Halvan rahan loppu

Korot nousevat nyt vauhdilla, ja velallisten menot kasvavat jopa tuhansia euroja vuodessa. Päälle tulevat yhä isommat energia- ja ruokalaskut.

inflaatio
Teksti
Mikko Niemelä

Korona ja Ukrainan sota. Nämä tekijät vaikuttavat nyt siihen, miksi Suomessa ja muualla Euroopassa kaikki on niin kallista.

Rahan hint­a on noussut lyhyessä ajassa merkittävästi, ja lähes kaikki tuotteet ovat kalliimpia kuin vuosi sitten. Samaan aikaan palkankorotukset ovat jääneet selvästi jälkeen hintojen noususta. Suomalaisten osto­voima heikkenee tänä ja todennäköisesti myös ensi v­uonna.

Hintojen nousua yritetään hillitä kiristämällä rahapolitiikkaa. Keskuspankit muun muassa Yhdysvalloissa ja Euroopassa ovat nostaneet kuluneen vuoden aikana ohjauskorkojaan useilla prosenttiyksiköillä.

Yhdysvalloissa keskuspankki FEDin ohjaus­korko on noussut 0,25 prosentista 3,25 prosenttiin. Euroopan keskuspankki EKP on tullut vähitellen perässä ja nostanut ohjauskorkoaan nollasta 1,25 prosenttiin.

Keskuspankit nostavat korkoja entisestään, sillä hintojen nousu on ollut voimakasta eikä inflaatio ole taittunut. Euro­alueella inflaatio on kivunnut ennakkotietojen m­ukaan jo kymmeneen prosenttiin. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on viestinyt pankin nostavan ohjauskorkoa lisää tämän vuoden aikana. Kuluttajille ja yrityksille se tarkoittaa entistä kalliimpaa lainarahaa.

Hintojen nousu alkoi jo 2021, kun inflaatio kiipesi yli neljän prosentin. Euroopan keskuspankin tavoite inflaatiolle on kaksi prosenttia. Käytännössä koronan aiheuttamat tarjontapuolen häiriöt teollisuudessa aiheuttivat pulaa raaka-aineista ja erinäisistä komponenteista.

Venäjän aloittama sota Ukrainassa on kiihdyttänyt hintojen nousua entisestään. Eurooppaa­n ei virtaa enää juurikaan venäläistä fossiilista energiaa, ja nyt Keski-Eurooppaan ostetaan kallista norjalaista ja yhdysvaltalaista nesteytettyä maakaasua. Samalla valmistaudutaan polttamaan päästö­oikeuksiltaan kallista kivihiiltä.

Sähköstä on niukkuutta, jolloin kysynnän ja tarjonnan epäsuhta nostaa energian hintaa. Energian hinnan nousu puolestaan heijastuu kaikkien tuotteiden hintoihin.

Keskuspankkien kiristyvä rahapolitiikka näkyy suoraan asuntovelallisten korkomenoissa.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asuntovelkaa on noin 869 000 kotitaloudella: keskimääräinen asuntolainan koko on 110 000 euroa.

Lainoissa on merkittäviä alueellisia eroja. Käytännössä isot lainat ovat pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Lainaa on paljon muun muassa lapsiperheillä. Pääkaupunkiseudulla asunnon keskihinta neliöltä on noin 4 400 euroa, kun muualla Suomessa keskihinta liikkuu 1  700 eurossa neliöltä.

Suurin osa myönnytyistä asuntolainoista on 12 kuukauden euriborkorkoon sidottuja, euromääräisesti jopa 90 prosenttia koko laina­kannasta. Lisäksi on kuuden, kolmen ja yhden kuukauden euriborkorkoja, joita ei ole juurikaan myönnetty vuoden 2016 jälkeen.

Suomen Pankin tietojen mukaan suomalaiset ovat viime vuosina kuitenkin suojanneet enemmän lainojaan maksullisilla korkokatoilla. Toisaalta korkosuojauksenkin hinta nousee, kun korot nousevat.

Suojaaminen on ehkä kannattanut, sillä korkotilanne on muuttunut lyhyessä ajassa täysin. Vuoden euribor rikkoi 2,5 prosentin rajan syyskuun loppupuoliskolla, ja korko näyttää nousevan yli kolmen prosentin jo lokakuun aikana.

Koron nousu iskee velkaisiin kotitalouksiin vähitellen, mutta varmasti – riippuen siit­ä, milloin velka on otettu ja milloin pankki tarkistaa koron määrän. Jos korko tarkastettiin puoli vuotta sitten, on velallinen vielä puoli vuotta ”turvassa”.

Vielä vuoden 2022 alkupuoliskolla 12 kuukauden euriborkorko oli käytännössä nolla ja velallinen maksoi lainastaan vain marginaalia. Tilastojen mukaan lainamarginaali oli keskimäärin 0,8 prosenttia vuonna 2021. Käytännössä 110 000 euron lainasta maksettiin korkoa vuodessa noin 900 euroa.

Nyt samaisesta asuntovelasta maksetaan korkoa noin 3 500 euroa vuodessa. Asunto­velallisella on vuodessa keskimäärin 2 500 euroa vähemmän käytettävissä olevaa rahaa kuin aiemmin.

Kun laskelma tehdään koko asuntovelallisten lainakantaan, häviää ihmisten rahapusseista vuoden aikana keskimäärin yhteensä yli kaksi miljardia euroa. Se on suunnilleen sama summa, joka hävisi matkailu- ja ravintola-alan liikevaihdosta koronavuonna 2020. Kasvavat korkokulut ovatkin myrkkyä aloille, joiden palvelut ja tavarat kuluttajat voivat jättää ostamatta. Uudet autot, veneet, mökit, ravintolat, matkailu, elektroniikka…

Kuluttajien taloutta rasittaa asuntolainojen korkojen nousun lisäksi kallistuva ruoan ja energian hinta. Pahimmillaan suomalaisten menot kasvavat vuodessa useita tuhansia euroja.

Kyselytutkimusten mukaan kuluttajien luottamusta talouteen koetellaankin harvinaisen rajusti. Tilastokeskuksen elokuisessa kyselyssä kuluttajilla oli vain niukasti aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan. Vastaajat pitivät ajankohtaa ”huonoimpana koskaan”.

Syyskuun kyselyssä pessimismi kasvoi entisestään. Odotukset sekä kuluttajan omasta että Suomen taloudesta olivat syyskuussa ”synkemmät kuin koskaan aiemmin”. Esimerkiksi asunnon ostoaikeet lopahtivat aiem­mista kyselytuloksista.

”Korkotason nousu kasvattaa kotitalouk­sien lainanhoitomenoja. Se vähentää kotitalouksien halukkuutta ottaa lainaa asunnon ostoa tai remontointia varten. Kyselytutkimusten mukaan myös pankit odottavat luoton kysynnän vähentyvän”, tiivistää Suomen Pankin neuvonantaja Hanna Putkuri markkinatilannetta.

Ekonomistien puheessa kuluttajien tunnelmia kuvaillaan ”varovaiseksi” tai ”odottavaksi”. Tilanne näkyy jo vähitellen asuntokaupassa, vaikka tilastotiedot toteutuneista kaupoista tulevat aina viiveellä.

Vielä kesään asti asuntokauppa sujui kohtuullisesti, mutta vuoden takaisiin myynti­lukuihin verrattuna asuntoja on myyty noin kymmenen prosenttia vähemmän. Vanhojen asuntojen hinnat näyttävät jo laskevan.

”Näkymät ovat varmasti heikenneet kesän jälkeen, ja kotitaloudet ovat talven aikana hyvin varovaisia kodin vaihtamisen suhteen”, sanoo Pellervon taloustutkimuksen ekonomisti Veera Holappa.

Sama viesti on asuntolainoja myöntävällä Osuuspankilla ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksellä.

”Kaikkein eniten kustannusten nousu osuu tällä hetkellä sähkö- ja öljylämmitteisiin omakotitaloihin. Asumiskustannusten nousu heijastuu asuntojen hintoihin negatiivisesti”, sanoo OP:n ekonomisti Joona Widgrén.

Hypon ekonomistin Juho Keskisen mukaan energiatehokkaat ja sellaiseksi helposti muunnettavat asunnot ovat tilanteessa suhteellisia voittajia. Näiden asuntojen arvo voi jopa kasvaa.

Mitään kristallipalloa ekonomisteilla ei ole. Hekin tyytyvät seuraamaan markkinatilannetta, ja talousennusteita päivitetään aina, kun uutta tietoa markkinoilta saadaan.

Uutiset maailmalta eivät povaa helpotusta suomalaisille ja Euroopalle. Ukrainan sot­a näyttää pitkittyvän, ja Venäjän aggressiot länttä kohtaan kasvavat. Kylmä talvi sekoittaisi Euroopan energiamarkkinat entisestään, ja hintojen nousu kiihtyisi.

Korkojen nousu vaikuttaa kaikkien velallisten talouteen. Ongelmia näyttää tulevan myös velkaisille asuntosijoittajille, joiden tilannetta ekonomistit pitävät vaikeana.

Suomessa on verottajan tietojen mukaan peräti 415 000 asuntosijoittajaa. Määrä on kasvanut kuluneen kymmenen vuoden aikana 140 000 henkilöllä. Kaikilla ei ole velkaa, mutta varsin usein suomalaiset sijoittajat ovat ostaneet asuntoja velaksi. Niin sanotun velkavivun käyttö on tuonut sijoittajille jopa moninkertaisia tuottoja omalle pääomalle. Nyt tilanne on muuttunut.

”Vastikkeet ja kulut kohoavat, vuokrat polkevat paikoillaan ja arvonkehityksen näkymä on heikompi”, sanoo Hypon Keskinen.

Vuosia kestänyt halvan rahan jakso hyödytti sijoittajia, mutta nyt lainakustannukset kasvavat jopa tuhansilla euroilla vuodessa. Kustannuksia ei voi siirtää suoraan vuokriin.

Jo koronan aikana vuokra-asuntojen kysyntä väheni etenkin pääkaupunkiseudulla, koska esimerkiksi opiskelijat ja monet palvelualojen työntekijät eivät muuttaneet opiskelupaikan tai työn perässä kaupunkiin.

Ekonomistien pahimmassa skenaariossa asuntosijoittajat joutuvat turvautumaan pakkomyynteihin, mikä laskee selvästi pienten asuntojen hintoja. Se voisi hyödyttää nuoria ensiasunnonostajia, mutta toisaalta lainakustannusten nousu epäilyttää monia.

Asuntomarkkinoilla ja rakentamisessa onkin jokseenkin kaksijakoiset tunnelmat. Jos asuntokaupoilla on nyt odottava ja hiipuva tunnelma, niin esimerkiksi taloyhtiöiden suuriin remontteihin myönnetyissä lainoissa ei ole toistaiseksi nähty hiipumisen merkkejä.

Akuutit isohkot remontit on pakko toteuttaa, koska Suomessa on paljon 1970- ja 1980-luvulla rakennettuja asuntoja ja niiden putkistot, katot ja ikkunat vaativat kor­jauksia.

Velallisten kasvaviin lainamenoihin ei näy nopeaa käännettä: korot voivat olla parikin vuotta useita prosentteja.

Keskuspankkien ohjauskorkojen nostaminen on jatkossakin välttämätöntä, koska rahapolitiikka on ollut vuoden ajan kohtuuttoman löysää, sanoo taloustieteen tutkija Juha Tervala Helsingin yliopistosta.

Lainaa sai Euroopassa nollakorolla vielä puolisen vuotta sitten, vaikka inflaatio huiteli viidessä prosentissa. Euroopan keskuspankki aloitti ohjauskoron nostot jälkijunassa. Siksi korkoja on hilattu ylöspäin nopealla tahdilla loppukesästä 2022.

”Euroopan keskuspankki on sanonut suoraan, että inflaatio on aivan liian korkealla ja todennäköisesti se on sitä pitkän aikaa. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed on korostanut, että inflaation madaltamiseen ei ole kivutonta keinoa.”

Tervalan mukaan jatkuva korkojen nousu yhdistettynä rakennuskustannusten voimakkaaseen nousuun tarkoittaa huonoja aikoja etenkin rakennusteollisuudelle. Asunto­rakentamisen väheneminen puolestaan heikentää laajasti koko taloustilannetta.

Merkit ovat jo nähtävissä: ennusteiden mukaan rakentaminen supistuu ja kustannukset nousevat.

Euroopassa valtiot velkaantuivat jo koronaelvytyksen seurauksena sadoilla miljardeilla euroilla. Nyt yrityksille ja kotitalouksille on jaettu valtavasti lisää rahallista tukea Ukrainan sotaa seuranneen energiakriisin takia.

Pelkästään Saksassa on kuluneen vuoden aikana toteutettu 125 miljardin euron energiatukipaketit, joita on rahoitettu veronalennuksilla ja velkarahalla. Summaa aiotaan nostaa jopa 200 miljardiin euroon, sillä kallis energia on ennakkotietojen mukaan nostanut Saksan inflaation peräti kymmeneen prosenttiin.

Myös Suomen hallitus on jakanut hintojen nousun takia erinäisiä tukia äänestäjille laskemalla muun muassa sähköveroa, korottamalla sosiaalietuuksia ja maksamalla perheille ylimääräisen lapsilisän loppuvuodesta. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on perustellut elvytystä poikkeuksellisella tilan­teella. On puhuttu jopa ”sotataloudesta”.

Talouden kannalta tilanne on jopa nurinkurinen, sillä käytännössä keskuspankit nostavat korkoja ja vallassa olevat hallitukset Euroopassa jakavat rahaa kansalaisille, koska on ”pakko”.

Poliitikot eivät uskalla panna kasvavaa hintojen nousua suoraan äänestäjien maksettavaksi. Euroopan energiakriisiin ei ole nopeaa ratkaisua, ja sähköstä voi olla pulaa vielä vuosia.

Nyt keskuspankkien koronnostopolitiikka yrittää hillitä kysyntää, mikä johtaisi ihannetilanteessa hintojen laskuun. Energiatukien jakaminen ei kuitenkaan välttämättä johda kysynnän laskuun.

Toisaalta koko EU on sitoutunut säästämään sähköä, muun muassa asumisen lämpötiloja lasketaan ja kulutusta pyritään ohjaamaan pois hintapiikeistä.

Kokonaisuudessaan näyttää siltä, että eurotaloudet ja EKP ovat ajaneet itsensä nurkkaan. Toistaiseksi talousennustajat, kuten Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö, näkevät Euroopan ajautuvan taantumaan loppuvuodesta.

Ennustuksia on kuvailtu varovaisen optimistisiksi. Samalla kuitenkin pelätään pahinta: taloudessa voi rytistä lujaa jo muutaman kuukauden sisällä. Korona ja Venäjä ovat ajaneet Euroopan taloudellisen kuilun partaalle.

Paine talouksien sopeuttamisesta siirtyy seuraaville hallituksille, eivätkä isot leik­kaukset budjetteihin ole koskaan helppoja. Väärin toteutettuina nekin voivat syventää taantumaa ja johtaa jopa lamaan.