Rautaa Karjaalta

Panssariautoja valmistavat Sisu Auto ja Patria saivat maaliskuun alussa kuninkaallista huomiota. Tanskan kuningas Frederik ja kuningatar Mary tutustuivat tasavallan presidentin Alexander Stubbin ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa Suomen puolustusteollisuuteen museo- ja yliopistovierailujensa ohessa.

Valtiovierailulla painottui tuttuun tapaan maiden välinen yhteistyö ja keskusteluja käytiin kulttuurin lisäksi puolustuspolitiikasta ja kriisinkestävyydestä.

Sisu Auton pääomistajalle ja hallituksen puheenjohtajalle Timo Korhoselle valtiojohtajien vierailu oli mahdollisuus esitellä yhtiön aikaansaannoksia.

”Etenkin Tanskan kuningatar vaikutti olevan erittäin kiinnostunut tuotteistamme”, Korhonen sanoo tehtaan pihalla, jossa kymmenkunta valmista panssariajoneuvoa odottaa vientiä Ruotsiin.

Autotehdas sijaitsee Suomen etälärannikolla Karjaalla, Raaseporin kaupungissa, josta Hangon satamaan on matkaa viitisenkymmentä kilometriä.

”Olemme saaneet viime aikoina hyvää julkisuutta. Ruotsissakin televisiokuvissa Sisun panssariajoneuvot olivat hyvin näkyvillä, kun ruotsalainen kenraali puhui maan puolustuksesta.”

Kuningas- ja presidenttiparin tutustuminen Sisun ja Patrian tuotteisiin tuskin on sattumaa. Esimerkiksi Sisu Auton asema kotimaisessa ja ulkomaisessa puolustusteollisuudessa on muuttunut merkittävästi parin viime vuoden aikana.

Suomen Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja Ruotsin puolustusvoimien hankinnoista vastaava Försvarets Materielverk allekirjoittivat Sisun kanssa toukokuussa 2023 asiakirjan, jolla ne tähtäsivät ajoneuvojärjestelmäkauppoihin.

Neuvottelut etenivät rivakasti, ja tammikuussa 2024 osapuolet allekirjoittivat puitesopimuksen, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin on mahdollista hankkia Sisu Autolta panssariajoneuvoja 2030-luvun loppupuolelle saakka. Sopimuksen arvoksi kerrottiin 200 miljoonaa euroa.

Samalla osapuolet allekirjoittivat ensimmäiset tilaussopimukset runsaan 250 GTP-ajoneuvon hankinnasta Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien käyttöön.

Tämän jälkeen Sisu on saanut useita lisätilauksia samoista tuotteista. Sopimuksen myötä yhtiön tilauskannasta yli 90 prosenttia muodostuu sotilasajoneuvoista, jotka menevät pääosin vientiin.

Kirjainyhdistelmä GTP tarkoittaa taktista puolustusajoneuvoa, joka on mallisarjaa G.

Maanteillä ja maastossa kulkevia massiivisia maastoautoja voidaan muokata eri käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi miehistönkuljetukseen, ambulansseiksi tai tutka-, panssarintorjunta- tai mellakantorjunta-autoiksi. Sisu on kehittänyt alustaratkaisun, johon ajoneuvon käyttötehtävän mukainen kori asennetaan.

Painoa kuorma-autoksi luokitellulla ajoneuvolla on ainakin kymmenkertainen määrä henkilöautoon verrattuna.

Ensimmäinen GTP-ajoneuvo toimitettiin Ruotsiin elokuussa 2024, noin puoli vuotta sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Sopimusta joudutti se, että hankintaa toteutti kaksi EU-valtiota. Tilausta ei tarvinnut Korhosen mukaan kilpailuttaa.

Taustalla oli paljon myös pitkäjänteistä kehitys-, suunnittelu- ja myyntityötä.

”Suomen Puolustusvoimat on testannut panssariajoneuvojamme puolitoista vuotta eri varuskunnissa. Ruotsalaiset ovat seuranneet näitä testejä”, Korhonen kertoo.

”Sitten ruotsalaiset ehdottivat, että he haluaisivat tällaista ja tällaista. He tilasivat kerralla useaksi vuodeksi panssariajoneuvoja.”

Sisu Auto teki merkittävän päätöksen vuonna 2014, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tuolloin pääomistaja Korhonen päätti keskittää ajoneuvosuunnittelun lähes täysin sotilasajoneuvoihin.

Ennen yhtiö valmisti vuosittain runsaat sata kuorma-autoa siviilikäyttöön ja vain pienen määrän sotilasajoneuvoja. Nyt siviilikäyttöön valmistuu enää muutama kymmenen kuorma-autoa vuodessa.

”Olimme jo viime vuosikymmenellä tiiviisti mukana Baltian maiden sotilasajoneuvojen hankintakilpailutuksissa. Silloin muun maussa Latviassa tiedostettiin vahvasti Venäjän uhka”, Korhonen sanoo.

Sisu voitti 200 miljoonan euron kilpailutuksen Latviassa vuonna 2018. Kauppa kuitenkin kaatui, kun yhdysvaltalainen kilpailija valitti virheestä, joka tapahtui kilpailutusprosessissa.

Puolustusajoneuvojen kehitystyö oli lähtenyt yhtiössä kuitenkin hyvin liikkeelle, ja Suomen Puolustusvoimat otti Sisu GTP:n mukaan testausohjelmaan.

Sitten iski koronapandemia, eivätkä alihankkijat saaneet toimitettua osia Sisun tehtaalle. Yhtiön kassasta hupenivat rahat ja tehtaan työntekijöitä lomautettiin ja irtisanottiin.

GTP:n kehitys- ja myyntityö jatkuivat.

”Fyrkat olivat kuitenkin loppu”, Korhonen sanoo.

Sisu Auto päätyi lainamaan valtio-omisteiselta Teollisuussijoitus Tesiltä useita miljoonia euroja.

Korona-aikana Tesi puhui lainoista sijoituksina suomalaisiin yrityksiin, joilla oli edellytykset selvitä pandemian aiheuttamista taloudellisista ongelmista lisärahoituksen avulla. Lainoitettavalla yhtiöllä piti olla näkymä tulevaisuuteen ja kasvumahdollisuuksia.

”Silloin saatiin apua myös verottajalta, kun arvonlisäveroihin annettiin helpotuksia. Se auttoi paljon”, Korhonen sanoo.

Tesistä tuli Sisu Auton osaomistaja syyskuussa 2023. Kesällä 2024 valtionyhtiö sijoitti yritykseen lisää, jolloin sen omistusosuus nousi 24,4 prosenttiin. Sisua omistaa 7,5 prosentin osuudella myös tamperelainen Tavo Oy, joka myy raskaan kaluston varaosia.

Loput yhtiön osakkeista, 68,1 prosenttia, on edelleen Korhosen hallussa.

Sisun hallituksessa istuu nykyään ammattilaisia, joilla on taustaa muun muassa teollisuudesta, rahoituksesta ja Puolustusvoimista.

”Toistaiseksi emme ole jakaneet osinkoa, sillä investoimme nyt tuotannon kasvattamiseen vastataksemme kasvaneeseen sotilasajoneuvojen kysyntään”, Korhonen sanoo.

Pääomistaja ei kuitenkaan kerro, ovatko esimerkiksi Saksa tai muut maat olleet jo yhteydessä ajoneuvokauppoihin liittyen.

Sisu valmistaa tällä hetkellä 2–3 ajoneuvoa viikossa. Korhosen mukaan tavoitteena on neljän vuoden kuluttua kyetä toimittamaan tilaajille vuosittain runsaat viisisataa vahvasti suojattua sotilasajoneuvoa.

Jos tuotanto nousisi tavoitteeseen, työllistäisivät panssariajoneuvot Korhosen mukaan noin tuhat työntekijää vuodessa, kun mukaan laskettaisiin myös kotimaiset alihankkijat. Vientitulojakin kertyisi arviolta 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Mahdollisuuksia tuotannon kasvattamiselle on, sillä esimerkiksi pelkästään Saksa on jo päättänyt 500 miljardin euron puolustuspaketista.

”Vaikka Ukrainaan saataisiin rauha huomenna, niin kyllä Euroopassa opit on opittu”, Korhonen sanoo.

”Puolustusteollisuuden markkinat ovat tällä hetkellä aivan ainutlaatuiset. Tämä johtuu siitä, ettei useissa EU-maissa kasvatettu puolustusmenoja vuosiin.”

Pääomistaja näkee, että yhtiön tuotteilla on selkeä kilpailuetu, koska Sisu lähti ajoissa liikkeelle GTP-tyyppisten panssariajoneuvojen suunnittelussa ja tuottamisessa.

Panssariajoneuvojen rakentaminen on erittäin kannattavaa. Yhden ajoneuvon jalostusarvo on noin 350 000 euroa, Korhonen sanoo. ”Massatuotannossa henkilöauton jalostusarvo on vain muutamia tuhansia.”

Kannattavuus näkyy myös Sisun tuloksessa. Yhtiön liikevaihto nousi reilusta viidestätoista miljoonasta eurosta 50 miljoonaan viime vuonna ja liiketulosta kirjattiin yksitoista miljoonaa euroa. Tänä vuonna liikevaihto kaksinkertaistuu sataan miljoonaan, Korhonen arvioi.

Myös työntekijämäärä on jo kaksinkertaistunut noin sataan työntekijään. Puolet henkilöstöstä työskentelee kokoonpanossa ja toinen puoli suunnittelussa, myynnissä ja hallinnossa.

Sisun tehdashallissa käy selväksi, ettei panssariautojen kokoonpano ole erityisen mutkikasta. Asennustyössä pärjäävät ne, joilla on ylipäänsä kokemusta koneiden asentamisesta.

”Esimerkiksi metsäkoneasentajan pätevyys on hyvä, mutta koulutamme asentajiamme myös itse”, Korhonen sanoo.

Karjaalla valmistettavien panssariautojen kotimaisuusaste on korkea, 74 prosenttia. Esimerkiksi teräs tulee Raahesta. Kokoonpano, hitsaus ja osa osista tehdään myös Suomessa. Kotimaisuusaste on tärkeää Korhosen mukaan poliitikoille ja puolustusministeriölle.

Autoteollisuuden osien toimitusverkosto on kuitenkin kaikkialla maailmassa ketjuuntunut. Niin myös Sisun tuotanto.

Panssariautoihin asennettavat akselit tuodaan Ranskasta ja esimerkiksi penkit Englannista. Viestilaitteiden asentaminen kuuluu Puolustusvoimien vastuulle.

Moottorin toimittaa Mercedes-Benz. Mersun suuret omistajat ovat Arabiemiraateista ja Kiinasta. Korhonen myöntää, että se voi olla riski.

”Emme voi irrottautua kokonaan Kiinasta. Riskejä pitää hallita.”

Puolustusvoimille autojen suorituskyky ja turvallisuus ovat tärkeimpiä kriteerejä. Panssarien pitää suojata miehistöä esimerkiksi silloin, jos auto osuu miinaan. Sotilasajoneuvoissa pitää huomioida myös taistelukaasu- ja ballistiset suojaukset.

Yksityiskohtia on paljon, eikä Korhonen voi puhua niistä julkisesti. Esimerkiksi ajoneuvon alustaa ei saa kuvata liian tarkasti, sillä ”alan miehet” ymmärtäisivät yksityiskohdista liian paljon.

Suunnitelmissa on tuotannon laajentuessa siirtyä kahteen työvuoroon. Se vaatii järjestelyjä tehdashallissa, jossa yhtiö on toiminut vuodesta 1940.

Korhonen näkee, että työvoimaa on saatavilla etenkin tuotantoon, mutta osaavista toimihenkilöistä on jo pulaa.

Oikaisu 7.4.2025 klo 12.34: Toisin kuin jutussa aiemmin luki, Karjaa ei ole oma kuntansa vaan osa Raaseporin kaupunkia.