Meni kuin Strömsössä

Marko Ikävalkon puhelin soi aamuyöstä 8. lokakuuta 2023. Gasgridin verkostopäivystäjä kertoi, että Viron ja Suomen välillä kul­kevassa merenalaisessa Balticconnector-maakaasuputkessa oli havaittu epätavallista paineen laskua.

Maakaasun siirrosta vastaava valtionyhtiö Gasgrid lähetti samaisena aamuna medialle ja kaasumarkkinoille tiedotteen, jossa kerrottiin, että havaintojen perusteella voitiin epäillä Suomen ja Viron välisen meriputken vuotavan.

Nopeasti kävi ilmi, ettei kyse ollut pelkästä epäilystä. Paineen lasku putkessa oli epätavallisen nopeaa, eikä sitä saatu tasattua putkiston omalla laitteistolla. Pian putken venttiilit suljettiin molemmissa maissa ja maakaasun virtaus Suomen ja Viron välillä loppui.

”Aloimme toimimaan kriisihallinnan ohjeiden mukaan, ja yhteistyö viranomaisten kanssa aloitettiin välittömästi”, Ikävalko sanoo Gasgridin Inkoon toimipisteellä puoli vuotta tapahtuneen jälkeen.

Ikävalko on johtanut Balticconnectorin korjaustöitä alusta saakka. Korjausvastuu lankesi Suomelle, koska putki vaurioitui Suomen talousvesialueella.

Vaativa vedenalainen korjausoperaatio saatiin valmiiksi tavoiteajassa 4. huhtikuuta. Sen jälkeen putkistoa piti vielä puhdistaa ja tehdä mittauksia.

Balticconnector otettiin takaisin kaupalliseen käyttöön 22. huhtikuuta 2024.

Korjaustöiden jouhevaan etenemiseen vaikutti osittain otollinen sää. Korjausalueelle ei muodostunut jäätä, merialue pysyi koko ajan lähes sulana.

Gasgrid oli ostanut varmuuden vuoksi turkulaiselta laivayhtiöltä Alfons Håkansilta jäänmurtopalvelua.

Alfons Håkansin jäänmurtaja myös suojasi korjaustöitä tehnyttä laivaa mahdollisilta uteliailta katseilta.

”Voi sanoa, että kaikki meni kuin Strömsössä. Korjaustöiden aikana ei tapahtunut myöskään yhtään tapaturmaa”, Ikävalko sanoo.

Kun tieto kaasuputken rikkoontumisesta levisi mediassa, alkoi myös syyllisten etsintä. Keskusrikospoliisin (krp) tutkintaan tuntui osallistuvan puoli Suomea tai ainakin puoli somea.

Mediassa asiantuntijat ja Suomen hallitus epäilivät putken rikkojaksi Venäjää, sillä suunnilleen samaan aikaan Viron me­ri­alueella hajosi datakaapeli ja erilaista ”kiusantekoa” oli tapahtunut muuallakin Euroopassa. Venäjän valtiollista osallistumista ei ole kuitenkaan pystytty todistamaan.

Putkirikon syy alkoi hahmottua, kun Viron merivoimien komentaja Jüri Saska kertoi Viron yleisradioyhtiö ERR:n haastattelussa, että kaasuputken betoninen suojakuori oli murtunut ja putki siirtynyt pois paikoiltaan.

Mediassa spekuloitiin, että vaurion olisi aiheuttanut ankkuri, joka olisi rikkonut sekä kaasuputken että datakaapelin.

Rikostutkinnasta vastaava keskusrikospoliisi tiedotti runsaat kaksi viikkoa rikkoontumisen jälkeen, 24. lokakuuta, että vaurion aiheuttajaksi epäillään Hongkongin lipun alla seilaavaa Newnew Polar Bear -rahtialusta.

Vauriopaikan lähettyviltä oli löytynyt ankkuri. Kaasuputkelle johti raahausjälki, jonka leveys oli 1,5–4 metriä.

Ankkurin löytöpaikalta poispäin puolestaan johti kapeampi raahausjälki. Se sopi mitoiltaan löydetyn ankkurin siihen osaan, jolla ankkuri oli kiinnitetty ketjuunsa.

Suomen Kuvalehden lokakuussa 2023 haastattelema tekninen asiantuntija piti erittäin kummallisena, että rahtilaiva voisi ajaa kymmeniä tai satoja kilometrejä ankkuria pohjassa raahaten ilman, että kukaan laivalla huomaa tilannetta.

Keskusrikospoliisi kertoi, että se oli ollut useita kertoja yhteydessä Newnew Polar Bear -alukseen, mutta sen miehistö ei ollut halukas yhteistyöhön.

Kun laiva oli saapunut Pietarin satamaan, kuvamateriaalista pystyi päättelemään, että aluksen toinen keula-ankkuri puuttui.

Tammikuussa uutisoitiin silloisen tasavallan presidentin Sauli Niinistön olleen etäyhteydessä Kiinan presidenttiin Xi Jinpingiin. Asialistalla oli muun muassa Newnew Polar Bear -alukseen kohdistunut epäily.

Presidentin kanslian mukaan presidentit totesivat, että vuoropuhelua Balticconnector-tapauksesta käydään ”hyvässä hengessä”.

Neljä kuukautta presidenttien keskustelun jälkeen keskusrikospoliisi kertoo tutkinnan olevan kesken teknisten asioiden osalta, ja yhteistyö kiinalaisten viranomaisten kanssa jatkuu edelleen. Krp:n mukaan tutkinta kestää vielä useita kuukausia.

Balticconnectorin korjaus toteutettiin 60 metrin syvyydessä. Työturvallisuutta lisäsi merkittävästi se, ettei merenpohjaan lähetetty lainkaan sukellustaitoisia hitsareita. Korjaustyö toteutettiin laivalta, etäohjattavalla droonilla.

Veden alla työskentelyyn tarkoitetut droonit on varustettu tehokkailla valoilla, kameroilla ja robottikäsivarsilla, joilla pystyy käyttämään erikoistyökaluja ja ohjailemaan kappaleita.

Korvattava putkiosuus rakennettiin pajalla ja kuljetettiin merialueelle korjauslaivan mukana. Putkiosuus laskettiin nosturilla ja droonin avustuksella merenpohjaan oikealle paikalleen, jossa se liitettiin olemassa olevaan kaasuputkeen.

Gasgrid ei kerro, millä tekniikalla 12 metriset, 5 000 kiloa painavat putket kiinnitettiin yhteen. Hitsaamisen lisäksi tekniikoina voidaan käyttää esimerkiksi erilaisia liittimiä ja kiristyspantoja. Teräksestä valmistetun putken paksuus on 15,9 millimetriä.

Jos merenpohjaan olisi lähetetty hitsari, olisi hitsauskohta pitänyt vesieristää kammiolla. Näin olisi voitu tehdä hitsaussauma, joka olisi täyttänyt tarkat laatuvaatimukset. Kaasuputki ei saa vuotaa ja hitsaussauman täytyy kestää.

Gasgrid ei kerro tarkasti myöskään sitä, kuinka monta metriä kaasuputkea piti merenpohjassa vaihtaa. Kyse on ollut Ikävalkon mukaan ”kymmenistä metreistä”. Tarkkoja tietoja ei haluta antaa turvallisuussyistä.

Kymmenille metreille uutta merenalaista putkea kertyi myös hintaa. Gasgridin vuosiraportissa mainitaan, että arvio kor­jausmenoista on 35 miljoonaa euroa. Puolet korjauskuluista lankeaa virolaisen kaasuverkonhaltijan Eleringin maksettavaksi.

Gasgrid kertoo käynnistäneensä toimenpiteet vahingonkorvausten saamiseksi. Myös Elering on kertonut neuvottelevansa kor­vauksista vakuuttajan kanssa.

Kaasuputkirikon kaltaisten tapausten varalle otetut vakuutukset ovat jokseenkin monimutkaisia. Vakuuttajien taustalla on eurooppalaisia energia-alan markkinatoimijoita.

Gasgridin johtaja Janne Grönlund ei halua avata korvausprosessia tarkasti. Hän to­teaa, että jos vahingonaiheuttajalta tai vakuuttajilta ei saada korvausta Balticconnectorin noin 35 miljoonan euron korjauskustannuksista, lankeaa lasku suomalaiselle Gasgridille ja virolaiselle Eleringille.

Rikkoontuneesta putkesta aiheutui tutkinta- ja turvaamiskuluja myös Rajavartiolaitokselle ja Merivoimille. Kuluja aiheutuu myös keskusrikospoliisille ja myöhemmin ehkä syyttäjälaitokselle.

Rajavartiolaitokselle ja Merivoimille aiheutuneet ylimääräiset kustannukset, noin 800 000 euroa, saadaan kuitenkin katettua lähes täysin Euroopan unionin myöntämällä hätäapurahoituksella.

Maakaasuputki on vaurioitunut Suomessa yhden kerran aiemmin niin, että se on täytynyt vaihtaa vauriokohdasta. Tämä tapahtui Kouvolan Myllykoskella vuonna 1987, kun kaivinkoneenkuljettaja teki koneellaan reiän putkeen tietöiden yhteydessä. Korjaus toteutettiin yhden työpäivän aikana.

Noin seitsemän kuukautta kestäneen merellisen korjausoperaation hintaa nostaa etenkin työn määrä, erikoislaitteisto ja -osaaminen, jota Gasgridin täytyi ostaa ulkomailta.

”Osaamme kyllä korjata maalla kulkevia kaasuputkia ja tiedämme materiaalitekniikasta paljonkin, mutta tällaisesta tehtävästä ei ollut aiempaa kokemusta”, Marko Ikävalko sanoo.

Lopputuloksen ja aikataulun kannalta oli tärkeää, että Gasgrid löysi nopeasti yhteistyökumppaneita toteuttamaan vaativan korjaustyön.

Gasgrid on jäsenenä kansainvälisessä yhteistyöverkostossa nimeltä PRSI (Pipeline Repair and Subsea Intervention). Se on perustettu vaativien energia-alan korjaustöiden toteuttamiseksi. Verkostoon kuuluu kymmeniä energia-alan yrityksiä eri maista ja sen hallinnosta vastaa suuri norjalainen öljy- ja kaasualan yhtiö Equinor.

Kilpailutuksen kautta työn pääurakoitsijaksi valikoitui norjalainen Ocean Installer, joka on erikoistunut merenalaisiin projekteihin. Gasgridin mukaan korjaustöihin osallistui yhteensä noin 25 eri yhtiötä.

”Jos joskus vastaavaa tapahtuisi ja putki hajoaisi, tietäisimme heti, mitä reittejä pitkin lähtisimme asiaa viemään eteenpäin”, Ikävalko sanoo.

”Yhteistyöverkoston toiminta on nyt testattu toimivaksi, jos tästä tapahtuneesta jotain myönteistä pyrkii etsimään.”

Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista, jossa liikkuu tai sen satamissa on jatkuvasti keskimäärin 2 000 kauppalaivaa. Tämä huomioiden laivojen ankkurit voivat jatkossakin rikkoa kaasuputken.

Nyt putken ympärille rakennettiin vastaisuuden varalta suojavalleja, joilla pyritään minimoimaan vauriot kyseisellä meri­alueella. Suojavalleja ei voi kuitenkaan rakentaa koko Balticconnectorin matkalle, koska se olisi liian kallista. Putken pituus merellä on 77 kilometriä.

Kaasun virtaaminen Viron ja Suomen välillä on tärkeää etenkin suomalaiselle metsä- ja kemianteollisuudelle. Maakaasulle on tarvetta talviaikaan, jolloin sähkönkulutus on muutenkin yhteiskunnassa suurempaa.

Balticconnector otettiin käyttöön joulukuussa 2019, mikä mahdollisti Suomen kaasumarkkinoiden avaamisen kilpailulle. Putki lisäsi samalla sähköjärjestelmän toimivuutta, koska kaasulla tuotetun sähkön määrä ei riipu sääoloista.

Suomeen kohdistui jonkinasteinen kaasukriisi keväällä 2022, kun maakaasutoimitukset Venäjältä putkea pitkin Suomeen keskeytettiin. Suomen valtion omistama kaasuyhtiö Gasum ei suostunut maksamaan kaasusta ruplissa venäläiselle kaasuyhtiö Gazpromille.

Sanna Marinin (sd) hallitus oli kuitenkin varautunut venäläisen kaasun loppumiseen. Se oli päättänyt tukea Suomeen hankittavaa lng-laivaa, huoltovarmuussyistä. Lng on nesteytettyä maakaasua.

Viron ja Suomen välinen kaasuputkirikko todisti, että Inkoon terminaaliin ankkuroidusta lng-laivasta on ollut hyötyä maiden huoltovarmuudelle. Laivan kaupallista kannattavuutta sen sijaan on epäilty useissa markkinakommenteissa. Kysyntää kaasulle on ollut jokseenkin vähän. Lng-laivan kymmenen vuoden vuokrasopimus maksoi Gas­gridille ja Eleringille 460 miljoonaa euroa.