Onko meillä varaa?
Suomi on jäämässä jälkeen ikääntyvien rokottamisessa. Infektiolääkäri näkee yhtäläisyyksiä Yhdysvaltojen kanssa.
7
MIN
Lähes jokaisessa EU-maassa suositellaan pneumokokkirokotetta kaikille 65 vuotta täyttäneille, mutta Suomessa ei.
Ruotsi, Tanska, Saksa, Hollanti, Espanja ja Britannia ovat antaneet rokotteen jo yli kolmasosalle eläkeikäisistä.
Pneumokokkitaudit ovat bakteeri-infektioita, jotka voivat johtaa hengitysvaikeuksiin, verenmyrkytykseen ja pahimmillaan kuolemaan. Arviolta yksi kuudesta keuhkokuumeesta johtuu pneumokokista, kertoo tuore suomalaistutkimus.
Keuhkokuumeen saa Suomessa vuosittain noin 40 000 eläkeikäistä. Heistä selvä enemmistö joutuu sairaalaan, tyypillisesti kymmeneksi päiväksi. Taudin riski kasvaa iän myötä: vuosittain lähes kymmenesosa yli 85-vuotiaista sairastaa keuhkokuumeen.
Pneumokokkirokote jaetaan kansallisen rokotusohjelman kautta lapsille ja tietyille riskiryhmiin kuuluville. Muiden pitää hankkia se omalla rahalla.
Suomessa kaikki eläkeikäiset saavat ilmaiseksi ainoastaan influenssarokotteen. Monen asiantuntijan mielestä se ei riitä. Yksi heistä on Markku Broas, Lapin hyvinvointialueen reilu vuosi sitten eläköitynyt infektioylilääkäri.
”Suomi on luisumassa Kennedyn tielle”, hän sanoo.
Broas viittaa Yhdysvaltain terveysministeriin Robert F. Kennedy Junioriin, joka on leikannut rokotetutkimuksen rahoitusta ja yrittänyt karsia maan rokotussuosituksia.
”Motiivit ovat tietysti erilaiset, mutta maiden kehityksessä on jotain samaa.”
On myös suuria eroja. Suomessa ei ole esimerkiksi pyritty vähentämään kansalaisten rokottamista.
Sen sijaan Suomi on jäänyt luontaisista verrokeistaan jälkeen, Broas sanoo.
Suomen tulisi hänen mielestään noudattaa EU:n komission joulukuussa 2025 antamaa suositusta. Sen mukaan kaikki yli 65-vuotiaat tulisi rokottaa pneumokokkia ja neljää muuta infektiosairautta vastaan, jotta aivohalvaukset ja sydänkohtaukset vähenisivät.
Nykyään pneumokokkirokote annetaan maksutta kantasolusiirteen saaneille sekä osalle voimakkaasti immuunipuutteisista ja munuais- ja hengityssairaista. Ikääntyneistä näihin riskiryhmiin kuulu alle kymmenesosa.
Broaksen mukaan etenkin sydän- ja verisuonitaudeista kärsivät tulisi rokottaa tautia vastaan. Heillä on tavallista korkeampi riski sairastua pneumokokkiin, ja äkillinen keuhkokuume vuorostaan kolminkertaistaa sydäninfarktin todennäköisyyden.
Kesäkuun alussa lääkäritaustainen kansanedustaja Maaret Castrén (kok) ja 13 muuta kansanedustajaa kuudesta eri puolueesta jättivät aiheesta kirjallisen kysymyksen. Siinä huomautettiin, että muissa isoissa Pohjoismaissa on päätetty tukea eläkeikäisten rokottamista pneumokokkia vastaan.
Tanska ja Ruotsi suosittelevat iäkkäille myös rsv-rokotetta, joka sekin suojaa hengitystieinfektioilta.
Suomi ja Islanti sijoittuvat pohjoismaisessa vertailussa viimeisten joukkoon, kansanedustajien kysymyksessä todettiin.
Myös sitä painotettiin, että rokotukset vähentävät antibioottien käyttöä ja siten hidastavat bakteerien muuttumista antibiooteille vastustuskykyisiksi. Lisäksi rokotusten arvioitiin alentavan hoitomenoja.
Kysymys päättyi sanoihin:
Onko meillä varaa olla toteuttamatta laajempaa yli 65-vuotiaiden rokottamista?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ryhtyi viime talvena selvittämään, tulisiko pneumokokkirokotteen jakelua laajentaa. Rsv-rokotteen kustannusten ja vaikutusten arviointi aloitettiin jo aiemmin.
Pneumokokkirokote annetaan aikuisille vain kerran. Rsv-rokote on kalliimpi, eikä sen suojan lopullista kestoa vielä tiedetä.
Rahan puute todennäköisesti rajoittaa rokotteiden jakelua, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
”Voi olla, että rsv tulee raskaana oleville pikkulasten tautien ehkäisyyn. Ikääntyneitä varten saatetaan taas laittaa rahaa pneumokokkirokotteisiin.”
Rokotuksia pneumokokkia vastaan tuskin kuitenkaan tarjotaan kaikkein iäkkäimmille, sillä niiden tehosta 85 vuotta täyttäneille ei ole Kontion mukaan näyttöä.
Ratkaisuja ei ole aivan heti luvassa.
”Arviot valmistuvat ensi vuonna.”
Päätökset rokotusohjelman muutoksista tekee sosiaali- ja terveysministeriö, kunhan eduskunta hyväksyy niiden rahoituksen.
Kontio pitää arvostelua THL:n viivyttelystä kohtuuttomana. Hänen mukaansa rokotusten kustannukset ja vaikuttavuus pitää arvioida huolellisesti ennen hankintoja.
”Meillä ei ole varaa vähämerkityksisiin toimenpiteisiin.”
Monissa Euroopan maissa kansalaisille suositellaan myös sellaisia rokotuksia, joita valtio ei kustanna. Suomessa THL on julkistanut vain yhden tällaisen suosituksen: paljon metsässä liikkuvien kannattaisi ottaa rokote puutiaisaivokuumetta vastaan, vaikka eivät asuisikaan riskialueilla.
Miksi THL ei suosittele muita kansallisen rokotusohjelman ulkopuolisia rokotteita?
”Ihmiset voisivat hämmentyä, jos heitä kehotettaisiin ottamaan rokote, joka ei ole maksuton.”
Pneumokokkirokotteen antamista ikääntyneille on selvitetty jo viime vuosikymmenellä.
Siitä on myös riidelty.
Useat suomalaiset lääkärit arvostelivat tuolloin THL:n nihkeyttä rokotetta kohtaan. THL taas katsoi, että se oli liian kallis hyötyihin nähden. Rokotteen hinta oli määritelty laskelmissa liian suureksi eikä sen tuomia säästöjä terveydenhuoltomenoihin ollut täysin huomioitu, kuului kritiikki.
Kovimpien väitteiden mukaan THL panttasi rokotetta aikuisilta siksi, ettei se halunnut häiritä tutkimustaan, jossa selvitettiin suomalaislasten rokottamisen vaikutusta laumasuojaan. Tutkimusta rahoitti lääkeyhtiö GSK. Jos myös aikuisia olisi rokotettu pneumokokkia vastaan, koeasetelma olisi häiriintynyt.
THL kiisti väitteet jyrkästi.
Vuonna 2019 oikeuskansleri totesi, että rokotteiden tutkiminen ja niiden hankinta tulisi varmuuden vuoksi erottaa selkeämmin toisistaan. Sen jälkeen rokotetutkimus siirrettiin pois THL:ltä.
THL pitää pneumokokkirokotteen hyötyjä edelleen rajallisina.
Rokote ei vähennä ikääntyneiden kuolleisuutta, laitos ilmoittaa verkkosivullaan.
Viime huhtikuussa Lääkärilehti julkaisi kirjoituksen, jossa THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek muistutti, että vuonna 2015 rokotteen suojateho keuhkokuumetta vastaan oli ”vain 5 prosenttia eikä tilastollisesti merkittävä”.
Tuolloin tutkittu rokote kattaa kolmetoista pneumokokin alalajia, jotka aiheuttavat 43 prosenttia ikääntyneiden vakavista tautitapauksista. Uudempien rokotteiden kattavuus on 61–78 prosenttia. Nohynek silti huomautti, että uusien valmisteiden ”lisäsuojan kliininen merkittävyys on epäselvä”.
Asia on päinvastoin, vastasi lääkeyhtiö MSD:n lääkäri Michael Pasternack lehden myöhemmässä numerossa. Hänen mukaansa kattavammat pneumokokkirokotteet on lisätty kansainvälisiin suosituksiin juuri niiden käytännön hyötyjen vuoksi.
Ainakin Ruotsi näyttää arvioineen näin. Vuonna 2025 maan viranomaiset laskivat, että rokotteiden kustannukset ovat kohtuulliset suhteessa niiden hyötyyn ikääntyneille. Viime huhtikuussa hallitus ilmoitti lisäbudjetista, jonka turvin yli 65-vuotiaiden rokottaminen aloitetaan nopeasti.
Uusien valmisteiden hyödyistä on kertynyt lisää tietoa aivan viime aikoina. Tuoreen amerikkalaistutkimuksen mukaan kaksikymmentä pneumokokin alalajia kattava rokote vähensi ikääntyneiden keuhkokuumeita 15 prosentilla – siis kolme kertaa niin paljon kuin Nohynekin mainitsema vanha rokote.
Pneumokokkirokote pitäisi antaa kaikille 65 vuotta täyttäneille, koska tauti iskee usein myös perusterveisiin, sanoo Kymen hyvinvointialueen osastonylilääkäri Peter Klemets.
Klemets on yksi taudin seurauksia käsittelevän tutkimusartikkelin kirjoittajista. Artikkeli julkaistiin tänä vuonna.
”Yli kolmasosalla pneumokokkiin sairastuneista ikääntyneistä suomalaisista ei ollut yhtäkään terveydellistä riskitekijää.”
Rekisteritietoihin nojaava tutkimus poiki myös muita tuloksia. Sairaalahoitoon johtanut tauti nosti eläkeikäisten sydäninfarktin riskin 1,7-kertaiseksi ja ympärivuorokautiseen hoitoon joutumisen riskin kaksinkertaiseksi.
Ikääntyneiden pneumokokkitaudin arvioitiin maksavan Suomessa 39 miljoonaa euroa vuodessa. Summa muodostuu hoitomenoista ja Kela-korvauksista. Niitä kuluja ei ole huomioitu, jotka aiheutuvat vakavasti sairastuneiden toimintakyvyn alenemisesta.
Vaikka uudempi rokote on kalliimpi kuin entinen, Klemets uskoo, että sellaisen laaja jakelu maksaisi itsensä takaisin.
”Pneumokokin tautitaakka ja kuolleisuus ovat niin suuria.”
Viime maaliskuussa THL julkaisi ikääntyneitä koskevan tiedotteen.
THL esittää ikäperusteisia vyöruusurokotuksia kaikille 75-vuotiaille, jos rokotetta saadaan hankittua kohtuulliseen hintaan.
Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama rakkulainen ihottuma, josta voi seurata pitkittynyttä hermokipua. Taudin riski kasvaa ikääntyessä. On arvioitu, että 10–30 prosenttia ihmisistä sairastaa sen jossain elämänsä vaiheessa.
EU:n komissio suosittaa vyöruusurokotetta kaikille 65 vuotta täyttäneille sydänterveyden vuoksi. Saksassa, Ranskassa ja muutamassa muussa Euroopan valtiossa rokote on ikääntyneille täysin korvattava.
Rokotteen houkuttelevuutta lisää se, että sen on alustavasti havaittu alentavan ikääntyneiden riskiä sairastua muistisairauteen noin 20–30 prosentilla.
Vaikutus näyttäisi kohdistuvan ennen kaikkea naisiin. Walesilaisia koskevassa tutkimuksessa rokote ei vähentänyt miesten dementiariskiä. Yhdysvalloissa miehet hyötyivät siitä naisia vähemmän.
Ongelmaksi voi muodostua raha. Rokotesuojaan tarvitaan kaksi annosta, joiden yhteishinta apteekissa on yli 420 euroa. Se on varsin paljon rokotteesta tautiin, johon vain ani harva menehtyy.
THL on laskenut yhden ikäluokan rokottamisen kustannuksia. Pneumokokkirokote kaikille 65 vuotta täyttäville maksaisi noin 6,4 miljoonaa euroa, vyöruusurokote 75-vuotiaille 27 miljoonaa euroa.
Kun valtio ostaa rokotteita suuria määriä, hinnat yleensä putoavat selvästi. THL:n mukaan vyöruusurokotteen hinnan pitäisi laskea 60–70 prosenttia, jotta sen hyödyt ylittäisivät kustannukset.
Koska markkinoilla ei ole kilpailevia valmisteita, THL:n Mia Kontio ei usko niin suureen pudotukseen.
”Se ei ole realismia.”