Isojen odotusten mies

Antti Lindtman ei ole vielä paikalla, mutta hänen avustajansa on saapunut hotellin aularavintolaan.

Sdp:n puoluekokous alkaa seuraavana päivänä viereisessä Tampere-talossa. Lindtman aikoo hyödyntää avauspuheessaan uutta teknologiaa, avustaja kertoo.

Nähdäänkö lavalla hologrammeja, drooneja vai jotain muuta? Arvuuttelu on käynnissä, kun Lindtman saapuu paikalle.

”Oliko se Mauno Koivisto, joka aikanaan sanoi, että politiikassa tärkeintä on odotusten hallinta?” hän kysyy avustajaltaan.

Se, lausuiko Koivisto koskaan näin, on sivuseikka. Lindtmanin kysymys kiteyttää pulman, joka hänellä on edessään.

Puoluekokouksen alla ilmestynyt Helsingin Sanomien gallup toistaa tuttua tarinaa: Sdp on Suomen selvästi suosituin puolue. Kokoomus on toisella sijalla, seitsemän prosenttiyksikön päässä.

Tässä vaiheessa Lindtman on vahva ennakkosuosikki seuraavaksi pääministeriksi. Vaaleihin on melkein vuosi, joten puolueiden kannatus ehtii elää. Sdp:n etumatka on kuitenkin ollut poikkeuksellisen selvä, vakaa ja pitkäkestoinen.

Sdp:n suosio kertoo siitä, että monet suomalaiset ovat pettyneitä Petteri Orpon (kok) johtamaan hallitukseen.

Kokoomus lupasi viime vaalien alla lopettaa velaksi elämisen ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Sdp:n on ollut helppo kurmottaa pääministeripuoluetta, kun kehitys on ollut päinvastainen.

Tiukka taloudenpito ei ole kuitenkaan loppumassa, vaan ehkä jopa kiristymässä entisestään.

Sdp on mukana eduskuntapuolueiden laajassa sovussa, jonka mukaan julkista taloutta tulisi ensi vaalikaudella vahvistaa alustavasti 8–11 miljardilla eurolla. Summa tarkentuu joulukuussa.

Miten Lindtmanin johtama puolue aikoo vastata siihen kohdistuviin odotuksiin?

Ennen haastattelua eräs Lindtmanin tunteva henkilö on arvellut, että tämä pitäisi poliittisen uransa suurimpana saavutuksena Vantaan talouden tasapainottamista.

Ennustus käy toteen kuudessa minuutissa. Kun demarijohtajalta kysyy hänen uransa vaativinta tilannetta, hän nostaa esiin kotikaupunkinsa.

Antti Lindtman pääsi Vantaan kaupunginvaltuustoon kuntavaaleissa 2004. Neljä vuotta myöhemmin hänestä tuli valtuuston puheenjohtaja. Lindtman oli tuolloin vain 26-vuotias.

Kaupungin talous oli heikossa hapessa, Lindtman kuvailee. Velka, työttömyys ja verot olivat kasvussa.

”Siinä nuoren miehen piti löytää oma rooli. Niskassa oli aika paljon paineita, odotuksia eri puolilta”, hän sanoo.

”Lopulta talous saatiin oikaistua. Ilman sitä liikkumavaraa kotikaupungin ei olisi ollut mahdollista ottaa vastaan viime vuosien rasitusta, joka tulee ennen kaikkea työttömyydestä.”

Juuri Vantaalla Lindtman hankki poliittiset kannuksensa. Hänen isänsä Jouko Lindtman on toiminut kaupungin politiikassa vuosikymmeniä.

Poika johti valtuustoa vuoteen 2023, kunnes hän nousi Sdp:n puheenjohtajaksi.

Muistakaan puolueista ei kuule moitteita siitä, miten Lindtman hoiti tehtävää. Hänen otettaan valtuuston johtajana luonnehditaan eleettömäksi ja osaavaksi.

”Silloin tuli hämminkiä, jos oli tuuraaja”, eräs kilpailija sanoo.

Lindtmania tuntevien mukaan hän toi mielipiteitään harvoin julki, vaikka saattoikin kertoa ne kahden kesken. Toki valtuuston puheenjohtajalta ei odotettu räväköitä kannanottoja.

Kilpailevissa puolueissa pantiin merkille, että Lindtmanin aikana Vantaan demarit ottivat itselleen juuri valtuuston johtopaikan. Sdp oli usein kaupungin suurin puolue, joten se olisi voinut valita myös kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden.

Hallituksen puheenjohtaja on vaikutusvaltaisempi mutta myös vaikeampi työ. Valtuuston johtajalla on seremoniallisempi virka, jossa voi silti vaikuttaa kulisseissa.

”Jos pyrkii valtakunnanpolitiikkaan, se on turvallisempi tehtävä”, toinen kilpailija kommentoi.

Lindtmanilla on yli puoluerajojen maine varovaisena miehenä.

Häntä kuvataan perusdemariksi, joka omien intohimojen edistämisen sijaan pyrkii maksimoimaan puolueensa vaikutusvallan. Lindtmania tuntevien mukaan hän on taitava arvioimaan poliittisia asetelmia eteenpäin.

Harkitsevuus on näkynyt valtakunnanpolitiikassa.

Lindtman nousi eduskuntaan 2011 ja myöhemmin Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Kun silloinen demarijohtaja Antti Rinne muodosti hallituksen kesällä 2019, hän tarjosi Lindtmanille työministerin paikkaa. Tämä kieltäytyi ja jatkoi ryhmäjohtajana.

Pääministeripuolueen ryhmäjohtajalla riittää työtä, sillä hän valvoo hallitusohjelman toteutusta eduskunnassa. Toisaalta hän on suojassa ministerityön myrskyiltä. Nykyinen taloustilanne ei ole suonut myönteistä julkisuutta työministeri Matias Marttiselle (kok).

Kun Rinne kuitenkin joutui eroamaan puoli vuotta myöhemmin, Lindtman ilmoittautui pääministerikisaan.

Hän hävisi äänestyksen Sdp:n puoluevaltuustossa Sanna Marinille kolmella äänellä.

”Arvostan pääministeripuolueen ryhmäjohtajan tehtävän erittäin korkealle. Jopa ministerin tehtävän tasolle”, Lindtman perustelee nyt.

”Mutta jos sitä verrataan pääministerin tai puolueen puheenjohtajan tehtävään, niin totta kai harkinta tulee uuteen asetelmaan.”

Lindtman pitää harkitsevaa imagoa vahvuutena. Hän arvelee, että kansalaiset eivät arvosta impulsiivista päätöksentekoa, jolla myös Donald Trump heiluttaa maailmaa.

”Kun on aikaa harkita, kannattaa asioita käydä läpi huolella erilaisilta kanteilta ja sitten tehdä huolellinen punnittu ratkaisu.”

Antti Lindtmanin suurin uhkakuva löytyy Britanniasta.

Maassa pidettiin parlamenttivaalit kesällä 2024. Työväenpuolue voitti ne selvin luvuin. Keir Starmerin johtama puolue katkaisi konservatiivien 14 vuotta kestäneen valtakauden.

Sittemmin labourin asema on romahtanut. Sen kannatus on puolittunut kahdessa vuodessa. Työväenpuolueen sisällä on avoimesti haastettu Starmerin jatko puheenjohtajana.

Äänestäjät kokevat, että he eivät ole saaneet kaipaamaansa muutosta. Labour ei ole onnistunut ratkomaan maan ongelmia, ja konservatiivihallituksia varjostaneet kohut pääministerin lähipiirissä ovat jatkuneet myös Starmerin kaudella.

Lindtman korostaa, ettei hän halua neuvoa brittikollegoita siitä, mitä nämä ovat tehneet väärin. Yhtä kaikki hän on keskustellut heidän kanssaan tapahtuneesta.

”Heidän viestinsä on ollut, että he olisivat ennen vaaleja voineet hiukan tarkemmin määritellä kärkiasioita, joissa he haluavat nähdä muutokset.”

Lindtman kääntää huomion Australiaan. Myös siellä paikallinen työväenpuolue on äskettäin voittanut vaalit. Tulos oli puolueen historian paras paikoissa mitattuna.

Menestyksen syy olivat onnistuneet vaalilupaukset, Lindtman tulkitsee. Australian työväenpuolue valitsi vaaleihin kolme kärkiteemaa, jotka se muuttaisi nopeasti kansalaisten arjessa: tuloveron alennus, opintolainojen hyvittäminen ja miljoonan asunnon rakentaminen.

Suomen ensi kevään vaaleihin vastaavia kärkiteemoja ei ole vielä olemassa. Lupausten nopea lunastaminen taitaa kuitenkin olla Lindtmanille tärkeää.

Haastattelun aikana hän mainistee useaan otteeseen, että Sdp aikoo asettaa paitsi tavoitteet myös järjestyksen, jossa ne toteutetaan.

Australian tilannetta ei toki voi verrata täysin Suomeen. Maassa on totuttu kaksipuoluejärjestelmään, Suomessa taas koalitiohallituksiin ja kompromisseihin.

Lisäksi Australian velkasuhde on karkeasti puolet pienempi kuin Suomessa, joten kalliiden lupausten tekeminen on helpompaa. Kunnianhimoisen asuntotavoitteen saavuttaminen on takellellut siitä huolimatta.

”Vaikka kannattaa katsoa maailmalle, ei mikään asetelma ole tismalleen samanlainen ja sovi sellaisenaan toisiin maihin”, Lindtman toteaa.

Mahdollisena pääministerinä Lindtman on kysytty puhujavieras. Eri puheista voi tarkkailla, miten hän hallitsee ensi vaalikautta koskevia odotuksia.

Maaliskuussa gallupjohtaja oli pääpuhuja Veronmaksajien keskusliiton järjestämässä vuosittaisessa Vero-tapahtumassa.

Tilanne ei ehkä ole ollut helpoin mahdollinen. Sdp on tunnetusti valmis käyttämään veronkorotuksia osana julkisen talouden sopeutusta, mutta asiaa tuskin kannattaa korostaa tapahtumassa, jonka järjestäjä ajaa veronalennuksia.

Puheessaan Lindtman perusteli, että yksikään puolue ei kykene esittämään uskottavaa talousohjelmaa, jossa verotoimet eivät olisi mukana. Sopeutuksen summa on niin suuri.

Hän halusi kuitenkin rauhoitella yleisöä:

”Tavallisen palkansaajan ansiotuloverotusta ei Sdp:n johdolla kiristetä.”

Huhtikuussa Lindtman puolestaan puhui Sdp:n puoluevaltuustossa, jossa hän valmisteli omaa puoluettaan säästöurakkaan.

Lindtman haki tukea historiasta luettelemalla, kuinka Pohjoismaissa on tehty suuria säästöharjoituksia aiemminkin: Suomessa 1990-luvun lamassa ja Ruotsissa samoihin aikoihin. Tanskassa tunnetaan 1980-luvun ”perunakuuri”.

Puheenjohtajan listassa oli myös Jyrki Kataisen (kok) hallitus. Demarien Jutta Urpilainen toimi siinä valtiovarainministerinä, Lindtman muistutti.

Sitä hän ei maininnut, että puolue palkitsi Urpilaisen potkuilla kesken vaalikauden. Moni Sdp:ssä koki puolueen kääntyneen liikaa oikealle. Tilalle äänestettiin Antti Rinne.

Nytkin Sdp:n sisällä on kiistelty talouspolitiikan linjasta. Miten Lindtman aikoo välttää Urpilaisen kohtalon Sdp:n puheenjohtajana?

”Tämä on tehtävä, jota kollegat ja kansa pääsevät arvioimaan aika ajoin. Tähän mennessä arvio on ollut se, että viime kuntavaaleissa tuli paras tulos 20 vuoteen. Aion jatkossakin tehdä parhaani.”

Sdp ei ole julkaissut omaa säästölistaansa. Sitä ovat pääosin vältelleet myös muut velkajarruun sitoutuneet puolueet.

Säästölistaa on haastattelussa turha tentata, koska Lindtman on tehnyt selväksi, että tarkka talousohjelma on luvassa vasta vuodenvaihteessa. Hänen toistaiseksi väläyttämänsä keinot muodostavat noin kahden miljardin euron kokonaisuuden.

Puolueet ylipäänsä julkistavat vaaliohjelmansa vasta muutama kuukausi ennen äänestyspäivää. Nyt asetelmaa vahvistaa se, että yhteinen sopeutustavoite päivitetään vasta joulukuussa.

Kampanjan pääviestin Lindtman suostuu kuitenkin kertomaan.

”On jo nyt selvää, että pääviestimme seuraaviin vaaleihin tulee olemaan Suomen suunnan muuttaminen ja tavallisten suomalaisten luottamuksen palauttaminen.”

Hän listaa useita Orpon hallituksen päätöksiä, jotka Sdp on luvannut purkaa.

Kiireettömään terveydenhuoltoon liittyvä hoitotakuu aiotaan palauttaa kahteen viikkoon. Aikuiskoulutustuki on tarkoitus ottaa uudelleen käyttöön. Ay-jäsenmaksun voisi jälleen vähentää verotuksessa ja helpotukset määräaikaisten työsuhteiden solmimiseksi kumottaisiin.

Lindtman kiistää, että Sdp tarjoaa äänestäjille vain nykyhallitusten päätösten perumista.

Puolue haluaa viedä Suomea eteenpäin ”ennätystyöttömyydestä ja ennätyksellisestä velkaantumisesta”, hän sanoo.

”Se edellyttää myös tämän hallituksen päätösten uudelleen tarkastelua, koska ne ovat isolta osalta syitä siihen, miksi Suomi on näin heikossa jamassa.”

Luottamuksen palauttaminen ja Suomen suunnan muuttaminen ovat laveita ilmaisuja.

Alue- ja kuntavaaleissa Sdp kampanjoi lupaamalla, että ”kaiken voi tehdä reilummin”.

Kilpailijat ovat kritisoineet iskulausetta siitä, että jokainen kuulija saattoi tulkita sen haluamallaan tavalla.

Lindtman kiistää, että puolue olisi voittanut vaalit mielikuvamainonnalla. Hänen mukaansa puolue kertoi kärkitavoitteensa tarkasti.­ Se ajoi kahden viikon hoitotakuuta hyvinvointialueilla sekä pienempiä ryhmäkokoja peruskouluissa.

”Emme sanoneet, että pystymme korjaamaan kaikkia tämän hallituksen tekemiä säästöjä tai leikkauksia, mutta suunta voidaan kyllä muuttaa.”

Ensi vaaleissakaan Sdp tuskin yrittää kumota kaikkia Orpon hallituksen toimia. Niiden peruminen vaatisi tuen seuraavassa hallituksessa todennäköisesti istuvilta porvaripuolueilta. Ne tuskin ovat valmiita kumoamaan esimerkiksi paikallisen sopimisen laajentamista, joka ei esiinnykään Lindtmanin vaatimuslistalla.

Sdp:n vaaliohjelman laatiminen alkaa toden teolla syksyllä. Lindtman lupailee kampanjaa, joka alue- ja kuntavaalien tapaan lähtee ihmisten arjesta.

”Totta kai silloin, kun rahasta on tiukkaa, kampanjointi on määritelmällisestikin vaikeampaa kaikille puolueille, myös Sdp:lle”, hän sanoo. ”Mutta saman aikaan ajattelen niin, että mitä vaikeammat ajat, sitä tärkeämpää on päätösten oikeudenmukaisuus.”

Orpon hallituksen leikkausten peruminen ei olisi ilmaista.

Ainakin osa päätöksistä lisäisi jälleen valtion menoja. Niinpä Sdp on esittänyt peruvansa myös toimia, jotka ovat vähentäneet valtion saamia tuloja.

Sellaisia ovat esimerkiksi suurituloisille annetut verohelpotukset. Hallitus laski tämän vuoden alusta erityisesti yli 90 000 euroa ansaitsevien verotusta.

Lindtman on luvannut, että ”tavallisen palkansaajan” ansiotuloverotus ei Sdp:n johdolla kiristyisi. Tavallisen palkansaajan raja tuntuu löytyvän juuri tältä tulotasolta.

”Tämän vuoden vaihtoehtobudjetissamme kaikki alle 90 000 euroa ansaitsevat hyötyisivät enemmän kuin hallituksen ratkaisussa. Siitä voi lähteä hakemaan haarukkaa.”

Pitääkö suurituloisimpien olla tästä huolissaan?

”En sanoisi, että kenenkään tarvitsee olla huolissaan. Hyvinvointivaltion turvaaminen hyödyttää kaikkia lompakon paksuudesta riippumatta.”

Suurituloisten veroalen ohella Sdp haluaisi perua yhteisöveron laskun, jonka on tarkoitus astua voimaan vuoden alussa.

Elinkeinoelämän etujärjestöt ovat kritisoineet ajatusta poukko­ile­vasta veropolitiikasta, koska se vaikeuttaa yritysten ennakointia.

Vastauksena Lindtman viittaa kilpakumppani kokoomukseen. Helsingin Sanomien mukaan se olisi ollut kevään kehysriihessä valmis vaihtamaan alennuksen perintöveron poistoon.

”Jos päähallituspuolue kokoomuskin oli valmis perumaan yhteisöveron alennuksen, miten ihmeessä kenenkään muun pitäisi uskoa, että juuri se on avain Suomen kasvun kannalta?”

Petteri Orpo on puhunut Suomen kuntoon laittamisesta kahden vaalikauden projektina. Sama visio taitaa olla Lindtmanilla.

Haastattelun jälkeisenä päivänä hän pitää avauspuheen Sdp:n puoluekokouksessa. Samalla paljastuu uusi teknologia: Lindtman lukee puheensa kokousyleisölle päässään älylasit. Ne korvaavat teleprompterin.

Puheen lopussa Lindtman kertoo pitävänsä vuotta 2035 erityisenä.

Silloin hänen tyttärensä täyttää 18 vuotta. Lindtman haluaa tuolloin kertoa lapselleen, miten Suomen muuttaminen onnistui.

Vuosi 2035 osuu tietenkin juuri kahden vaalikauden päähän.

Nykypäivän politiikassa se on pitkä aika. Paavo Lipponen (sd) on edellinen pääministeri, joka hoiti tehtävää täydet kaksi vaalikautta. Hänen hallituksistaan on jo yli 20 vuotta.