Suurten lupausten selluhanke
Boreal Biorefillä oli tehtävä: saada Kemijärvelle uusi sellutehdas lopetetun tilalle. Syksyllä 2019 rohkean hankkeen rahat olivat lopussa. Avuksi tarjoutui nimekäs konsulttiyrittäjä, joka tarjosi palveluitaan rahoituksen järjestämiseksi. Konsultin rooli kasvoi, ja hänestä tuli muutamassa kuukaudessa yrityksen osakas ja vaikutusvaltainen päättäjä.
Sitten hän teki sarjan odottamattomia siirtoja: syrjäytti perustajat hallituksesta, järjesteli kahdella peräkkäisellä kaupalla yhtiön omaisuuden omiin käsiinsä ja haki lopulta sen konkurssiin. Ulospäin tapahtumasarja näyttää yritysvaltaukselta ja vallatun yhtiön noin 10 miljoonan euron omaisuuden kaappaukselta.
Yrittäjä Harri Vatanen kiistää edellä esitetyn tulkinnan.
Syksyllä 2007 Stora Enso päätti lopettaa Kemijärven sellutehtaan. Kemijärveläiset nousivat vastarintaan ja perustivat massaliikkeen. Se tahtoi pelastaa köyhän muuttotappiokunnan teolliset työpaikat.
Liikettä johti Heikki Nivala, kaupunginhallituksen silloinen puheenjohtaja. Kaupunki ja massaliike etsivät yhdessä tehtaalle ostajaa. Muutama sijoittaja kiinnostui, mutta Stora Enso pysyi päätöksessään, antoi lopputilin työntekijöille ja myi koneet Kanadaan.
Ajatus omasta sellutehtaasta jäi silti henkiin. Vuonna 2016 Kemijärven vaikuttajat Nivala, Timo E. Korva ja Pekka Koskenranta perustivat Boreal Bioref Oy:n. Osakkaaksi tuli myös Kemijärven kaupungin kehitysyhtiö, ja myöhemmin kiinalainen Camce-yritys osti osake-enemmistön apuyhtiönsä Silvin nimiin.
Boreal Biorefin tehtävä oli suunnitella tehdas ja kerätä rahoitus sitä varten. Omistajat ja muut rahoittajat sijoittivat yritykseen puolen miljoonan euron osakepääoman ja 4,5 miljoonan euron pääomalainat. Siinä oli vasta starttiraha, sillä tehtaan hankintamenoksi arvioitiin 950 miljoonaa euroa.
Kemijärvi vuokrasi tontin, yhtiö kehitti konsulttien avulla tekniset suunnitelmat ja ympäristölupahakemuksen sekä solmi puunhankintasopimukset, joilla turvattiin raaka-aineen saanti. Tuotantokapasiteetti mitoitettiin 500 000 sellutonniin vuodessa.
Hanke sai ympäristöluvan, joka lähti valituskierrokselle.
Syksyllä 2019 hanke joutui maksuvaikeuksiin. Camce oli luvannut lisärahoitusta mutta ei pitänyt sanaansa. Boreal Biorefin kassa oli tyhjä, ja maksamattomien laskujen summa nousi pian puoleen miljoonaan euroon.
Tukalassa tilanteessaan Boreal Bioref sai toiveita herättävän ehdotuksen: puolituttu yrittäjä tarjosi palveluitaan rahoituksen järjestämiseksi. Hän kertoi suhteistaan maailman johtaviin investointipankkeihin.
Perustajilla oli tietoa, ettei hän ollut helppo yhteistyökumppani, mutta he eivät löytäneet vaihtoehtoja. Kesäkuussa 2020 he allekirjoittivat konsulttisopimuksen yrittäjän kanssa. Hän sitoutui järjestämään ainakin 100 miljoonaa euroa ”oman pääoman ehtoista” rahoitusta vuoden loppuun mennessä.
Selluhankkeessa virisi uudelleen optimistinen tunnelma.
Harri Tapani Vatanen, 61, muutti Kemijärvelle alkuvuonna 2020. Hän oli tutustunut Boreal Biorefin perustajiin jo massaliikkeen aikana ja kuulunut vanhan sellutehtaan ostajaehdokkaisiin.
Hän on yrittäjä ja pääomasijoittaja, maineeltaan rahamies. ”Olen ollut 20 vuotta alalla, niin on sitä jäänyt jotakin sukanvarteenkin”, hän kertoi Ilta-Sanomissa 2004.
Diplomi-insinööri Vatanen on poikkeusyksilö. Kun muut viisivuotiaat leikkivät leluilla, Harri kokeili, miten jännitteen nostaminen saa transistorin hehkumaan. Koulussa hän oli ”hikipinko”, Teknillisen korkeakoulun sähkötekniikan osastolla hän opiskeli tietoliikennettä, tietojenkäsittelyä ja tuotantotaloutta.
Ensimmäinen työpaikka oli Nokian datansiirto ja toinen konsulttiyhtiö Mecrastor, jossa hän kertoo saaneensa kosketuksen metsäteollisuuteen.
Hän siirtyi Soneraan (nykyinen Telia) 1994, keskittyi turvallisten mobiilimaksujen tekniikkaan ja kehitti patentteja. Talousmediassa ennakoitiin, että niistä saattaisi tulla rahasampo. Sonera perusti näiden keksintöjen varaan yksikön nimeltä Smart Trust.
Vatanen nousi Smart Trustin johtoon 1997. Kolmen vuoden pesti ei ollut menestys, Smart Trustin yritysostot olivat osin huteja eivätkä innovaatiot valloittaneet maailmaa.
Soneran toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander siirsi Vatasen ensin hyllylle kunnes lopulta irtisanoi hänet vuonna 2000, vähän ennen it-kuplan puhkeamista.
Suomen Kuvalehti on haastatellut useita ihmisiä, jotka tunsivat Vatasen silloin. He arvioivat anonyymisti, ettei realistisuus ollut hänen vahva puolensa: Utopistinen. Ideoita mutta ei kykyä toteuttaa niitä. Ehkä Pelle Peloton ei ole parhaimmillaan yritysjohtajana.
Potkujen jälkeen Vatanen riiteli Soneran kanssa patenttioikeuksista. Kiista kärjistyi Vatasen rikosilmoitukseen häirinnästä tai lievästä pahoinpitelystä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Sonerassa kerrottiin eri tarinaa: kun Vataselle toimitettiin haastetta, hän huitaisi haastemiestä ja juoksi karkuun.
Kiista jäi sikseen, osapuolet pääsivät sopimukseen ja tutkintapyyntö raukesi. Toisessa yhteydessä poliisi paljasti, että Soneran turvayksikkö oli jahdannut Vatasta teletunnistetietojen avulla.
Vatanen ryhtyi teknologiayrittäjäksi. Alkuun hän toimi oululaisen Microcellin hallituksen jäsenenä ja My Origon toimitusjohtajana. Hänen keskeinen kumppaninsa Microcellissä oli Jyrki Hallikainen, sittemmin Uros Oyj:n pääomistaja, jota on epäilty talousrikoksista Suomessa ja Sveitsissä.
Vuosina 2003–2006 Vatanen oli mukana Ailocom Oy:ssä, joka keskittyi turvabisnekseen, muun muassa kameravalvontaan. Yhtiö sai julkista tukea yli 500 000 euroa ennen kuin se haettiin konkurssiin 2009.
Vatasen viime vuosien työ- ja hallituspaikkojen lista on pitkä: Certicom, QMS, Imbera Electronics ja Sensorfab.
Hänelle on myönnetty kymmeniä patentteja ja uusia keksintöjä syntyy jatkuvasti. Uusin patentti liittyy kaivoskoneen lastausoperaatioiden automatisointiin.
Ja uusin aluevaltaus on siis Kemijärven selluhanke.
Metsätalo on kaksikerroksinen laatikkomainen rakennus, joka sijaitsee Hallituskadulla Kemijärven keskustassa. Boreal Biorefin toimisto oli talon toisessa kerroksessa. Syksyllä 2020 palaverit jatkuivat usein iltaan. Kahvia kului, Nivala toi kotipullaa, Vatanen joskus kakkua.
Luvattua rahoitusta ei kuulunut. Vatanen selitti perustajille, että rahankeruuta helpottaisi, jos hänellä olisi vahvempi asema hankkeessa ja vankka omistus Boreal Biorefissä.
Perustajat päättivät vahvistaa konsultin uskottavuutta. 25. syyskuuta 2020 he allekirjoittivat sopimuksen, joka antoi Vatasen omistamalle Vataset Teollisuus Oy:lle valtuudet kerätä investoinnin koko rahoitus.
Lisäksi he myivät osakkeensa Vataselle. Tai itse asiassa kyseessä oli lahja, sillä kauppahinta oli yhteensä kaksi euroa. Niillä Vatanen sai Boreal Biorefin osakkeista 37 prosenttia. Kiinalaisen Camcen apuyhtiöllä Silvillä oli 51 ja Kemijärven Kehityksellä 12 prosenttia.
Boreal Bioref sopi Vatasen kanssa myös suunnatusta annista yrityksen talouden tasapainottamiseksi. Vatanen tinki osakkeen hinnaksi 2,50 euroa.
Kaavailtu 100 000 osakkeen anti olisi tehnyt Vatasesta yrityksen enemmistöomistajan, mutta se ei riittänyt hänelle. Hän tahtoi, että tekniset suunnitelmat ja ympäristölupa – yhtiön varallisuuden kova ydin – siirretään Vataset Teollisuudelle. Hänen mukaansa teolliset sijoittajat pitivät tärkeänä, että ne ovat samalla yhtiöllä, joka kerää pääomaa.
Kun tästä niin sanotusta liiketoimintakaupasta neuvoteltiin, perustajat muistuttivat, että sille piti saada pääomalainasijoittajien hyväksyntä. Erityisesti Camcella saattaisi merkittävänä velkojana olla intressi estää kauppa.
Kun Vatanen hoksasi tämän riskin, hän säikähti kesken kokouksen. Muut katselivat kummissaan, kun hän juoksi ikkunasta toiseen, vilkuili kadulle ja vaati lukitsemaan talon alaovet. Hän kertoi turvallisuuttaan uhatun kerran lentokentällä ja sanoi pelkäävänsä, että kiinalaisten lakimies tunkeutuu Boreal Biorefin toimistoon ja ottaa yhtiön haltuunsa.
Huoli oli turha, juristia ei näkynyt. Osapuolet sopivat 5 120 000 euron liiketoimintakaupasta. Viiden miljoonan osuuden Vatanen kuittasi Vataset Teollisuuden vaihtovelkakirjoilla. Loput 120 000 euroa piti maksaa rahassa, sillä se oli tarkoitettu maksurästeihin.
Nyt Vatanen oli saanut otteen selluhankkeen omaisuuteen – mutta ei ehdoitta. Oli myös sovittu, että perustajat saisivat vähintään 2,5 prosenttia tulevan selluyhtiön osakepääomasta.
Samalla sovittiin, että tehdastontin 80 000 euron rästissä olevat ja tulevat vuokrat sekä tontin vesijohtotöistä syntynyt 170 000 euron velka kaupungille siirtyisivät Vatasen vastuulle. Velkojen siirron ja 120 000 euron käteissumman piti olla maksukriisin lopullinen ratkaisu.
Lisäksi yhtiö ja Vatanen tekivät 11. helmikuuta 2021 suullisen sopimuksen, että perustajaosakkaat pysyvät yhtiön hallituksessa ja muutenkin heidän yhteistyönsä Vatasen kanssa jatkuu.
26. helmikuuta oli yllätysten päivä. Vatanen järjesti yhtiön osakkeenomistajien Teams-kokouksen, johon osallistuivat myös Kemijärven Kehitys ja Silvi. Jälkimmäistä edusti ruotsalainen Carl-Johan Krigström.
Vatasen johdolla kokous antoi Nivalalle ja Korvalle potkut Boreal Biorefin hallituksesta.
Krigström ei ollut keskustellut ennen kokousta Nivalan eikä Korvan kanssa.
”Meitä informoitiin, että he olivat eronneet, koska Vatanen oli ottamassa hankkeen hallintaansa.”
Tieto, jonka Krigström kertoo saaneensa, ei pitänyt paikkaansa.
Vielä vuoden 2021 alussa Vatanen antoi uudesta roolistaan haastatteluja, joissa hän esiintyi leppoisana teollisuusmiehenä. Lapin Kansan jutussa 15. tammikuuta 2021 hän ylisti Nivalan tiimin ”valtavaa työtä” Kemijärven hankkeessa.
Kolmessa viikossa asenne muuttui. 4. ja 9. helmikuuta Vatanen teki poliisille kaksi rikosilmoitusta Korvasta ja Nivalasta.
Perustajat arvelevat, että Vatanen oli ärsyyntynyt heidän perättyään, milloin luvattu jatkorahoitus toteutuu. Hän oli kuitenkin vastannut tyynen oloisesti, että Boreal Biorefin tilillä on ainakin 20 miljoonaa euroa viimeistään toukokuun lopussa.
Vatanen kommentoi toimiaan sähköpostihaastattelussa Suomen Kuvalehdelle.
”Nivala tunkeutui tammikuun 2021 lopulla luvatta toimistooni kahden lomautetun henkilön kanssa yhtenä viikonloppuna”, hän toteaa.
Näin hän kertoi myös poliisille. Kyse oli Vataset Teollisuuden toimistosta, jota myös Boreal Bioref edelleen käytti.
Lisäksi Vatanen ilmoitti, että tietojärjestelmiin oli menty luvatta, dokumentteja tuhottu, salassa pidettävä sopimus vuodettu ja yritysvakoilua harjoitettu. Hänen mukaansa mediavuotojen kautta oli syntynyt mainehaittaa, joka hidasti rahoitusneuvotteluja.
Tutkinnanjohtajan päätös oli yksiselitteinen: rikosta ei ollut tapahtunut ”minkään asiakohdan osalta”.
Seuraavat rikosilmoitukset Nivalasta ja Korvasta jätettiin puolisen vuotta myöhemmin. Nivalan väitettiin kavaltaneen 2 450 euroa Halla yhtiö Oy:stä ja Korvan vajaat 1 000 euroa Sijoituskiila Oy:stä. Halla oli Nivalan entinen yritys, Sijoituskiila taas Korvan ja Koskenrannan yhteinen.
Perustajakolmikko oli omistanut osakkeensa Boreal Biorefissä näiden kahden yhtiön kautta, mutta kun he myivät osakkeet Vataselle, myös yhtiöt siirtyivät ostajalle.
Poliisi selvitti, että rikosta ei ollut tehty. Myyntisopimus koski vain osakkeita, kun taas Hallan ja Sijoituskiilan rahat pitikin palauttaa myyjille.
Kemijärven kaupungintalolla puolestaan ihmetystä herätti se, että Vatanen riitautti tehdastontin vesijohdon laskun.
Kun tontin vesijohtoa aikanaan siirrettiin, Boreal Bioref teetti työt kaupungin lämpö- ja vesiyhtiöllä. Laskun maksoi ensin kaupunki, joka lähetti sen edelleen Boreal Biorefille.
Vatasen tultua hankkeeseen velkavastuu siirrettiin BBH Management Oy:lle, joka oli yksi hänen hankeyhtiöistään. Samalla kaupunki poisti kirjanpidostaan saatavansa Boreal Biorefiltä.
Vatanen maksoi velasta 25 000 euroa syksyllä 2020, mutta siihen maksut päättyivät.
Jäljelle jääneet 145 000 euroa erääntyivät huhtikuussa 2021.
Kun Vatanen ei silloinkaan maksanut laskua, Kemijärven kaupunginjohtaja Atte Rantanen kehitti ehdotuksen, joka tarkoitti käytännössä vuokrankorotusta.
Vatanen vastasi julkisesti, että vesijohtovelka ei kuulu hänelle.
Kuitenkin pian sen jälkeen Vataset Teollisuus otti kaikessa hiljaisuudessa loppuvelan vastuulleen.
Päätös liittyi Boreal Biorefin osakeannin maksamiseen.
Alun perin Boreal Biorefin osakkaat olivat sopineet Vatasen kanssa, että anti maksetaan selvänä rahana yhtiön pankkitilille ja rahat kirjataan taseen vapaan pääoman rahastoon.
Vatanen pidensi annin maksuaikaa sekä pienensi osakemerkinnän 66 000 osakkeeseen ja annin hinnan 166 000 euroon.
Pankkitilille ei tullut senttiäkään, vaan Vatanen kuittasi 58 000 osaketta siirtämällä vesijohtovelan Vataset Teollisuuden vastuulle. Loput noin 8 000 osaketta – arvoltaan 21 000 euroa – hän kuittasi muilla ostoveloilla. Ne tosin maksoi Kemijärven Kehitys, jolle Vatanen antoi vastikkeeksi perustamansa Kemijärven Biojalostamo Oy:n vaihtovelkakirjoja.
Boreal Biorefin hallituksen pöytäkirjan mukaan tästä operaatiosta päätettiin 6. kesäkuuta 2021. Tosiasiassa Vatanen käytti valtaa sekä ostajan että myyjän puolella. Hän oli ostajan Vataset Teollisuuden ainoa omistaja ja myyjän eli Boreal Biorefin toiseksi suurin omistaja. Boreal Biorefissä hänen luottomiehensä oli yhtiön hallituksen silloinen jäsen Jouni Leinonen.
Myöhemmin Leinonen vahvisti yhtiön edustajana, että osakeanti oli maksettu osakeyhtiölain mukaisesti. Jari Karppinen antoi vastaavan todistuksen yhtiön KHT-tilintarkastajana. Karppisen työnantaja oli tilintarkastusyhteisö Ernst & Young.
Syyskuun alussa 2021 anti merkittiin Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kaupparekisteriin, ja Vatasen valta näytti sinetöidyltä. Hänellä oli yhtiön osakkeista 53, Silvillä 38 ja Kemijärven Kehityksellä 9 prosenttia.
Heikki Nivala ja Silvi lähettivät PRH:lle kirjeet, joissa vastustettiin rekisteröintiä osakeantiehtojen vastaisena. Se oli turhaa: PRH:n mukaan laillinen rekisteröinti voitaisiin muuttaa vain oikeuden päätöksellä.
Silvi nosti Lapin käräjäoikeudessa siviilikanteen, jonka mukaan Vatasen osakkeet oli rekisteröity väärin perustein. Yhtiö kuitenkin perui kanteensa ennen asian varsinaista käsittelyä, kun sen rahat loppuivat. Silvi ja Boreal Biorefin perustajat pitävät yhä kiinni kannastaan, että rekisteröinti on laiton.
Tilintarkastajia pidetään ammattiryhmänä, jonka tylsyydessä haastavat vain vakuutusmatemaatikot. Tässä suhteessa Jari Karppinen käyttäytyi harvinaisen dramaattisesti, sillä lokakuussa 2021 hän peruutti edellä mainitun todistuksensa 145 000 euron osalta ja erosi Boreal Biorefin tilintarkastajan tehtävästä.
Yhtiökokoukselle hän lähetti kirjeen, jossa hän pyysi yhtiötä korjaamaan osakeannin virheellisen rekisteröinnin. Perusteena oli se, että Boreal Biorefillä ei ollut sitä velkaa, johon osakkeiden maksu oli perustunut suurelta osin. Ilmeisesti Karppinen oli saanut tietonsa kaupungilta.
Vatanen ei kuitenkaan noudattanut Karppisen ehdotusta vaan hankki toisen lausunnon Boreal Biorefin uudelta KHT-tilintarkastajalta Hannu Paunikalliolta, joka edusti tilintarkastusyhteisö KPMG:tä.
Velan siirtymiseen pois Boreal Biorefiltä Paunikallio ei ottanut kantaa. Hänen mielestään kuittaus oli perusteltu, koska Vataset Teollisuus maksaisi velan korotettuna tontinvuokrana tai mahdollisesti myöhemmin osana tontin myyntihintaa. Hänen käsityksensä mukaan kaupunki oli korottanut tontin kirjanpitoarvoa velkasummalla.
Vuokrankorotuksen osalta tulkinta ei voi pitää paikkaansa, sillä kaupunki jätti tekemättä aikomansa 7 000 euron korotuksen, koska Vatanen oli vastustanut sitä.
Tulkinta horjuu myös tontin myyntihinnan osalta, sillä kaupunki ei ole päättänyt tontin myynnistä Vataset Teollisuudelle.
Kun Boreal Biorefin hallitus käsitteli 5. toukokuuta 2021 liiketoimintakauppaa, yhtiön luoma varallisuus ei enää ollut Vataset Teollisuuden hallussa. Vatanen oli siirtänyt sen jo maaliskuussa 2021 toiselle yhtiölleen Kemijärven Biojalostamo Oy:lle.
Samalla omistus siirtyi etäälle Boreal Biorefin velkojista. Kemijärven Biojalostamo ei kuulu samaan konserniin Vataset Teollisuuden kanssa, mikä on vastoin lupausta, jonka Boreal Bioref antoi osalle pääomalainasijoittajista.
Kemijärven Biojalostamolla ei ole osakepääomaa eikä rahaa. Vatanen omistaa sen osakkeista 98 prosenttia ja hänen vaimonsa Eeva Juujärvi kaksi prosenttia.
Boreal Biorefin luoman omaisuuden toisessa kaupassa Vataset Teollisuudelta Kemijärven Biojalostamolle ei ollut muita osapuolia kuin Vatanen.
Siirron kauppahinta oli noin 20-kertainen verrattuna edelliseen. Boreal Biorefin alkuperäisen omaisuuden arvo on Kemijärven Biojalostamon tilinpäätöksessä 2022 nostettu lähes 100 miljoonaan euroon.
Liiketoimintakauppaan sisältyy myös merkittävä vero-ongelma. Verottajan päätöksen mukaan alkuperänen liiketoimintakauppa Boreal Biorefin ja Vataset Teollisuuden välillä aiheutti myyjälle lähes 1,3 miljoonan euron arvonlisäverovelan.
Vatanen suosii maksuvälineenä pääomalainaa, nimenomaan oman pääoman ehtoista vaihtovelkakirjaa.
Vaihtovelkakirjat ovat yritysten rahoitus- ja sijoitusvälineitä. Niiden tyypillinen käyttökohde ovat riskipitoiset aloittavat yritykset. Sijoittaja voi tietyin ehdoin vaihtaa vaihtovelkakirjoja kohdeyrityksen osakkeisiin.
Pääomalainoihin sisältyy suuri luottoriski, koska velkojen etuoikeusjärjestyksessä ne ovat hännillä.
Erityisen suuri riski sisältyy Vatasen vaihtovelkakirjoihin, koska hänen yhtiöillään ei ole ollut muuta pääomaa kuin Boreal Biorefiltä saatu.
Niinpä keväällä 2022 Boreal Biorefin hallitus – jäsenenään myös Vatanen – joutui arvioimaan, että Vataset Teollisuuden antamien vaihtovelkakirjojen todellinen arvo oli nimellisarvoa alhaisempi.
Boreal Biorefin perustajat ja Silvi ovat sitä mieltä, että liiketoimintakauppa ei koskaan toteutunut, koska Vatanen rikkoi sen ehtoja. Ilmeisesti myös merkittävimmät ulkomaiset rahoittajat jäivät tyytymättömiksi: sijoittajat, joilla on 75 prosenttia Boreal Biorefin alkuperäisistä pääomalainoista, eivät ole hyväksyneet Vatasen vaihtovelkakirjoja.
Vatanen haki Boreal Biorefin yhtiön konkurssiin huhtikuussa 2022, kun hänen neuvottelunsa Silvin ja perustajien kanssa olivat kariutuneet ja yhtiön maksurästit olivat edelleen hoitamatta.
Konkurssia edeltäneet tapahtumat päätyivät tuolloin juridisten selvitysten ja viranomaisprosessien kohteeksi.
Lapin poliisilaitos teki suunnatusta annista esitutkinnan. Lokakuun alussa 2022 asia siirtyi syyteharkintaan. Epäiltyjä ovat Vatanen ja Leinonen, ja epäily koskee väärennystä ja rekisterimerkintärikosta.
Suomen Kuvalehti haastatteli Harri Vatasta sähköpostitse marraskuun alussa 2023 ja tammikuun alussa 2024.
Vatasen mukaan poliisitutkinta perustuu puutteellisiin tietoihin. Hän vetoaa Paunikallion edellä selostettuun lausuntoon.
”En ole väärentänyt mitään asiakirjaa. En vastannut enkä hoitanut rekisterimerkintää. Boreal Bioref hoiti sen lainmukaisesti ja ammattilaisten toimesta.”
”On käsittämätöntä, että asia on ollut lähes 1,5 vuotta syyttäjän pöydällä.”
Vatasen mukaan verottajan päätös liiketoimintakaupan aiheuttamasta arvonlisäverovelasta perustuu virheelliseen tulkintaan. Hän kertoo tehneensä oikaisuvaatimuksen.
”Liiketoimintakauppa on alv-asiantuntijamme ja tilintarkastajiemme mukaan arvonlisäveroton.”
Vatanen torjuu käsityksen, jonka mukaan hän ajoi Boreal Biorefin konkurssiin kaapattuaan ensin sen omaisuuden. Hänen mukaansa konkurssin syy oli se, että suurin omistaja Silvi nosti kanteen yhtiötä vastaan, jolloin mikään taho ei halunnut rahoittaa yhtiötä.
Suunnatun annin rekisteröinnin jälkeen tuli julki Vatasen ristiriita KHT Karppisen kanssa.
Karppinen todisti ensin, että osakeanti oli maksettu oikein, mutta perui sitten todistuksensa 145 000 euron velan osalta ja erosi yhtiön tilintarkastajan tehtävästä.
”Karppista painostettiin”, Vatanen kommentoi. Hänen mukaansa kyseinen velka oli keväällä 2021 Boreal Biorefin kirjanpidossa.
”Paunikallion mukaan maksu hoidettiin asianmukaisesti”, Vatanen korostaa.
Vatanen kaksoisroolia ostajana ja myyjänä Boreal Biorefin ja Vataset Teollisuuden diileissä ei ole pidetty hyväksyttävänä.
”En ollut Boreal Biorefissä missään roolissa ennen kuin vasta marraskuusta 2021 hallituksessa. Sen jälkeen Biorefistä ei ole myyty tai muutoin luovutettu mitään omaisuutta”, Vatanen sanoo.
Silvin ja selluhankkeen perustajien mukaan liiketoimintakauppa ei ole juridisesti pätevä, koska Vatanen ei noudattanut sen ehtoja. Vatanen kiistää sopimusrikkomukset.
”Kun kauppa tehtiin, enemmistöomistaja Silvi ei vastustanut sitä missään vaiheessa.”
Vaihtovelkakirjalainojen massiivista käyttöä maksuvälineenä on moitittu, koska niiden arvo on kyseenalainen. Vatanen sanoo toimineensa liiketoimintakaupan sopimuksen mukaisesti ja vaihtovelkakirjojen haltijoiden edun mukaisesti.
Hänen mukaansa Boreal Biorefin alkuperäisistä kotimaisista pääomalainasijoittajista 90 prosenttia on vaihtanut velkakirjansa Vataset Teollisuuden tai Kemijärven Biojalostamon vaihtovelkakirjoihin.
On paheksuttu myös sitä, että Vataset Teollisuus siirsi nopeasti ympäristöluvan ja muut rahanarvoiset tase-erät Kemijärven Biojalostamolle.
”Liiketoimintakaupassa sovittiin, että liiketoiminta yhtiöitetään operatiiviseen yhtiöön.”
Vatasen mukaan Kemijärven Biojalostamo on sopimuksessa tarkoitettu operatiivinen selluyhtiö. Yhtiön taseen 100 miljoonan euron kirjausta hän ei kommentoi.
Julkisuudessa Vatasella on tapana esiintyä optimistisesti, olipa tilanne mikä tahansa.
Siirryttyään hankkeen johtoon tammikuussa 2021 hän kertoi laajasti ajatuksistaan videohaastattelussa, joka on edelleen nähtävissä Youtubessa.
Hän näytti kirkasvärisen havainnekuvan Patokankaan tehdastontista, kertoi viihtyvänsä Kemijärven vesistössä ja olevansa lintutarkkailija.
”Hankkeessa huomioidaan kaunis Kemijoki ja kauniit vaarat.”
”Uskomme että tässä biojalostamossa on maailman puhtain prosessi.”
”Finanssit ovat sillä lailla hyvät, että tämä on monin kerroin parempi sijoitus kuin keskimääräinen sijoitus teollisuudessa.”
Vatasen mukaan tehtaan käyttökate on 55 prosenttia ja voitto 34 prosenttia. Suomen Kuvalehden asiantuntijalähteet tyrmäävät tämän kannattavuusarvion. 55 prosentin käyttökate on ehkä mahdollinen Uruguayssa, mutta Suomessa ei ole päästy huippusuhdanteessakaan kuin 30–40 prosenttiin.
Vatanen sanoi olevansa hyvin luottavainen, että miljardin euron rahoitus saadaan kokoon ja tehdastontin rakennustyöt pian alkuun, kunhan ympäristöluvan valituskierros päättyy. Vihdoin kesäkuun lopussa 2022 KHO julkisti myönteisen päätöksensä.
”Tämän jälkeen voimme tehdä investointipäätöksen”, Vatanen kommentoi.
Taaskaan lupaus ei toteutunut. Arktinen autius jatkui Patokankaan tehdastontilla. Vatanen omaksui uuden viestintästrategian: ei lausuntoja mediassa eikä Facebookissa.
Näin jatkui joulukuuhun 2023. Itsenäisyyspäivän aattona Vataset Teollisuus kertoi tiedotteessaan ryhtyvänsä yhteistyöhön norjalaisen Circa-yhtiön kanssa. Yhtiöt tekivät aiesopimuksen, jonka mukaan ne selvittävät, onko Kemijärvellä mahdollista toteuttaa uusiutuvien kemikaalien valmistuslaitos.
Circa on suuren norjalaisen metsäteollisuusyritys Norske Skogin osakkuusyhtiö. Sen päätuote on biopohjainen liuotin, jota käytetään maaleissa ja pinnoitteissa.
Circan uutena toimitusjohtajana on juuri aloittanut Valmetin sellu- ja energialiiketoimintojen entinen johtaja Bertel Karlstedt. Hänet on myös valittu Kemijärven Biojalostamon hallitukseen.
Vatanen on myös hakenut kahta rakennuslupaa tehdastontin valvomorakennuksille. Ensimmäinen lupa on jo myönnetty.
Vuokrasopimuksen mukaan rakennustyöt tontilla piti aloittaa kolmen vuoden kuluessa vuokra-ajan alkamisesta. Vatanen allekirjoitti vuokrasopimuksen kaupungin kanssa 18. joulukuuta 2020.
Viime tiedot Vatasen yhteistyöaikeista ja rakennusluvista ovat kenties vahvistaneet hänen kannattajiensa horjuvaa luottamusta projektin tulevaisuuteen. Muuten selluhankkeen yleinen uskottavuus vaikuttaa heikolta.
Investoinnin pitäisi olla vankalla pohjalla ja hyvin kannattava, jotta suursijoittajat kiinnostuisivat siitä, kun Eurooppa on sodassa ja lainarahalla pitkästä aikaa nollasta poikkeava hinta. Lisäksi puusta on pulaa, eikä Euroopan unionin ilmastopolitiikka suosi Lapin metsien hakkaamista.
Yleisten syiden ohella vaikutelmaa pilaavat hankkeen sisäiset tapahtumat. Ne muodostavat sotkuisia vyyhtejä, joita on tutkittu – tai tutkitaan edelleen – poliisissa, syyttäjälaitoksessa, tuomioistuimissa, kaupparekisterissä ja tilintarkastusvalvonnassa.
Selvityksiä ja tarkastuksia on jatkettu myös Boreal Biorefin konkurssin jälkeen.
Pesänhoitajaksi määrättiin asianajaja, ekonomi, KHT-tilintarkastaja Aarni Oksanen.
Havaintojensa perusteella Oksanen esitti konkurssiasiamiehelle, että konkurssia jatkettaisiin julkisselvityksenä, siis valtion varoilla ja viranomaisten valvonnassa.
Konkurssiasiamies on konkurssipesiä valvova viranomainen. Julkisselvitykseen voidaan ryhtyä, jos konkurssivelalliseen liittyy merkittäviä selvitystarpeita eikä pesässä ole varoja.
Maaliskuussa 2023 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus päätti, että julkisselvitys tehdään ja määräsi Oksasen julkisselvittäjäksi.
Tuomioistuin perusteli päätöstä sillä, että Boreal Biorefin liiketoimintakauppa oli tehty epätavanmukaisilla ehdoilla ja kaupassa oli käytetty maksuvälineenä pääomalainaa, jonka todellinen arvo oli epäselvä. Järjestely oli mahdollisesti ollut sopimaton ja epäedullinen velkojien kannalta.
Julkisselvittäjän tehtäviin kuuluu laatia poliisille tutkintapyyntö mahdollisista rikosepäilyistä sekä nostaa tarvittaessa vahingonkorvaus- ja takaisinsaantikanteita.
Suomen Kuvalehti pyysi Oksaselta haastattelua julkisselvityksen nykyvaiheesta, mutta hän kieltäytyi.
”En voi miltään osin kommentoida Boreal Bioref Oy:n konkurssia tai julkisselvitystä koskevia asioita, jotka ovat toistaiseksi salassa pidettäviä”, hän sanoi.
KHT Jari Karppinen ja KHT Hannu Paunikallio kieltäytyivät kommentoimasta Boreal Biorefin asioita vedoten tilintarkastajan vaitiolovelvollisuuteen. Jouni Leinonen ei vastannut haastattelupyyntöön. Kirjoittaja on saanut työhönsä Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön Jokesin apurahan.
Muokattu 17.2.2024 kello 22.15. Korjattu Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön nimi oikein. Aiemmin loppukursiivissa puhuttiin virheellisesti ”kehittämissäätiöstä”.