Palomuuri koetuksella
Maahanmuutto on noussut Saksan liittopäivävaalien ykkösteemaksi. Osin äärioikeistolainen AfD näyttää tuplaavan äänisaaliinsa, ja puoluetta on yhä vaikeampi eristää päätöksenteosta.
8
MIN
Tekikö kristillisdemokraattien kansleriehdokas Friedrich Merz suuren virheen?
Näin kysyi saksalaislehti Frankfurter Allgemeine keskellä kiihtyvää vaalikamppailua.
Kyse oli Saksassa lähes pyhästä asiasta, ”palomuurista”. Se tarkoittaa poliittista linjausta, jolla puolueet ovat kieltäytyneet yhteistyöstä osin äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) kanssa.
Nyt muurin pelätään horjuvan kristillisdemokraattien toiminnan takia. Liittopäivävaalien ennakkosuosikki Friedrich Merz ajoi Saksan Bundestagissa tammikuun lopulla läpi viisikohtaisen mietinnön maahanmuuton tiukentamiseksi.
Mietintö ei ole sitova, vaan kyseessä on toimenpidevaatimus. Se koskee muun muassa rajatarkastusten jatkamista ja mahdollisuutta käännyttää maahanpyrkijöitä, vaikka he hakisivat turvapaikkaa.
Mietinnön hyväksymiseksi Merz tarvitsi AfD:n ääniä.
Jopa entinen liittokansleri, kristillisdemokraattien Angela Merkel yhtyi arvostelijoiden joukkoon.
”Oli väärin sallia tietoisesti äänten enemmistö AfD:n tuella ensimmäistä kertaa Bundestagissa”, Merkel moitti puoluettaan.
Maahanmuutto on noussut 23. helmikuuta pidettävien liittopäivävaalien kärkiteemaksi. Tämä näkyy niin julkisessa keskustelussa kuin mielipidemittauksissa.
Vaalikamppailu näyttää tähän asti olleen miltei suoraan AfD:n käsikirjasta, arvioi Saksan ulkopoliittisen instituutin (DGAP) vanhempi asiantuntija Josef Janning.
Ulkomaalaisvastainen retoriikka on ollut pitkään AfD:n politiikan ytimessä. Puolueen tunnettu poliitikko Björn Höcke on saanut useamman tuomion käytettyään lainvastaisia natsisloganeita. AfD:n kansleriehdokas Alice Weidel on puhunut maahanmuuttajien laajoista palautuksista.
Vaalien alla AfD:n retoriikan tehoa ovat vahvistaneet raa’at väkivallanteot.
Joulukuussa saudiarabialainen mies ajoi Magdeburgissa keskelle joulumarkkinoita tappaen kuusi ihmistä. Jopa satoja loukkaantui.
Tammikuun lopulla afganistanilaisen miehen epäillään hyökänneen esikoululaisryhmän kimppuun ja tappaneen kaksi. Toinen uhreista oli kaksivuotias poika.
Vuonna 2024 turvapaikanhakijataustaisten tekemiä iskuja nähtiin useita.
Kristillisdemokraatit halusivat alun perin työntää maahanmuuttokeskustelun vaaleissa taka-alalle, sanoo professori Ursula Münch. Hän toimii Baijerissa sijaitsevan politiikkaan keskittyvän riippumattoman tutkimuslaitoksen johtajana.
Keskustaoikeistolaisten piirissä tiedetään hyvin, että keskustelu maahanmuutosta sataa ennen kaikkea AfD:n laariin. Friedrich Merz on pyrkinyt korostamaan vaaliväittelyissä taloutta, kilpailukykyä sekä liittokansleri Olaf Scholzin johtajuusongelmaa.
Tammikuun lopulla Merz reagoi voimakkaasti. Maahanmuuttomietinnön lisäksi hän yritti saada läpi myös konkreettisia lakimuutoksia Saksan turvapaikkapolitiikkaan. Muutoksilla olisi esimerkiksi kiristetty perheiden yhdistämistä. Tässäkin tavoitteessa Merz nojasi AfD:n ääniin.
Osa kristillisdemokraateista lipesi rintamasta, eivätkä lakimuutokset menneet läpi.
Merzin manööverit ja niiden osittainen onnistuminen jätti Saksan vaalikentille paljon avoimia kysymyksiä.
AfD:n Alice Weidel pääsi osoittelemaan, miten Merz vaikutti varastaneen toimia AfD:n vaaliohjelmasta.
Sosiaalidemokraattien (SPD) ja vihreiden suunnalta Merzin toimintaa on kritisoitu voimakkaasti. Puolueiden mukaan Merz mursi politikoinnilla palomuurin ja avasi oven yhteistyölle AfD:n kanssa.
Samaa mieltä olivat sadattuhannet saksalaiset, jotka protestoivat vastikään kaupunkien kaduilla.
Merz on itse korostanut, ettei kristillisdemokraatit kaavaile minkäänlaista yhteistyötä AfD:n kanssa. Äänestyksiä hän perusteli välttämättömyydellä. Tarvittavia toimia ei voi hänen mukaansa jättää tekemättä sen vuoksi, että ”väärät ihmiset” tukevat niitä.
Ursula Münch pitää Merzin toimia vaalipelinä. Kristillisdemokraattien johtaja haluaa voittaa takaisin äänestäjiä, jotka puolue on menettänyt AfD:lle.
”Pyrkimyksenä oli näyttää konservatiiviselle äänestäjäkunnalle, että ei ole välttämätöntä äänestää äärioikeistolaista AfD:tä, jos haluaa, että valtio toimii päättäväisemmin maahanmuuton suhteen.”
”Wir schaffen das”, me pystymme tähän. Näillä sanoilla liittokansleri Angela Merkel vetosi tunteikkaasti saksalaisiin keskellä vuoden 2015 pakolaiskriisiä.
Monille viesti toimikin. Saksalaisilla on ollut myötätuntoa tulijoita kohtaan.
Pakolaiskriisin jälkeen turvapaikanhakijoiden ja luvattoman maahanmuuton määrä laski selvästi. Koronapandemian jälkeen luvut ovat olleet taas kasvussa. Saksa on Eurooppaan pyrkiville halutuin kohde.
Moni alue on ollut pulassa, koska vastaanottokeskusten tilat eivät riitä. Resursseja vie myös se, että Saksassa on noin miljoona ukrainalaista pakolaista.
Janningin mukaan Saksassa on kasvava määrä äänestäjiä, jotka kokevat, että maahanmuutto on riistäytynyt käsistä. He ajattelevat, että perinteiset puolueet eivät ole reagoineet asiaan läheskään riittävästi.
Esimerkiksi Merkel ei omalla kaudellaan muuttanut kristillisdemokraattien linjaa, vaikka kansalaisten mielipiteet muuttuivat maahanmuuttokriittisempään suuntaan.
Scholzin johtama liittovaltiohallitus pyrki tekemään joitain kiristyksiä pakolaispolitiikkaan ja tehostamaan esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia.
Samalla SPD ja vihreät ovat jatkuvasti korostaneet ulkomaisen työvoiman tärkeyttä ikääntyvässä Saksassa.
Tilanne on ruokkinut saksalaisten tyytymättömyyttä, ja AfD on hyödyntänyt sitä. Samalla se on saanut kristillisdemokraatit kiristämään linjaansa Merkelin jälkeen.
Osin äärioikeistolaisen AfD:n kannatus on kasvanut ennen vaaleja
AfD on saanut uutta nostetta myös yllättävältä taholta: Yhdysvalloista.
Teknologiamiljardööri Elon Musk on hämmentänyt monia tukemalla voimakkaasti AfD:tä ja sen johtajaa Alice Weideliä.
Musk on puhunut etäyhteydellä AfD:n vaalikampanjan avaustilaisuudessa, antanut Weidelille suuresti näkyvyyttä omistamassaan viestipalvelu X:ssä ja kirjoittanut Welt am Sonntag -lehteen paljon huomiota saaneen mielipidekirjoituksen, jossa hän luonnehti AfD:tä Saksan ”ainoaksi toivoksi”.
Pitkään Saksan ja EU:n politiikkaa seurannut Josef Janning ei muista vastaavaa sekaantumista tapahtuneen aikaisemmin.
Elon Muskin motiiveja on vaikea arvioida. Janning arvelee, että kyse voi olla siitä, että bisnesmaailmassa kaiken saavuttanut Musk on osin humaltunut vaikutusvallastaan. Hän on huomannut, että sitä saa etenkin kärjistyksillä ja populistien tuella.
”Samalla tilanteessa on huomattavia ristiriitoja. Maailman suurin sähköautojen myyjä tukee poliitikkoja, jotka ovat suoranaisia ilmastonmuutoksen kieltäjiä.”
On vaikeaa ennustaa, kuinka paljon Muskin tuki lopulta hyödyttää AfD:tä, Ursula Münch huomauttaa. Mediahuomiota on riittänyt, mutta muuttuuko se ääniksi?
Muskin toiminta on ärsyttänyt laajasti Saksassa. Esimerkiksi liittokansleri Scholz on kuvannut Muskin sekaantumista ”vastenmieliseksi”. Sen edessä ollaan kuitenkin kädettömiä.
Münch huomauttaa, että etenkin itäisessä Saksassa AfD:n äänestäjien keskuudessa esiintyy myös paljon historiasta juontuvaa kriittisyyttä Yhdysvaltoja kohtaan.
”Samalla AfD on luonnollisesti mielissään Muskin antamasta huomiosta. Harva äänestäjä ymmärtää, että Muskin päätavoitteena on vaikuttaa Euroopan digipolitiikkaan Saksan tulevan hallituksen kautta.”
Saksan vaalikeskustelua on leimannut yleisesti näköalattomuus.
Venäjän täysimittainen hyökkäyssota vei pohjan Saksan harjoittamalta energiapolitiikalta. Maan talous on ajautunut stagnaatioon. Perinteiset autojätitkään eivät tunnu enää pärjäävän.
Joulukuussa 2021 valtaan noussut sosiaalidemokraattien, vihreiden ja liberaalien koalitio ajelehti kriisistä toiseen. Hallitus oli historiallisen epäsuosittu.
Ennenaikaisiin vaaleihin päädyttiin, kun hallitus hajosi viime lokakuussa sisäisiin erimielisyyksiin. Tähän ei ole Saksassa totuttu, Josef Janning korostaa. Haasteet ovat antaneet helppoja lyömäaseita oppositiolle.
Kristillisdemokraatit on ollut jo useamman vuoden selvä gallupykkönen. AfD taas on kyselyissä vakiinnuttanut asemansa maan toiseksi suosituimpana puolueena.
AfD on korostanut ”paluuta vanhaan” monella rintamalla: puolue ajaa kaasutoimitusten jatkamista Venäjältä ja paluuta hiili- ja ydinvoimaan. Lisäksi se on voimakkaan EU- ja Nato-kriittinen.
Saksalaisten tyytymättömyys on johtanut myös vasemmistopopulistisen BSW:n eli Sahra Wagenknecht -liittouman syntyyn. Kremlin retoriikalla ratsastanut puolue on pärjännyt hyvin sekä Euroopan parlamenttivaaleissa että Itä-Saksan osavaltiovaaleissa.
”Mielenkiintoista on, että sodan ja rauhan kysymyksellä ei juuri nyt ole merkitystä vaalikampanjassa. Tämä on ongelma BSW:lle, joka halusi profiloitua Ukrainan tukemisen vastustamisella”, Ursula Münch sanoo.
AfD:n odotetaan tuplaavan äänisaaliinsa vuoden 2021 liittopäivävaaleista. Puolue sai neljä vuotta sitten 10,4 prosenttia äänistä.
Tämä luo paineita kristillisdemokraateille etenkin, kun viime vaaleissa puolueen kannatus suli pahasti.
”Merzin pahin painajainen olisi, että SPD ja vihreät menestyvät vaaleissa niin huonosti ja AfD niin hyvin, että kristillisdemokraattien olisi vaikea muodostaa enemmistöhallitusta edes niiden kanssa yhdessä”, Janning sanoo.
Hallitusneuvotteluista odotetaan vaikeita. Vihreät ja kristillisdemokraatit eivät ole vielä koskaan mahtuneet samaan hallitukseen liittovaltiotasolla.
Kristillisdemokraatit ja Friedrich Merz ovat puolestaan höykyttäneet SPD:tä ja Olaf Scholzia jo vuosia. Tästä huolimatta Merz toivoo, että SPD onnistuisi vaaleissa ”riittävän hyvin mutta sopivan huonosti”, Janning sanoo.
”Näin kristillisdemokraatit voisivat muodostaa suuren koalition heikohkon SPD:n kanssa ilman, että vihreitä tarvitaan heiluttamaan hallituksen voimatasapainoa.”