Puuttuva miljardi
Pääkirjoitus: Vaalikampanjan aikana olisi tarpeen kuulla, mistä puuttuvia miljardeja saadaan. Ja hyvät puolueet, keksikää jotain muuta kuin patenttivastaus "yritystuista".
Suomesta on verorahat loppu. Tieverkko on kuoppainen ja riittämätön. Korjausvelkaa on 2,5 miljardia euroa, ja velka kasvaa.
Raiteitakin tarvitaan lisää nopeuttamaan liikennöintiä. Se auttaisi myös ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Opetukseen, varhaiskasvatukseen ja perhepolitiikkaan käytetään liian vähän rahaa. Sen huomaa ainakin heikkenevistä oppimistuloksista, perheiden eriarvoistumisesta ja alenevasta syntyvyydestä.
Poliisilta, tiedustelutoiminnasta ja muusta sisäisen turvallisuuden ylläpidosta puuttuu rahaa. Puhumattakaan hävittäjähankinnasta: 7–10 miljardia.
Vaalikevään puhuttavin miljardi taitaa kuitenkin puuttua vanhustenhoidosta. Summan on määritellyt ikääntymiseen ja hoivapolitiikkaan erikoistunut professori Teppo Kröger.
Miljardi on jopa alakanttiin, kun verrataan muihin Pohjoismaihin ja lisätään se fakta, että Suomessa väestö vanhenee kaikkein nopeimmin.
Teillä ja radoilla rakennetaan yhteiskuntaa toimivammaksi, ja lapsissa on tulevaisuus. Vanhustenhoito puolestaan mittaa koko siihen saakka eletyn elämän arvostusta.
Siksi vanhustenhoidosta puuttuva miljardi on noussut aiheellisesti vaalikampanjoiden kärkiteemaksi puolueesta riippumatta.
Puolueiden enemmistö pääsi jo konsensukseen lailla säädettävästä vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta. Kokoomukselle sitova desimaali on ottanut lujille.
Keskustelu lähti liikkeelle Esperi Care -hoivayrityksen tietoisesta, ala-arvoisesta ja mahdollisesti myös rikollisesta toiminnasta ja laajeni siitä muiden yksityisten hoitokotien ongelmiin.
Asia ei ole näin yksiulotteinen. THL:n tuoreimpien tilastojen mukaan ongelmia on suunnilleen yhtä paljon sekä julkisella että yksityisellä hoivapuolella.
Yksityisten yritysten olemukseen kuuluva voitontavoittelu ei automaattisesti johda surkeisiin hoitotuloksiin. Julkista palvelutuotantoa taas rasittavat usein esimerkiksi toiminnan järjestämisen jäykkyys ja kalliimmat työvoiman sivukulut. Siksi samalla rahalla ei välttämättä saa parempaa vastinetta.
On ihme, että rahapulasta huolimatta Suomi on monella mittarilla maailman kärkimaa, alkaen ihmisten onnellisuudesta.
Kuinka onnellisia olisimmekaan, jos kaiken vaurastumisen ja korkean veroasteen jälkeen jokin miljardi olisi käytetty oikein edes yhdellä sektorilla. Nyt rahaa puuttuu joka paikasta.
Vaalikampanjan aikana olisi tarpeen kuulla, minne puuttuva miljardi lisätään. Ja hyvät puolueet: keksikää jotain muuta kuin patenttivastaus, että puuttuva miljardi otetaan pois yritystuista.
Tätä asiaa selvitettiin juuri kaikkien eduskuntapuolueiden työryhmässä. Yhtään karsittavaa yritystukea ei löytynyt.