Kansalaispalkkaa kaikille? ”Hyvä mahdollisuus kannustaa ihmisiä töihin”

Pontus Purokuru Antti Ronkainen
Talous 9.2.2012 11:35

Keskustelu perustulosta kuhisee taas. Ajatus jokaiselle maksettavasta tulosta saa kannatusta yli puoluerajojen. Siihen samanmielisyys loppuukin.

Kannattajat uskovat, että perustulo yksinkertaistaisi sosiaaliturvaa. Kuva Lehtikuva.

”Ihmiset eivät ole enää joko töissä tai töiden ulkopuolella, vaan erilaisissa välitiloissa elää valtava joukko ihmisiä”, sanoo kansanedustaja Lasse Männistö (kok). ”Nykyinen tilkkutäkki-sosiaaliturva ei vastaa heidän elämäntilanteitaan ja on pullollaan kannustinloukkuja.”

Nykyisen järjestelmän monimutkaisuudesta kertoo, että arviolta puolet toimeentulotukeen oikeutetuista jättää byrokratian takia etuutensa käyttämättä. Tämä toi pari vuotta sitten yli 600 miljoonan euron säästöt.

Kokoomus teki vuonna 2005 aatekyselyn, jonka mukaan 58 prosenttia kokoomuslaisista kannattaisi perustuloa, jos se yksinkertaistaisi sosiaaliturvaa. Perustulokeskustelua puolueessa aktivoinut Lasse Männistö ehdottaa kaikille täysi-ikäisille kansalaisille 300-500 euron suuruista perustuloa, johon yhdistettäisiin tarveharkintaisia elementtejä, kuten asumistuki.

Yksi vahva peruste perustulolle onkin, että se yksinkertaistaisi ryteikköistä tukijärjestelmää ja tekisi siitä hallinnollisesti halvemman ja kevyemmän.

”Näen perustulon hyvänä mahdollisuutena kaikissa tilanteissa kannustaa ihmisiä tekemään töitä, vaikka sitten osa-aikaisesti tai määräaikaisesti, kokeilemaan yrittäjyyttä ynnä muuta”, Männistö perustelee.

Kannatusta yli puoluerajojen

Vihreiden ja Vasemmistoliiton puolueohjelmissa vaaditaan sosiaaliturvan uudistamista kaikille kansalaisille maksettavan perustulon suuntaan. Vaatimus yhdistää vasemmiston tavoitteen tasa-arvosta ja oikeiston halun tukea yrittäjyyttä. Perustulo saa kannatusta myös kokoomuksen ja keskustan nuorisojärjestöissä.

Perustulokeskustelu kuhisee muutenkin. Kansalaisaloitteita perustulosta valmistellaan niin Suomen eduskunnalle kuin Euroopan komissiollekin. Vasemmistonuorilla on käynnissä ”masseja massoille” vaativa perustulokampanja, ja Into-kustannus julkaisee huhtikuussa perustuloa käsittelevän pamfletin.

Perustulokeskustelu ei kulje perinteisten poliittisten rintamalinjojen mukaan.

Maailmanlaajuisen Basic Income Earth Network (BIEN) -verkoston suomalainen jaosto valmistelee kansalaisaloitetta perustulosta. Aloitteessa ehdotetaan nykyisen perusturvan minimietuuksien tasoista perustuloa kaikille niin, etteivät pieni- tai keskituloisten tulot tai etuudet heikkene.

Jaoston koordinaattori Johanna Perkiö kertoo, että kansalaisaloitetta on valmistelemassa vihreitä, vasemmistolaisia, demareita, piraatti sekä kokoomuslainen.

”BIEN ei sitoudu mihinkään tiettyyn perustulomalliin. Tietysti jotta jokin tulonsiirto voidaan nähdä perustulona, tulo on maksettava yksilökohtaisesti, siinä ei ole mitään ehtoja ja siihen eivät vaikuta muut tulot”, Perkiö sanoo.

Vasemmistossa vastustetaan ja kannatetaan

Vasemmiston sisällä perustulo saa sekä ankaraa kritiikkiä että voimakasta kannatusta. Jakoa aiheuttaa erityisesti suhtautuminen työhön.

SAK:n ekonomistin Ilkka Kaukorannan mukaan perustulo ei olisi samalla tavalla töihin kannustava kuin ansiosidonnainen.

”Ansiosidonnainen sosiaaliturva varmistaa, ettei esimerkiksi perheen perustaminen, työkyvyttömyys tai työttömyys romuta työntekijän elintasoa. Ansiosidonnaisuus myös kannustaa työntekoon, koska työstä maksettavan palkan lisäksi työ kartuttaa myös tulevaa sosiaaliturvaa”, Kaukoranta sanoo.

Ammattiyhdistysliikkeen mukaan rajoitettujen resurssien maailmassa perustulo ei ole kustannustehokasta sosiaalipolitiikkaa. Koska tukea maksetaan kaikkien sijaan ainoastaan sitä tarvitseville, nykyiset syyperusteiset etuudet tulevat halvemmaksi kuin perustulo.

Vasemmistonuoret sen sijaan vaativat perustulokampanjassaan nykyisen tulonjaon, työnjaon ja sosiaaliturvan kokonaisvaltaista uudistamista. Järjestön puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan vasemmiston näkökulma perustuloon eroaa kokoomuksen ja vihreiden malleista.

”Vasemmistolaisen perustulovaatimuksen taustalla on pyrkimys määrittää uudelleen minimitoimeentulon taso sekä kyseenalaistaa nykyinen tulonjakopolitiikka, joka sallii köyhyyden yleistymisen. Perustulo kyseenalaistaa vanhanaikaisen käsityksen, että työ on parasta sosiaaliturvaa.”

Aktivisti Eetu Viren jatkaa samoilla linjoilla. Vappuna 2006 perustuloa vaatinutta Euromayday-mielenosoitusta järjestämässä ollut Viren katsoo, että perustulon kannatus on lisääntynyt viidessä vuodessa, mutta keskustelusta on unohtunut prekariaattiliikkeen esiin nostama työvoiman näkökulma.

”Perustulon olisi vähennettävä riippuvaisuutta palkkatyöstä ja siten toimittava investointina työvoiman itsenäisyyteen. Perustulo olisi itsenäisen prekariaatin, pienyrittäjän ja freelancerin näkökulmasta rakennettua sosiaaliturvaa”, Viren sanoo.

Seurauksia vaikea ennustaa

Yhteiskuntapolitiikka-lehden vuonna 2002 julkaisemassa selvityksessä suomalaisista 63 prosenttia kannatti ”perustuloa” ja 59 prosenttia ”kansalaispalkkaa”. Kyselyn mukaan suomalaiselle sopivin perustulon taso oli tuolloin 620 euroa kuussa.

Kelan opintotukiryhmän etuuspäällikkö Ilpo Lahtinen arvioi, että nykyisillä sosiaalimenoilla kyettäisiin kattamaan ainoastaan noin 200 euron suuruinen perustulo. Suuremman perustulon rahoittamiseksi tulisi karsia byrokratiaa ja vähentää tukimuotoja, jotka perustulo korvaisi, mutta muuttaa myös verotusta.

”Jo nykyisin kaikille turvataan perustoimeentulo. Perustulon maailmassa sama saavutetaan ilman byrokratiaa ja syyllistämistä ja ennen muuta niin, että köyhyysloukut ja työllisyysloukut poistuvat. Kaikkia töitä kannattaa tarjota ja kaikkia töitä kannattaa tehdä”, Lahtinen sanoo.

Sekä Vihreiden että Vasemmistoliiton perustulomalleissa tuloverotusta korotetaan. Vihreiden 500 euron mallissa veroaste on 39-49 prosenttia ja Vasemmistoliiton 750 euron mallissa 30-57 prosenttia jokaista perustulon päälle ansaittavaa euroa kohden.

Molemmissa malleissa muita tukia ja byrokratiaa karsitaan, mutta esimerkiksi ansiosidonnaiset etuudet ja kansaneläke säilytetään ennallaan. Lisäksi vihreät säilyttäisivät asumistuen nykyisellään ja vasemmistoliitto kehittäisi sitä.

Mallit eivät tule toteutumaan aivan pian, sillä kummatkin puolueet allekirjoittivat hallitusohjelman, joka toteaa, että ”työn verotus ei vaalikauden aikana kiristy”.

Perustulon kustannuksien arviointia vaikeuttavat ihmisten käyttäytymisen ennustamattomuus. Esimerkiksi Namibian perustulokokeilussa rikollisuus väheni, kouluttautuminen lisääntyi sekä työssäkäynti ja yrittäjyys kasvoivat. Nykyiset perustulon kustannuksia arvioivat simulaatiomallit eivät huomioi näitä mahdollisia sivuvaikutuksia.

Perustulo ja sosiaaliturva

  • Perustulo on ehdotus sosiaaliturvan uudistamisesta niin, että kaikille kansalaisille maksetaan toimeentuloa varten rahaa verottomasti ja vastikkeetta.
  • Perustuloa kutsutaan myös kansalaistuloksi tai kansalaispalkaksi. Tulojen kasvaessa perustuloa maksettaisiin takaisin verotuksen kautta.
  • Nykyinen sosiaaliturva perustuu tarveharkintaan. Se jakautuu palveluihin, kuten terveydenhoitoon ja vakuutuksiin, sekä toimeentuloturvaan, johon kuuluvat esimerkiksi eläkkeet, toimeentulotuki, opintotuki, päivärahat ja lapsilisät.
  • Perustulo yksinkertaistaisi toimeentuloturvaa korvaamalla sen eri muodot osittain tai kokonaan.
  • Eläkkeet ja vanhuuteen liittyvät palvelut vievät kolmasosan Suomen sosiaalimenoista. Toiseksi eniten rahaa menee sairauteen ja terveyteen.
  • Sosiaalimenojen kustannuksiin osallistuvat työnantajat, valtio ja kunnat, minkä lisäksi menoja katetaan esimerkiksi vakuutuksilla ja pääomatuloilla.
  • Vuonna 2009 Suomen sosiaaliturvan menot olivat 52,4 miljardia euroa. Jos menoja tarkastellaan prosentteina bruttokansantuotteesta, Suomen menot ovat alle Euroopan keskitason. Saman verran sosiaaliturvaan käyttävät esimerkiksi Britannia ja Italia.

Keskustelu

Synonyymeistä onohtui mainita ”negatiivinen tulovero”, mikä lienee se millä tämä saadaan myytyä poliittisesti läpi.

Siillä kun saadaan täsmälleen sama tulonjako ja kannustinefekti, mutta ei anneta mielikuvaa, että kaikille annettaisiin automaattisesti jotain. Ihmiset hyväksyisivät perustuloa paremmin sen, että niille, joiden kuukausitulot eivät nouse tarpeeksi korkealle maksetaan automaattisesti jotain hyvitystä, jossain pisteessä tulovero on nolla ja sitten siitä ylöspäin tuloveroprosentti kasvaa.

korjaus kirjoitukseeni: Olen siis perustoimeen tulolla toimeen tuleva ihminen enkä perustulolla. Nythän pikku duuneja mun ei kannata tehdä. Ja mulle on aina opetettu, että työn teko kannattaa. En ole siitä enää olenkaan varma ja se ei varmaan paljon kenenkään mieltä piristä.

Tekemiselle arvo:
Toimeentulotuella työ ei tosiaan juurikaan taloudellisesti kannata. Sama tilanne olisi toki myös perustulomaailmassa, koska perustulo korvaisi vain työmarkkinatukea ja toimeentulotuki säilyisi ennallaan.

Pidemmällä aikavälillä työ kuitenkin kannattaa aina. Työtä tekemällä kartuttaa työkokemusta, jonka myötä voi saada pidempiä ja parempia työpätkiä tulevaisuudessa. Työ myös kartuttaa ansiosidonnaisia etuuksia. Pätkätyöstä toiseen kamppailevalle ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, kuhan saa sen työssäoloehdon täyteen, nostaa tulotasoa yhdessä pätkätöiden palkkojen kanssa selvästi pelkkää toimeentulotukea korkeammalle. Viimeistään eläkkeellä kiittää menneisyyden itseään jokaisesta ansaitusta työeläkesentistä.

Ilkka Kaukoranta:
Voi kun se olisikin noin kaunista mitä kirjoitat. Todellisuus on vain jotain muuta. Jos töitä ei ole niin paljon, että saa työssäolehdon täyteen. Minäkin luulin ennen, että työ tuo työn luokseni mutta en luule enää niin. Se tuo minulle stressin ja tyhjän kouran.

Perustulo ei maksa mitään, koska siinä kerätään positiivisia veroja aina yhtä paljon kuin maksetaan negatiivisia veroja. Summa on siis kansantaloudelle kokonaisuudessaan nolla. 1000-1000=0.

Toinen asia, niin perustulon tarkoitus on madaltaa työtä tekevän ja yrittävän keskiluokan nykyisin yli 60 prosenttiin nousevaa nettoverotusta. Perustulo nostaisi keskiluokan elintasoa noin 10 000 eurolla. Rahat tähän saadaan automaation verottamisella, koska siinä on paljon käyttämätöntä verotuspotentiaalia.

Opintotuki, varsinkin asumislisän kanssa toimii kuin junan vessa. Opiskelijat tosin ovat opiskelijastatuksella pääsääntöisesti useita vuosia, mikä mahdollistaa tuen toimimisen ilman suurempia ongelmia. Työttömyyshän on usein lyhyempiaikaisempaa. Kaipa sinne ”kahdensadan komiteaan” on edes joku viisas mies eksynyt, joka pystyisi kehittelemään opintotuen tulorajojen pohjalta järkevän järjestelmän myös työttömyys/työmarkkina ja muihin perustukiin.

”Vuoden 2009 Sosilaaliturvamenot
olivat 52,4 MILJARDIA EUROA ja että ne olivat 9800 euroa asukasta
kohti”

Hei koko SUOMEN VALTION BUDJETTI oli ko vuonna 2009 n. 45.9
MILJARDIA EUROA.

Miten noin pahasti pielessä olevaa ”tietoa” oikeasti voi edes olla
olemassa julkaistuna? Eikö kukaan tarkasta noita ja ajattele yhtään
omilla aivoillaan että eihän voi olla totta tuollaiset luvut? Siis
Sosiaaliturvamenot JOKAISTA henkeä kohti lähes 10 000 euroa???

Ja kukaan ei täälläkään ole huomannut tuollaista ”PIENTÄ” erhettä.

Voi ziizuz.

Tämän jutun mukaan ”…vuonna 2009 Suomen sosiaaliturvan menot olivat 52,4 miljardia euroa…”. Valtioneuvoston talousarvioesityksen mukaiset menot ovat kuluvana 2012 vuonna 52,4 mrd. euroa. En usko, että sosiaaliturvan menot olisivat olleet vuonna 2009 52,4 miljardia euroa.

Sami Ilvonen ja Mauri K: tutustukaahan Stakesin tilastotiedotteeseen täällä: http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2011/Tr08_11.pdf

Raportissa kirjoitetaan seuraavasti (s. 1):

”Vuonna 2009 Suomen sosiaaliturvan menot olivat 52,4 miljardia euroa. Tämä oli 7,9 prosenttia
enemmän kuin edellisenä vuonna, reaalikasvu oli niin ikään 7,9 prosenttia, koska inflaatio vuonna
2009 oli nolla prosenttia. Asukasta kohden menot olivat 9 820 euroa.”

Sosiaalimenojen suuruuden ihmettely ja vertailu valtion budjettiin johtuu yleensä siitä, ettei ymmärretä, mikä on sosiaalimenojen rahoituksen rakenne. Ilmeisesti Sami ja Mauri ajattelevat, että valtio maksaisi sosiaalimenot kokonaan. Jos näin olisi, niin sosiaaliturvan menojen suuruusluokka kuulostaisi todellakin tolkuttomalta.

Kuten linkkaamastani raportista voi lukea, sosiaalimenoja rahoittavat valtion lisäksi työnantajat (työtuloihin perustuvat päivärahat ja eläkkeet), työntekijät (vakuutukset ja asiakasmaksut) ja kunnat (ylijäävä osuus sosiaali- ja terveysmenoista). Sosiaaliturvaa rahoitetaan lisäksi sosiaaliturvarahastojen korko- ja osinkotuotoilla. Valtion osuus sosiaalimenojen rahoituksesta on vain noin 25 prosentin luokkaa.

Kannattaa myös huomioida infolaatikon loppu: Suomen sosiaalimenot ovat Euroopan keskitasoa tai jopa hieman sen alapuolella.

Joo sen verran tarkennusta että tuo ei ole se Sosiaaliturvalaskelma mihin on tarkoitus täällä viitata koska tuo sisältää kaikki eläkkeet ja muut laskelmat ja maksut jotka hoidetaan ihan eri rahastoista kuin Kyseessä oleva Sosiaaliturva.

Suosittelisin ennemmin tuolta etsimään ne Valtion Sosiaaliturvamenot jotka ovat murto-osa siitä 52 mrd mainitusta summasta.

http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2012/he_2012.html

”teme kirjoitti: Miten tää on niin vaikeata, se Vihreiden malli on viritetty niin että se EI NOSTA TYÖN VEROTUSTA”

Ällistyttävää!!! Vihreät ovat keksineet ikiliikkujan!!! Vaikka menot lisääntyvät, tulojen ei tarvitse lisääntyä ollenkaan.

Niin Vihreät varmaan korottaisivat KULUTUSveroja niin että esimerkiksi Bensiini maksaisi 8 euroa litra, sähkö olisi niin kallista että istuttaisiin pimeässä ja kylmässä nuotion ääressä kerrostaloasunnoissakin, vesi olisi niin kallista että suihkussa käytäisiin kerran viikossa,samoinkaikkien tavaroiden ja tuotteiden ALV olisi 125%. Paitsi luomuvihannesten.

Silloin ei tarvitsisi nostaa PALKKAverotusta.

Jo nyt Suomessa eletään paljon yli varojen, ja lainaa on jo kymmenisen tuhatta (?) per nuppi. Millä ihmeellä voidaan jakaa mitään enempää??? Aina täytyy löytää maksaja, ja se on yleensä kunnollinen keskiluokka. (Vaikka suurituloisilta/ison omaisuuden haltijoilta otettaisiin isompi osa veroja, ei se paljon kassaa kartuttaisi kuitenkaan, koska heitä on suhteellisesti niin vähän, ja toisaalta: he yleensä sijoittavat varansa talouselämään takaisin kartuttaen siten työpaikkoja. Nämäkin rahat jaossa menisivät vain kulutukseen.)
Yksi asia on ihmetyttänyt minua jo pitkään: miten voi eläke olla ansiosidonnainen? Eikö kaikkien luppoaika ole samanhintaista? Antamalla palkansaajan tienata aktiivivuosina jotain sukanvarteensa, voitaisiin kaikille maksaa tasaeläkettä työvuosien loputtua ( työkyvyttömille jo ennen k.o. iän saavuttamista). Nyt menee paljon yhteiskunnan varoja isojen eläkkeiden maksuun, ja kun keskimääräinen elinikä on noussut jo niin korkeaksi, pitää k.o. eläkettä maksaa melkein yhtä kauan, kuin henkilö on ollut työelämässä! – Muutos pitäisi tietenkin tehdä hitaasti, että nuoremmilla olisi aikaa varautua pieneen eläkkeeseen… Food for thought.

Kannattaisi miettiä, että kyse ei ole ainoastaan rahasta. Ihmisillä on vain tietty rajattu määrä henkisiä voimavaroja, aikaa ja jaksamista.

Nykyisessä systeemissä täytyy monen työttömän/syrjäytyneen/tms. käyttää näitä omia resurssejaan siihen, että mielllyttää sellaisia viranomaisia ja tahoja, joille on kulloinkin tilivelvollinen. Tämä on naurettavaa ja haitallista.

Nämä resurssit voisi käyttää paremmin vaikka itsensä kehittämiseen, terveyden hoitamiseen, vapaaehotoistyöhön tai opiskeluun ilman että jokainen toimi pitää väkisin lokeroida johonkin byrokratian vaatimaan boksiin, anoa, selitellä ja täyttää kasa papereita. Muuten heitetään pellolle systeemistä.

Ihminen kärsii yrittäessään näytellä vain yhtä roolia, joka hänelle sallitaan tukia saadakseen. Se ei ole luonnollista ja estää uusien asioiden yrittämisen. On myös väärin, että joillakin viranhaltijoilla on niin suuri valta kuin päättää, onko joku ihminen tuen tarpeessa tai ei. Tämä aselma yksistään aiheuttaa stressiä. Vähintäänkin tämä valta pitäisi delegoida objektiivisille tietokoneohjelmille tai vastaaville, ei yksittäisille ihmisille.

Näin kun ihminen on saatu mielivallan alle, estetty järkevä tekeminen ja monesti on päällä jatkuva uhka siitä, että sinut voidaan pakottaa melkein mihin tahansa koska tahansa tukien menettämisen pelossa, niin tulos ei ole kovinkaan kannustava. Ei jää paljon voimavaroja muuhun kun eloonjäämistaisteluun, eikä ole ihme, jos mielenterveys horjuu ja päihteet houkuttelevat.

Jos perusturva olisi oikeasti turvallinen ja aina taattu, vapautuisi paljon inhimillisiä resursseja järkevämpään toimintaan. Kyllä suurin osa ihmisistä haluaa tehdä jotain mielekästä, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Luulisin muutenkin, että ihmisen olisi tarkoitus olla täällä suhtellisen vapaa tekemään mitään haluaa lakien puitteissa. Minusta on väärin, että tarvitsee olla tilivelvollinen joillekin viranomaisille omista tekemisistään ja suunnitelmistaan saadakseen perusturvan.

Perustulon kannattajia ei tunnu kylmäävän yhtään se, kuinka moni ihminen syrjäytyisi vastikkeettoman ja verottoman tuen kautta. Ainakin tällä hetkellä ”nuorten syrjäytymisen ehkäisyn” avulla poliitikot pelastavat Suomen ja vastikkeeton perustulo istuu kovin huonosti tähän. Aika moni peräkammarin poika homehtuisi sinne peräkammariin perustulon saatuaan.
Jos Lahtisen kommentti byrokratiasta ja syyllistämisestä tarkoittaa sitä, että rahaa saadakseen täytyy jotain suunnitelmaa tulevaisuuteen tehdä niin eläköön byrokratia!
Ja lisäyksenä tähän ”Sosiaalimenojen kustannuksiin osallistuvat työnantajat, valtio ja kunnat, minkä lisäksi menoja katetaan esimerkiksi vakuutuksilla ja pääomatuloilla.” kustannuksiin osallistuvat siis isolla panostuksella myös työntekijät sosiaalivakuutusmaksujen ja verojen muodossa.

Vaikka mikään ei päde kaikkiin, niin en olisi niin huolissani siitä, että peräkammariin homehtuisi enemmän ihmisiä perustulon myötä. Oletan, että syntyisi enemmän pienemmän kynnyksen, vaatimustason (ja palkan) töitä, joihin peräkammaristakin olisi helpompi lähteä.

Uusia asioita olisi myös helpompi lähteä yrittämään, jos niiden epäonnistumisesta ei olisi seurauksena tukien menettäminen (tai pieneneminen ja paperisota). Voisi esim. kokeilla jotain työpaikkaa, josta ei ole varma pärjäisikö siinä, kun tietäisi voivansa lopettaa tarpeen vaatiessa ilman että joutuisi työkkärissä elinikäiseen karenssiin. Voisi kehitellä vaikka jotain hyviä peli-ideoita tai pullareseptejä ja perustaa firman ilman että epäonnistuminen johtaisi taloudelliseen katastrofiin. Voisi opetella vaikka verkossa uusia ammatillisia taitoja ilman että tuet vietäisiin koska opiskelet.

Ja miksi ei saisi ”jäädä peräkammariin”? Voisi hoitaa ikääntyviä vanhempiaan ja vähentää tällä tavalla yhteiskunnan kustannuksia. Voisi ehkä voida henkisesti paremmin kun ei tuntisi olevansa niin luuseri kuin kuuluisi saman ”tuen” piiriin kuin ihan kaikki muutkin kansalaiset. Näin voisi tilastollisesti pienentyä alkoholin liikakäyttö ja mielenterveysongelmat, ja syntyä säästöä.

Ei tarvitsisi tuntea itseään syrjäytyneeksi kun kansalaispalkka määrittelee sinut kansalaiseksi. Saat yhteiskunnalta jotain ja yhteiskuntamyönteisyytesi kasvaa. Arvostat enemmän yhteiskuntaa ja yhteisiä asioita ja olet halukkaampi antamaan jotain takaisin (yleinen vastavuoroisuuden periaate).

Tästä varmaan monet ovat eri mieltä, mutta minusta syrjäytymistä lisää ”syrjäytyneiden jahtaaminen”. Se pakottaa vetäytymään vielä enemmän syrjään jotta saisi olla rauhassa. Ei ole mikään ongelma, jos ei satu näkymään jossain tilastoissa. Käsittääkseni jokin tosielämän oikea ongelma on tällä kohdin väärinmääritelty.

Minusta ehdottomasti pitää olla tarjolla pienen kynnyksen väyliä päästä kiinni esim. töihin tai opiskeluun. Niistä pitää tiedottaa, mutta niihin ei saa pakottaa. Pitäisi olla tarjolla osapävisiä osallistumismuotoja, jos tuntuu että voimat eivät riitä muuhun. Pois joko-tai -yhteiskunnasta, mitä perustulo edistäisi.

Mutta kaikki ongelmat eivät varmaan poistuisi perustulollakaan. :) Uskon, että se kuitenkin olisi parempi kuin nykyinen systeemi.

Ja koska nykyään ei tunnu kokopäiväistä työtä kaikille riittävän, niin tämä olisi yksi systeemi, jonka avulla sen jakaminen voisi helpottua pikku hiljaa. Työntekijöille tulisi enemmän mahdollisuuksia säädellä omaa osallistumistaan työmarkkinoihin ja tarjolle voisi tulla enemmän sellaisia töitä joita nykyään ei kannata teettää. Mahdollisesti talkoohenkikin nostaisi päätään kun osallistuminen olisi helppoa ja palkaksi voisi saada vaikka aterian (en ole varma mutta käsittääkseni tällainenkin on nykyään byrokraattsesti hankalaksi tehtyä).

Ollaan rehellisiä ja sanotaan se ääneen: nykysysteemi on huippusurkea ja puolustavia puheenvuoroja sille jakavat ainoastaan ne henkilöt ja tahot jotka siitä eniten hyötyvät (esim. SAK). Toinen ryhmä perustulon vastustajista taas ei selvästikään ymmärrä tai ei halua ymmärtää mitä perustulo tarkoittaa.

Syrjäytymispelosta: jos/kun joku nykyään päättää ”syrjäytyä” ja heittäytyä esim. täysipäiväiseksi alkoholistiksi, niin miten tuota konkreettisesti estetään? Ei mitenkään. Jos taas joku tinkii elintasostaan ja tulee toimeen pelkällä perustulolla, niin mitä sitten?

perustulo kaikille on ihan yhtä oikeutettu kuin johtajien huippupalkat. mistä niille edes maksetaan kun nytkin pistetään tuhansia pihalle, niin johtajien pitäisi osallistua talkoisiin myös. voitot olisi pitänyt jakaa kaikkein sen tekijöiden kesken eikä vain johdolle. kun menee hyvin niin pumpataan rahat itelleen ja kun menee huonosti niin ei oteta vastuutta, vaan onkin siirrytty vaikka toiseen tehtävään. firmoista saa aivan liian helposti rahat pihalle.

Koitetaan muistaa se että järjestelmä on ihmisiä varten eikä toisin päin. Jos kansalaispalkka on mahdollista toteuttaa ilman että ihmisten elintaso laskee ja/tai maa ajautuu konkurssiin niin se on ehdottomasti sen arvoista. Jos joku päättää olla tekemättä mitään työtä niin se on hänen oma asiansa. Hyvin vointi pitää taata kaikille eikä vain rahan ja materian perässä juokseville.