Uuden luontovaluutan arvo

Omistatko metsää tai suota? Haluatko tehdä luontoteon ja tienata samalla vähän? Tai kiinnostaako tavallisena kansalaisena torjua luontokatoa, ostaa ennallistettua rämettä tai kunnostettua puronvartta?

Tähän asti luontoa on suojeltu ja ennallistettu pitkälti valtion varoin ja ohjelmin. Mutta nyt Suomeen synnytetään uudenlaista markkinaa, jossa kaupankäynnin välineenä käytetään luonnonarvohehtaaria.

Tavallinen hehtaari on sata kertaa sata metriä maata. Luonnonarvohehtaari on eräänlainen luontovaluutta, jolla kuvataan, miten suojelu, ennallistaminen, kunnostus tai hoitotoimenpiteet parantavat luontokohteen tilaa 30 vuodessa.

Näin luontoteon vaikutus lasketaan vaikkapa 10 hehtaarin suolla.

Aluksi asiantuntija, usein biologi, arvioi suon nykyisen luonnontilan tutkijoiden määrittelemillä kertoimilla. Ojitetun, vain vähän suokasveja kasvavan suon kerroin on usein 0,3. Silloin 10 hehtaaria vastaa 3 luonnonarvohehtaaria.

Kun puut kaadetaan ja ojat tukitaan, suon luonnontilaisuus paranee 0,4:lla eli ennallistamisen jälkeen 10 hehtaarista saa 4 luonnonarvohehtaaria lisää.

Juuri suon kasvanut arvo, 4 luonnonarvohehtaaria, on ennallistamalla hankittua valuuttaa, jolla käydään kauppaa markkinoilla.

Voiko sitten maanomistaja saada metsän ja suon ennallistamisesta uuden tulolähteen?

Riippuu paljon sitä, millainen kohde on.

Suon ennallistamisen kustannus tiedetään: noin tuhat euroa hehtaarilta. Mutta maapohjan hinta on lähellä nollaa, jos pieni, karu ja lähes puuton suo sijaitsee kaukana kaikesta.

Tilanne on toinen, jos suo on rehevä kuten korpi tai letto.

”Silloin maapohjan arvo voi lähestyä metsän arvoa, 1 000–5 000 euroa hehtaarilta”, kertoo metsäluonnon monimuotoisuuden professori Panu Halme.

Näin siis myytävän luonnonarvohehtaarin hintakin vaihtelee. Jotta karulla, luonnontilan menettäneellä suolla voi ansaita yhden luonnonarvohehtaarin, on ennallistettava kolme hehtaaria suota. Kaikkine töineen ennallistaminen maksaa kolmisen tuhatta euroa, mikä voisi olla silloin luonnonarvohehtaarinkin hinta.

Luonnonarvohehtaarin arvo voi olla noin 20 000 euroa, kun kaupan on korpea tai lettoa. Hinta kattaisi ennallistamisen kulut ja suon maapohjan arvon.

Viranomaiset tai asiantuntijat eivät laadi taulukkohintoja eri luontotyyppien luonnonarvohehtaarille. Viime kädessä ostajat ja myyjä sopivat aina kauppahinnan.

Pellervon Taloustutkimus PTT on arvioinut, että Suomen talousmetsistä vähän yli miljoona hehtaaria eli viitisen prosenttia on hiljaisessa suojelussa. Se tarkoittaa, että tällä hetkellä omistajat suosivat muita arvoja kuin myyntituloja hakkuista.

Tuosta joukosta moni saattaisi ennallistaa talousmetsää luonnontilaisemmaksi ja myydä luontoteoilla hankittuja luonnonarvohehtaareja.

Mutta ostajia on vielä vähän.

Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Halme arvioi, että suuret kaupungit ovat paljon vartijoita. Uutta maankäyttöä kaavoitetaan yhä metsäisille alueille. Jos kaavoituksen luontohaitat hyvitettäisiin ekologisella kompensaatiolla, kaupunkien olisi ostettava rutkasti luonnonarvohehtaareja.

”Vantaa on edelläkävijä”, Halme kertoo. ”Kaupunki kompensoi kaikki kaavoituksen aiheuttamat luontohaitat.”

Uudessa luonnonarvomarkkinassa on tutkijoiden mielestä yksi valuvika. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Jos kaivosten, tuuli- ja aurinkovoiman, datakeskusten sekä rata- ja tienhankkeiden alle jääneet metsät olisi pakko hyvittää toisaalla, luonnonarvohehtaarien kysyntä pomppaisi äkkiä.

Nyt näyttää siltä, että luontovaluuttaa liikkuu eniten karujen soiden ennallistamisessa.

Rämeillä ja nevoilla syntyy nopeasti näyttäviä tuloksia halvalla.

Lupa- ja valvontaviraston on todennettava, hyväksyttävä ja kirjattava tuotetut luonnonarvohehtaarit rekisteriin. Vasta sitten luontovaluutalla voi käydä kauppaa.

Valmista markkinapaikkaa ei ole vielä olemassa.

Maa- ja metsätaloustuottajien etujärjestö MTK:lla on luonnonarvot.fi-sivusto, jossa voi ostaa ja myydä metsää ja suota ennallistettavaksi. Ilmari Räsäsen säätiö kehittää hyvityspankkia, josta voisi hankkia valmiita, hyväksyttyjä luonnonarvohehtaareja.

Maailmalla on jo hyvityspankkeja, joissa on kaupan ennallistettuja luontokohteita.

Suomessakin on tehty luonnonarvoilla kauppaa vuosikymmeniä. Kalastaja Pentti Linkolan perustama Luonnonperintösäätiö on suojellut reilut 7 000 hehtaaria metsää yksityisten ja yritysten lahjoittamin varoin.

Kuka tahansa pääsee pienellä rahalla mukaan. Aarin ikimetsää voi ostaa 50 eurolla vaikka runoilija Kirsi Kunnaksen muistoiksi suojellusta Tiitiäisen metsästä Ylöjärveltä.

Aari on sata neliömetriä, hehtaarin sadasosa. Harvalla meistä on varaa ostaa luonnonarvohehtaaria, ainakaan kalliista metsästä.

Mutta ehkä jonain päivänä kaupan on myös luonnonarvoaareja.

Lue juttu:

• Luontoteoilla aletaan käydä kauppaa. Yritykset on velvoitettava hyvittämään luontohaitat, tutkija vaatii. ympäristö

  Luontokadon torjumiseen tulee pian uusi keino – ”luontomarkkinoille” voi kuka tahansa rahalla osallistua

  3 MIN