asunnottomuus

Burnham tapasi Tuijan

Britannian pääministeri Andy Burnham inspiroitui Suomen tavasta poistaa asunnottomuutta. Suomessa hallituksen leikkaukset murentavat tätä ”Suomen ihmettä”.

Teksti
Leena Sharma
Kuvitus
Viivi Prokofjev
7 MIN

Kun ulkomaiset poliitikot käyvät Suomessa tutustumassa asunnottomuuden ehkäisyyn, he esittävät yleensä kaksi kysymystä: kuinka voimme säästää rahaa ja miten pitäisi toimia ihmisten kanssa, jotka valitsevat asunnottomuuden itse.

Näin kertoo Y-Säätiön kansainvälisten asioiden päällikkö Juha Kahila­. Y-Säätiö vuokraa ja rakennuttaa kohtuuhintaisia koteja. Se myös tutkii asunnottomuutta ja tarjoaa neuvoja vieraille, joita saapuu ympäri maailmaa Suomen hyvän maineen houkuttelemina.

Yksi harvoista vieraista, joka ei kysynyt tavanomaisuuksia, oli Suur-­Manchesterin silloinen pormestari, Ison-Britannian nykyinen pääministeri Andy Burnham. Hän kävi Suomessa vuonna 2019.

Burnham sen sijaan halusi tietää, miten Suomen ainutlaatuisia saavutuksia voitaisiin viedä ja soveltaa Britanniaan. Niin, että asuminen nähtäisiin sielläkin ihmisoikeutena.

”Hän kysyi oikeita kysymyksiä”, Kahila sanoo.

Kahila on tavannut vuosien aikana satoja entisiä ja nykyisiä asunnottomia ympäri maailmaa.

”Olisiko heistä yksi sanonut, että tämä on oma valinta, vähän tällainen elämäntapa, kulkea paikasta toiseen.”

Katuasunnottomuuden lopettaminen koko Britanniassa oli Burnhamin ensimmäinen poliittinen lupaus pääministerinä. Hän kertoi asiasta heti, kun oli astunut virkaan 20. heinäkuuta 2026.

Kuukautta myöhemmin hän täsmensi tavoitteitaan: kaduilla asuville ihmisille tarjotaan majoitus jouluun mennessä.

Noin puolen miljardin euron suuruisen tukipaketin tarkoituksena on myös rakennuttaa yli tuhat asuntoa seuraavan kolmen vuoden aikana, jotta tilapäismajoituksesta päästään pysyvään kotiin. Lisäksi rahoitus mahdollistaa ”intensiivisen kokonaisvaltaisen ­tuen”, mikä tarkoittaa muun muassa psykiatrisia ja päihdehoidon palveluita.

Burnhamilla on näyttöjä sanojensa tueksi. Pitkäaikainen työ­väenpuolueen parlamenttiedustaja aloitti pormestarina vuonna 2017. Pormestariaikanaan hän onnistui vähentämään asunnottomuutta merkittävästi. BBC:n selvityksen mukaan kodittomien määrä oli Suur-Manchesterissa vuonna 2017 noin 270, mutta laski vuoteen 2021 mennessä 90:een.

Sittemmin määrä on taas kasvanut, mutta se on johtunut pääasiassa kansallisen tason päätöksistä. Kiristynyt maahanmuuttopolitiikka on muun muassa ajanut suuren määrän turvapaikan­hakijoita asunnottomiksi.

Burnham palasi parlamenttiin täydennysvaalin kautta viime kesäkuussa.

Pian sen jälkeen hän korvasi Keir Starmerin työväenpuolueen puheenjohtajana ja pääministerinä. Starmer oli onnistunut romauttamaan ennätysajassa sekä oman suosionsa että labourin suosion. Hän ehti johtaa Britanniaa vain kaksi vuotta.

Mielenosoittajat vaativat syyskuussa Lontoossa lisää vuokrasääntelyä ja uusien vuokra-asuntojen rakentamista. © Waldemar Sikora / Alamy / MVPhotos

Suomalaisessa mediassa on kerrottu, että Burnham tuli vuonna 2019 Suomeen tutustumaan asunnottomuustyöhön. Se ei kuitenkaan ollut matkan päätarkoitus. Suur-Manchesterin pormestari osallistui Helsingissä järjestettyyn tapahtumaan, jossa perehdyttiin väestön ikääntymisen aiheuttamiin ongelmiin.

Vasta viimeisenä vierailupäivänään hän kävi Y-Säätiössä ja Pelastusarmeijan ylläpitämässä Alppikadun asumispalveluyksikössä. Kahila oli tuolloin mukana.

”Burnham halusi itse, että myös asunnottomuus otetaan mukaan”, Kahila kertoo.

Alppikadulla asuu kadulta raitistunut Tuija-niminen asukas. Tuija on tavannut presidenttejä, komissaareja ja lukuisia muita korkea-arvoisia vieraita. Hän ei puhu vieraita kieliä, mutta esittelee aina pyydettäessä hohtavan puhdasta, vaaleanpunaiseksi sisutettua kotiaan.

”Tuija ihastui Burnhamiin aivan valtavasti”, Kahila kertoo. ”Sen jälkeen hän on kysynyt monta kertaa toiveikkaana, että onko se komea mies taas tulossa.”

Kahilan mielestä tämä kertoo paitsi Tuijasta myös Burnhamista. Kahila on käynyt monien poliitikkojen kanssa asumisyksiköissä, mutta Burnham teki poikkeuksellisen vaikutuksen.

”Se ei ollut vain sitä, että tässä nyt muutama kysymys, miltä tuntuu ja seuraavaan paikkaan. Hän istui alas, otti kontaktia ja keskusteli oikeasti asukkaiden kanssa.”

Y-säätiön ja Burnhamin yhteistyö ei jäänyt yhteen tapaamiseen.

Kahila on sittemmin tavannut Burnhamin kolme kertaa ja sää­tiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski ”ainakin kerran”.

Ojankoski on tavannut myös prinssi Williamin toukokuussa 2023 hyväntekeväisyysjärjestö Royal Foundationin tilaisuudessa Britanniassa. Prinssi oli tehnyt kotiläksynsä Suomen asunnottomuus­politiikasta ”hyvin taitavasti” ja keskusteli aiheesta Ojankosken kanssa jopa kahden kesken.

Ojankoski ja Kahila kutsuttiin molemmat Manchesteriin vuonna 2024, kun Burnham julkisti uuden – Suomen mallista inspiraatiota saaneen – asunnottomuusohjelman. Noin 150 hengen tilaisuuteen osallistui tutkijoita, virkamiehiä ja järjestöjen edustajia.

Ojankoski puhui muun muassa kohtuuhintaisen asumistuotannon merkityksestä ja Kahila kohtaavasta työstä ja sosiaalitoimen integroimisesta ongelmien ratkaisuun.

”Sielläkin ihmiset hämmästelivät, miten Suomen sosiaaliturvalla on onnistuttu estämään asunnottomuuden syntyminen”, Ojankoski sanoo.

Hän kuuli myös tutun vasta-argumentin: asunnon tarjoaminen ei ratkaise ongelmaa.

”Että jos niillä antaa asunnon, eivät ne pysty pitämään sitä. Mutta kun viesti onkin se, että asunto yksin ei riitä.”

Suomi on ollut poikkeuksellinen maa siinä mielessä, että asunnottomuusohjelmat ovat kuuluneet meillä vuodesta 2008 lähtien hallitusohjelmaan. Kaikki puolueet ovat seisseet tavoitteiden takana.

”Vaikka hallituskokoonpanot ovat vaihtuneet, tämä on pysynyt ja sitä aina ulkomailla ihaillaan.”

Vierailun aikaan, vuonna 2024, Suomen asunnottomuustilanne oli kuitenkin jo kääntynyt huonompaan suuntaan yli vuosikymmenen hyvän kehityksen jälkeen.

Suomessa oli otettu vuonna 2008 käyttöön niin sanottu Asunto ensin -periaate. Se tarkoittaa sanamukaisesti sitä, että kodittomille järjestetään ensin asunto ja vasta sen jälkeen aletaan hoitaa työttömyyttä, päihde- ja mielenterveysongelmia ja muita elämää kuormittavia asioita.

Asunto ensin -malliin päädyttiin sen jälkeen, kun ministeri Jan Vapaavuori (kok) oli asettanut syksyllä 2007 niin sanotun ”neljän viisaan miehen” selvitysryhmän ratkomaan pitkäaikaisasunnottomuutta. Ryhmään kuuluivat piispa Eero Huovinen, Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, Y-Säätiön toimitusjohtaja Hannu Puttonen ja kansalaisaktivisti ja lääkäri Ilkka Taipale.

Ojankoski sanoo, että periaate oli jatkumoa asuntopolitiikalle, jolla Suomi oli jo aiem­min onnistunut ehkäisemään köyhyydestä johtuvan asunnottomuuden. Siltä oli vältytty valtion tukemalla vuokra-asuntokannalla ja riittävällä asumistuella.

”Mutta nyt meille on valitettavasti alkanut tulla köyhyydestä kärsiviä asunnottomia.”

Petteri Orpon (kok) hallitus on leikannut sosiaaliturvasta. Hallitus on jäädyttänyt muun muassa asumistuen, työmarkkinatuen ja peruspäivärahan indeksikorotukset. Työttömyysturvan omavastuupäivät ovat nousseet. Asumistuen omavastuu on kasvanut ja tuki pienentynyt.

Hallitus on myös leikannut edullisten vuokra-asuntojen tuotannosta.

Vaikutukset ovat näkyneet nopeasti. Asunnottomuus kasvoi vuodesta 2024 vuoteen 2025 kaksikymmentä prosenttia. Se on mitatun historian nopein muutos.

The Guardian -sanomalehti julkaisi 23. elokuuta 2026 laajan sunnuntaijutun otsikolla: ”Suomi yritti poistaa kodittomuuden. Mitä voimme oppia sen huikeasta menestyksestä – ja viimeaikaisista epäonnistumisista?”

Brittilehden toimittaja vieraili Suomessa ja tapasi muun muassa Y-Säätiön edustajia. ”Viimeaikaisista epäonnistumisista” lehti syytti Suomen hallituksen leikkauksia. Vielä seitsemän vuotta sitten lehti kirjoitti ”Suomen ihmeestä”.

Media tulee jälkijunassa, Ojankoski kertoo. Asiantuntijat ovat jo parin vuoden ajan käyneet ihmettelemässä Y-Säätiössä, miksi Suomi on pilaamassa hienoa systeemiään.

”Maine on saanut vakavan kolauksen.”

Kaikkea ei ole kuitenkaan menetetty.

”Rakenteet ovat edelleen olemassa. Meidän on yhä mahdollista pysäyttää tämä tilanne ja lähteä parempaan suuntaan.”

Ensi kevään vaalit ratkaisevat paljon, sanoo Juha Kahila. Viime kädessä asunnottomuuden hoito on poliittinen kysymys.

Ehkä nyt on Suomen vuoro kääntää katse Britanniaan. Ainakin siinä tapauksessa, että Burnham ajaa muutoksia tosissaan ja onnistuu tavoitteissaan.

Vastustajat, omastakin puolueesta, ovat syyttäneet Burnhamia tuuliviirimäisyydestä.

Pormestarina hän esimerkiksi arvosteli Starmerin hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa inhimillisyyden puutteesta. Vaalikampanjassaan hän siirtyi lähemmäs puolueen virallista linjaa.

”Minä uskon, että hän ottaa asunnottomuuden vakavasti. Se on hänellä ihan aito asia, ei mikään päälle liimattu poliittinen pelimerkki”, sanoo Ojankoski.

Ojankosken mielestä Burnham ymmärtää asunnottomuuden laajemmat vaikutukset yhteiskuntaan. Niin ymmärsi myös Vapaavuori aikoinaan. Kyse on turvallisuudesta: mitä enemmän ihmisiä on kodittomina, sitä enemmän joudutaan panostamaan oikeusjärjestelmään, poliisiin ja hätäpäivystyksiin.

”Sitten tulevat asuinalueiden segregaatio, rikollisuuden kasvu ja huumeongelmat, koska asunnottomuus lisää näitä kaikkia.”

Myös Kahila on vakuuttunut siitä, että Burnham on tosissaan.

”Jos hän hakisi vain poliittisia irtopisteitä, tämän hetken trendi olisi päinvastoin kannattaa asunnottomuuden kriminalisointia. Kovempaa politiikkaa ja pakkohoitoa.”

Niin tehdään muun muassa Donald Trumpin Yhdysvalloissa.

Kahila toivoo, että Burnham onnistuu kunnianhimoisessa tavoitteessaan.

”Silloin me voimme käyttää siellä tehtyjä onnistuneita muutoksia avaajana Suomessa. Että kannattaako vetää maton alle kaikkea hyvää, mitä olemme vuosikymmenien saatossa saaneet aikaiseksi.”