joissa sotilaat tahtoisivat soittaa 1980-luvun rokkibändiä DDT:tä, mutta eivät saa kappaleita kuulumaan. DDT:n laulaja on luokiteltu Venäjällä ulkomaiseksi agentiksi.

”He nurisevat keskenään, että miksi valtio vahingoittaa jotain, mitä me veteraanit arvostamme”, Zavadskaya sanoo.

Se saattaa kuulostaa mitättömältä, mutta pelottaa Kremliä. Rintamalta palaavat veteraanit, parikymppiset nuoret miehet, ai­heuttavat levottomuutta.

”He ovat kykeneviä rakentamaan ryhmiä, veljellisiä yhteisöjä, jotka ovat jo selvinneet helvetistä”, Zavadskaya sanoo.

”He ovat myös syvästi pettyneitä, traumatisoituneita ja osaavat käyttää aseita.”

Kuukausi psykiatriseen sairaalaan joutumisen jälkeen Ilja Remeslo palasi kanavalleen.

Olosuhteet olivat olleet rankat, hän kirjoitti, pahemmat kuin vankilassa. Hänet oli tutkittu monta kertaa ja pakotettu ottamaan psykoosilääkkeitä. Ulkoilemaan ei päässyt. Diagnoosia ei koskaan kerrottu.

Hän kirjoitti, ettei silti kadu sanomisiaan. Jälkikäteen ajateltuna olisi voinut käyttää tasapainoisempaa kieltä, olla viemättä asioi­ta henkilökohtaiselle tasolle.

Kovalla kritiikillä ylempää hallintoa kohtaan on hintansa, hän kirjoitti. Muistakaa se.