Terminaali, ja äkkiä
Venäläisen maakaasun virtaus Suomeen loppui toukokuussa 2022. Suomi ratkaisi ongelman vuokraamalla kaasulaivan amerikkalaisyhtiöltä. Saadaanko se käyttöön jo ensi talveksi?
Suomen kaasuverkonhaltija, valtionyhtiö Gasgrid, kertoi 20. toukokuuta allekirjoittaneensa texasilaisen Excelerate Energyn kanssa kymmenen vuoden sopimuksen LNG-terminaalilaiva Exemplarin vuokrauksesta Suomeen. LNG on nesteytettyä maakaasua.
Sopimus tehtiin pakkoraossa. Maakaasun virtaus Venäjältä putkea pitkin Suomeen keskeytyi virallisesti 21. toukokuuta aamulla kello seitsemän. Suomen valtion omistama kaasuyhtiö Gasum ei suostunut maksamaan kaasusta venäläiselle Gazprom Exportille ruplissa, niin kuin saksalaiset ja italialaiset energiayhtiöt ovat päätyneet paineen alla tekemään.
Kaasukaupassa katse kääntyi hetkessä pois Venäjältä. Suomeen tuotiin venäläistä maakaasua lähes 50 vuotta, vuodesta 1974 alkaen.
Vuonna 2021 Suomi osti Imatran kautta toimitettua venäläistä maakaasua 700 miljoonalla eurolla. Tuolloin kaikesta Suomeen ostetusta maakaasusta noin 75 prosenttia tuli Venäjältä. Loput tuotiin Virosta Baltic Connector -putken kautta.
Venäläinen kaasu on ollut tärkeä energianlähde teollisuudelle, koska Suomella ei ole omaa maakaasun tuotantoa.
Maakaasun osuus Suomen energianlähteenä on ollut vuosittain 5–8 prosenttia. Se on vain hieman vähemmän kuin vesi- ja tuulivoiman energiantuotanto yhteensä.
Energiateollisuuden mukaan kaasun tuonnin katkeaminen Venäjältä ei ole Suomen energiajärjestelmälle katastrofi, mutta yksittäisille yrityksille se voi aiheuttaa isoja vaikeuksia.
Ongelmia on luvassa ehkä jo ensi talvena. Maakaasun kysynnällä on talvisin tapana kasvaa myös Suomessa.
Esimerkiksi metsäyhtiöt voivat olla suurissa vaikeuksissa, koska ne käyttävät maakaasua prosesseissaan. Ongelmat heijastuvat myös Saksasta, koska metsäteollisuus käyttää saksalaisia kemianteollisuuden tuotteita sellun ja paperin valmistuksessa.
Saksan teollisuus puolestaan on täysin riippuvainen venäläisestä maakaasusta. Jos prosessit tökkivät Saksassa, ne tökkivät myös Suomessa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) tiivisti pahimmat uhkakuvat itäkaasun loppumisen vaikutuksista.
”Se olisi suomalaiselle teollisuudelle erittäin kova isku. Puhutaan tuhansista työpaikoista”, Lintilä sanoi Ylen A-studiossa 4. toukokuuta.
Yleensä maakaasua käyttävällä yrityksellä on jonkinlainen varajärjestelmä, joka turvaa toimintaa häiriötilanteissa. Varsin usein varajärjestelmissä käytetään polttoöljyä. Se ei ole kestävä ratkaisu taloudellisesti saatikka ilmaston kannalta. Jo nyt tullin tilastoista näkyy venäläisen polttoöljyn tuonnin merkittävä kasvu.
Suomen Kuvalehti pyysi työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) LNG-terminaalilaivaa koskevat dokumentit.
Ministeriön vastauksesta selviää, että maakaasun toimitusvarmuuden seuranta aloitettiin jo joulukuussa 2021, jolloin Venäjän aggressiot Ukrainaa kohtaan kasvoivat.
Kuluneen kevään aikana ministeriössä ja kaasun siirtoyhtiö Gasgridissä on laadittu LNG-terminaalilaivasta useita muistioita, asiakirjoja ja tilannekatsauksia. Lisäksi on kirjoitettu muun muassa kirje, joka on lähetetty EU-komission energia- ja kilpailupääosastoille.
Tiedot käyvät ilmi ministeriön toimittamasta listauksesta, jossa kerrotaan aikajärjestyksessä, kuinka venäläisen maakaasun tuonnin loppumiseen on Suomessa varauduttu.
Lähes kaikki LNG-laivahankkeesta laaditut yksittäiset dokumentit on kuitenkin salattu. Ministeriö perustelee salausta turvallisuusluokituksella, jolloin asiakirjaan sisältyvän tiedon paljastuminen voi aiheuttaa vahinkoa esimerkiksi maanpuolustukselle ja kansainvälisille suhteille.
Ministeriön lähettämä listaus LNG-hankkeen etenemisestä kertoo, että kaasuasia on ollut Suomelle erittäin tärkeä ja sillä on ollut kiire. Asiaa on seurattu tiiviisti myös ”varautumisen ministerityöryhmässä”, jossa tarkastellaan Venäjän hyökkäyksen vaikutuksia Suomen huoltovarmuuteen.
Sanna Marinin (sd) hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta tiedotti jo 7. huhtikuuta puoltavansa suuren LNG-terminaalilaivan hankkimista yhteistyössä Viron kanssa.
Viron osallistumista hankkeeseen pidetään vielä jokseenkin epävarmana, mutta yhteistyölle näyttäisi olevan laajempi tarve molemmissa maissa.
Vaatimukset LNG-hankkeen lupaprosessien jouhevuudelle ja hankinnoille ovat muuttuneet painokkaammiksi viime kuukausina. Aikataulun venyminen yli ensi talven olisi maakaasusta riippuvaisille yrityksille vaikea paikka.
”On tärkeää viedä rakentamista ja luvitusta viipymättä eteenpäin laivan saamiseksi Suomen rannikolle jo ensi talveksi”, elinkeinoministeri Lintilä hoputti ministeriön tiedotustilaisuudessa 20. toukokuuta.
Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä myöntää, että hankkeen toteutuminen aikataulussa, eli noin puolessa vuodessa, on epävarmaa.
”Aikataulu on tiukka. Se ei tietenkään ole hyvä tilanne, jos LNG-laivaa ei saada Suomeen ennen talvea”, Sipilä sanoo.
”Kyllä yritysten kannattaa varautua tilanteeseen ja pohtia vaihtoehtoja ensi talvelle.”
Excelerate Energyn omistaman LNG-laivan kaltaisia aluksia on maailmassa noin 50 kappaletta. Näistä aluksista alle kymmenen oli saatavilla nopealla aikataululla.
Sipilän mukaan moni maa oli kiinnostunut laivasta. Kilpailussa oli mukana Saksa ja muita maita, joilla on suuri tarve korvata venäläinen maakaasu.
”Piti toimia nopeasti”, Sipilä sanoo.
Elleivät satamarakenteiden rakennustyöt Suomessa valmistu aikataulussa, terminaalilaiva ankkuroidaan Viroon Paldiskin satamaan odottamaan töiden valmistumista Suomessa.
Toistaiseksi Gasgridin asiakkaina olevat energiayhtiöt ovat pystyneet toimittamaan teollisuuteen ja kotitalouksille kaasua Virosta ja Latviasta.
Kun LNG-terminaalilaiva saapuu Suomeen, se ei liiku satamasta kymmeneen vuoteen mihinkään. Alusta tankkaavat ulkomaalaiset tankkerit, jotka tuovat LNG:tä muun muassa Yhdysvalloista, Australiasta ja Norjasta. Kaasulastin purkaminen kestää noin vuorokauden. Tankkerit käyvät Suomessa pari kertaa kuukaudessa.
Terminaalilaiva on 291 metriä pitkä ja 43 metriä leveä. Se ankkuroidaan johonkin Etelä-Suomen satamakaupungeista. Satamaan rakennetaan järjestelmä, jonka avulla nesteytetty maakaasu pystytään siirtämään laivasta kaasuputkiverkostoon.
Nesteytetty maakaasu pysyy nesteenä, jos sen lämpötila on alle -163 celsiusastetta. Kun nestemäistä kaasua lämmitetään, se höyrystyy ja kaasu voidaan siirtää putkea pitkin asiakkaille.
Jotkut terminaalilaivat pystyvät höyrystämään kaasunsa hyödyntäen lämmintä merivettä. Tällaisen aluksen tuominen talviseen Suomeen ei ollut mahdollista.
Laivaan mahtuu noin 68 000 tonnia LNG:tä. Siitä saadaan noin 1050 GWh energiaa. Vuodessa aluksen LNG:stä voidaan höyrystää noin 40 terawattituntia energiaa. Se on enemmän kuin tarvitaan, sillä viime vuosina maakaasun kulutus on ollut Suomessa noin 25 terawattituntia vuodessa.
Gasgridin Sipilä luottaa, että nesteytettyä maakaasua riittää maailman markkinoilta myös Suomeen.
”LNG:tä tuodaan ympäri maailmaa. Voi käydä esimerkiksi niin, että joku toimija lataa tankkerin Yhdysvalloissa tietämättä, mihin maahan kaasulasti lopulta menee”, Sipilä sanoo. Käytännössä joku kaasua tarvitseva yritys voi tehdä kesken matkan paremman tarjouksen ja lastin päämäärä muuttuu.
”Tämä on vapaata kaasukauppaa. Samanlaista kuin öljykauppakin.”
Maakaasua pidetään energia-alalla edelleen tärkeänä tukienergiana, joka luo joustoa teollisuuden prosesseihin. Investoinnit kaasujärjestelmiin ovat usein muita energiajärjestelmiä edullisempia.
Maakaasun etuihin kuuluvat, että sitä on helppo kuljettaa putkistossa, näppärä säätää ja sillä voidaan saavuttaa nopeasti korkeita lämpötiloja. Sitä käytetään muun muassa raaka-aineena öljynjalostuksessa ja lannoitteiden tuotannossa. Myös useiden leipomoiden uunit lämpiävät kaasulla.
Teollisuuden ja kotitalouksien kannalta nykytilanne on vaikea, sillä maakaasun hinta on ollut jo vuoden poikkeuksellisen korkealla.
Hinnan nousu alkoi kesällä 2021, jolloin markkinoita hallinnut venäläinen kaasuyhtiö Gazprom vähensi kaasun myyntiä Euroopassa. Vuodessa hinnat ovat nousseet peräti 180 prosenttia.
LNG:n hinta on aina hieman kalliimpaa kuin tavallisen maakaasun. Hintaa nostaa myös nesteytetyn maakaasun kasvava kysyntä Aasiassa.
Paine nopeampaan vihreään siirtymään onkin kasvanut useissa yrityksissä Ukrainan sodan seurauksena. Maakaasua pidetään siirtymäkauden ratkaisuna.
Maakaasu on pääosin metaania ja se luokitellaan fossiiliseksi polttoaineeksi. Metaanipäästöjä pidetään ilmaston lämpenemisen kannalta ongelmallisena. Maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät kuin öljyn, kivihiilen tai turpeen.
Terminaalilaivan vuokrasopimuksen hinta on 460 miljoonaa euroa seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Jos Viro osallistuu hankkeeseen, kustannuksia jaetaan maiden välillä.
Sopimus kattaa terminaalilaivan, laivan miehistön ja satamaan rakennettavan infrastruktuurin.
Valtionyhtiö Gasgrid rahoittaa LNG-laivan todennäköisesti eri lainajärjestelyin. On myös mahdollista, että valtio pääomittaa Gasgridiä. Tällöin lainaa voisi lyhentää Gasgridin valtiolle maksamilla osingoilla, jotka ovat olleet vuodessa noin 40 miljoonaa euroa.
Gasgridin tilinpäätöksen perusteella kaasun siirto on erittäin kannattavaa. Noin 130 miljoonan euron liikevaihdolla yhtiö teki lähes 69 miljoonan euron liikevoiton vuonna 2021.
Kaasumarkkinalain mukaan Gasgridin verkkopalveluiden hinnoittelun on oltava kokonaisuutena arvioiden ”kohtuullista”. Energiavirasto päättää tuottoprosentin neljäksi vuodeksi kerrallaan, aivan kuten sähkönsiirrossakin.
Suomen kaasumarkkina avattiin kilpailulle tammikuun alussa 2020. Valtionyhtiö Gasum myy kaasua ja Gasgrid siirtää sitä.
Suomen kaasunsiirtoverkosto sijaitsee pääkaupunkiseudulla, Tampereen ja Kaakkois-Suomen alueella. Suomessa on noin 30 000 kaasulieden käyttäjää ja pieni määrä kaasulämmittäjiä sekä kaasuautoilijoita.
Oikaisu 13.6.2022: Toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, LNG-terminaalilaivaan kerralla mahtuvasta kaasusta saadaan noin 1 050 GWh energiaa. Laivasta voidaan höyrystää vuodessa noin 40 TWh maakaasua.