Kokoomusedustajat: Perustulo on selvittämisen arvoinen vaihtoehto - kannustaisi työntekoon

Profiilikuva
kansalaispalkka
Teksti
SK:n toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomella on missio: Tarvitsemme lisää työtä. Jos työikäisen väestön tekemän työn määrä ei Suomessa lisäänny, käy väestön ikääntyminen hyvinvointiyhteiskunnalle taloudellisesti kestämättömäksi, kirjoittavat kokoomuksen Lasse Männistö ja Petteri Orpo.

Työurakeskustelua on lähestytty usein uran alku- ja loppupäästä. On peräänkuulutettu eläkeiän nousua eliniän jatkuvasti pidentyessä sekä vaadittu opiskelijoita yhä nopeammin korkeakouluihin ja sujuvammin työelämään. Nämä tavoitteet ovat kannatettavia, mutta ne eivät riitä. Tarvitsemme keinoja työvoiman tarjonnan lisäämiseksi kaikissa väestöryhmissä.

Työurien pidentämiseksi keskeltä on tarjottu keinoksi työkyvyttömyyden vähentämistä. Työkyvyttömyys ja syrjäytyminen ovatkin ongelmia, joiden ehkäisemiseksi tulee tehdä kaikki voitava. Valitettavasti tavoite on ollut helpompi asettaa kuin saavuttaa.

Pelkkä suomalaisen työikäisen kyky tehdä töitä ei riitä. Tarvitaan myös työhalua. Työhalun lisäämisestä ei ole juurikaan keskusteltu.

Ihmisen työhaluun voidaan vaikuttaa tekemällä työnteosta hänelle joka tilanteessa taloudellisesti kannattavaa. Tällä hetkellä työttömälle sosiaaliturvan varassa elävälle satunnainen työllistyminen ei kannata. Lisäksi haasteena on byrokratialoukku, joka viivästyttää tulojen saamista ja aiheuttaa paperityötä.

Kannustinongelma on syntynyt, kun sosiaaliturvaa on kehitetty vuosikymmeniä tilkkutäkin tavoin: aina jonkin kohdan rispaantuessa on ommeltu päälle uusi paikka. Selkeys on kadonnut ja kokonaisuuden hahmottaminen on muuttunut lähes mahdottomaksi. Päättäjien keskuudessa kiertääkin sanonta, jonka mukaan Suomessa on pienempi kuin yhden käden sormilla laskettava määrä ihmisiä, jotka todella tuntevat sosiaaliturvajärjestelmämme.

Ongelma on sekä yksittäisissä kannustinloukuissa että koko perusturvan rakenteessa. Työttömän ei kannata pyrkiä palaamaan asteittain työelämään, sillä palkkatulot leikkaavat sosiaaliturvaa. Alle 1 200 euron kuukausitulojen vaikutus nettoansioihin on melko olematon. Paluu työttömyydestä täysipäiväiseen työhön tapahtuu kuitenkin usein juuri asteittain osa-aikaisen tai lyhytaikaisen työnteon kautta.

Sosiaaliturvan rakenne siis vähentää työhalua. Hallituksen sinällään perusteltu päätös korottaa perusturvaa on entisestään pahentanut kannustinongelmaa.

Vastaukseksi on usein tarjottu erilaisia kannustinpaketteja. Nämä ovat sisältäneet esimerkiksi matalien ansiotulojen verokevennyksiä, eri sosiaalietuuksien suojaosuuksia, joita ei leikata pois ansiotulojen noustessa, sekä tulosidonnaisuuden lieventämistä.

Hinnan lisäksi kannustinpakettien ongelma on, että niiden kannustava vaikutus on liian pieni. Jos 100 euroa ansaitsevalle jää jatkossa 10 euron sijasta 12 euroa käteen, on suhteellinen kannustavuus kyllä parantunut. Kaksitoista euroa palkkaa sadan euron työpanoksesta on kuitenkin yhä niin surkea summa, että se tuskin saa ketään innostumaan työnteosta.

Pääministeri Jyrki Katainen totesi maaliskuussa Ylen Ykkösaamussa, että Suomesta tulee seuraavien 15-20 vuoden aikana aivan uusi maa väestön ikääntyessä. Suomella on väistämättä edessään myös hyvinvointivaltion uudelleenmäärittely.

Peräänkuulutamme rohkeutta työn tarjonnan näkökulmasta tapahtuvaan rakenteiden uudelleenajatteluun myös sosiaaliturvan saralla. Järjestelmä tulisi uudistaa perustaltaan yksinkertaiseksi, läpinäkyväksi ja työntekoon kaikissa tilanteissa kannustavaksi.

Selvittämisen arvoinen vaihtoehto on ainakin ajatus perustulosta, joka sekä turvaisi välttämättömimmän perustoimeentulon että kannustaisi yksilöä hyödyntämään jokaisen työmahdollisuuden. Samalla järjestelmän hajanaisuus ja vaikeaselkoisuus vähenisivät.

Aiheesta lisää

“Jyrkkä EI kansalaispalkalle!” kirjoittaa kansanedustaja Jaana Pelkonen Uuden Suomen puheenvuorossaan. Ainakaan häneltä ei näytä löytyvän rationaalisia argumentteja kansalaispalkkaa vastaan, kirjoittaa Pertti Jarla Tähän on tultu -blogissa.

Keskustelu perustulosta kuhisee taas. Ajatus jokaiselle maksettavasta tulosta saa kannatusta yli puoluerajojen. Siihen samanmielisyys loppuukin.

Teksti Lasse Männistö ja Petteri Orpo.
Kirjoittajat ovat kokoomuksen kansanedustajia.