Mielihalut voittavat järjen

Donald Trumpin pakkomielteet ottavat välillä vahvan yliotteen hänen toimistaan, millä on poliittisesti vahingollisia seurauksia. Tuontitullit ovat tästä malliesimerkki.

Trumpin talousneuvonantajat, pörssimarkkinat, liittolaiset ja oman puolueen edustajat ovat toistuvasti osoittaneet, miten huono idea kauppasota on. Silti presidentti palaa tulleihin säännöllisesti. Niillä hän riskeeraa Yhdysvaltojen talouden, kansainväliset suhteet sekä oman puolueensa vaalimenestyksen.

Presidentti on toistuvasti sanonut tuontitullien olevan hänen lempisanansa. Hän on kertonut niiden tekevän Yhdysvalloista rikkaan. Hän vaikuttaa uskovan kykyynsä muuttaa talouden lainalaisuuksia pelkällä tahdonvoimallaan.

Trumpilla on kourallinen aiheita, joihin hän on palannut uskollisesti läpi poliittisen uransa. Kun vierailin hänen vaalitilaisuudessaan Atlantassa loppukesällä 2016, hän puhui aikeistaan rakentaa juhlahuone Valkoiseen taloon. Kymmenen vuotta myöhemmin se on rakenteilla.

Trump puhui kampanjansa aikana toistuvasti myös tuontitulleista. Taloudesta ymmärtävät republikaanit toivoivat, että todellisuus saisi Trumpin luopumaan aikeistaan, mutta turhaan. Tullit ovat Trumpille tärkeämpiä kuin edulliset kuluttajahinnat.

Kanadan vastaisessa kauppasodassa yhdistyvät kolme Trumpin toisen kauden lempiaihetta: tuontitullit, kosto ja halu tehdä Kanadasta Yhdysvaltojen osavaltio.

Halunsa liittää Kanada Yhdysvaltoihin Trump ilmaisi varhain toisella kaudellaan. Kun kanadalaiset tyrmäsivät kutsun, hän aloitti maan mollaamisen. Kausi on osoittanut, että Trumpilla on halu hyökätä poliittisia vastustajia, kriitikkoja ja tahtoonsa taipumattomia vastaan. Kanada on nyt vihollisten listalla.

”Kanada haluaa (Yhdysvaltojen) osavaltion edut olematta silti sellainen”, Trump sanoi kauppaneuvottelujen kariuduttua. Kanadan näkökulmasta Trumpin hallinnon vaatimukset rajoittivat Kanadan taloudellista suvereniteettia.

Trumpin hallinto on yhtynyt presidentin kritiikkiin. Valtiovarainministeri Scott Bessent pilkkasi Kanadan kykyä vastustaa tulleja. Valkoisen talon varalehdistösihteeri Taylor Rogers kutsui Kanadaa huonoksi naapuriksi, joka on riistänyt Yhdysvaltoja jo vuosia.

Trump nimesi Ontariojärven Amerikanjärveksi samaan tapaan kuin hän aikaisemmin nimesi Meksikonlahden Amerikanlahdeksi. Kanada on reagoinut Trumpin temppuun lähinnä hymähtämällä.

Taloudellisesti ja poliittisesti on outo veto suututtaa naapuri, joka on Yhdysvalloille kulttuurisesti läheinen. Tuontitullit ja Kanadan vastainen kampanja eivät ole suosittuja amerikkalaisten parissa, mutta Trump ei välitä tai kykene luopumaan pakkomielteistään.

Trumpin toisen kauden lähestyessä puoliväliä tulee joskus mieleen, kykeneekö Trump kontrolloimaan impulssejaan. Aikaisemmin hän seurasi tarkalla silmällä kansansuosiotaan. Nykyään hän viittaa kintaalla yleiseen mielipiteeseen Iranista, Kanadasta, tulleista, taloudesta ja Valkoisen talon juhlahuoneistosta.

Demokraattien mahdollinen vaalivoitto marraskuun välivaaleissa saattaa olla tahaton voitto myös Trumpille. Opposition hallitsema edustajainhuone voi auttaa presidenttiä hillitsemään itseään.