Eurooppa on yhä tärkeä Kiinalle - Suomen vahvuuksiin panostettava

Profiilikuva
Eurooppa
Teksti
Ainomaija Haarla

Olemme entistä riippuvaisempia siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Tietotekniikan kehittyminen tukee rajatonta, reaaliaikaista yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa. Yksikään maa ei voi olla immuuni maailman tapahtumille, ei varsinkaan ulkomaankaupasta elävä Suomi. Ei riitä, että toimimme pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa mitassa.

Olen viime vuoden aikana kuullut suomalaisten liikemiesten kommentoivan, että aasialaiset eivät edes vilkaise vanhan, jäykän ja hitaasti matelevan Euroopan suuntaan, joka on lisäksi keskellä finanssikriisiä. Tilanne ei ole tämä ainakaan Kiinan osalta.

Osallistuin syyskuussa World Economic Forumin kokoukseen Kiinan Tianjinissä. Summer Davos on suunnattu kasvuyrittäjille, nuorille bisnesmiehille ja -naisille ja nuorille professoreille. Tekniikan Akatemia on maailman ainoana insinööriakatemiana kutsuttu mukaan. Yksi kriteeri on ollut jakamamme Millennium-teknologiapalkinto.

Kiinan pääministeri Wen Jiabao korosti tervetuliaispuheessaan aiempaa maltillisempaa, hallittua talouskasvutavoitetta. Hän vetosi voimakkaasti paikalla olleeseen vähemmistöön, eurooppalaisiin, että Euroopan talous pannaan kuntoon.

Monet kiinalaiset pienet ja keskisuuret yritykset ovat kärsineet kysynnän romahtamisesta, ja muut vaihtoehdot ovat vähissä: Kiinan vesillä on useita ongelmia, USA:sta ei ole saatu varaosia investointihyödykkeille ja kulkuneuvoille, Venäjän kanssa ollaan vielä vaiheessa, ja Afrikan maista ei vielä ole merkittävästi bisneskumppaniksi.

Yleisesti ajatellaan, että kiinalaiset osaavat vain kopioida. En usko tähän. Kiinan kansa keksi muun muassa paperinvalmistuksen, ruudin ja magneettisen kompassin.

Innovaatiokulttuuri on olemassa kansakunnan muistissa – ja menestymisen nälkä on silmiinpistävä erityisesti nuorten keskuudessa. Kilpailu yliopistopaikoista on raju. Vain huiput hyväksytään, mutta heitäkin on paljon. Osaamisen taso nousee nopeasti. Ehkä tarvitaan Kiinan sisäinen virtuaalinen kauppapaikka, jossa luodaan uusia bisnesmalleja ja opitaan luottamaan yhteistyökumppaneihin – samaan tapaan kuin nyt Alibaba.comissa, joka on suurin verkkokauppayhtiö Kiinassa.

Oli miellyttävä osallistua kokoukseen suomalaisena, kun muiden maiden johtavat tiedemiehet ja poliitikot kilvan kehuivat suomalaista peruskoulujärjestelmää ja innovaatioympäristöä. Pääsin valottamaa taustoja.

Peruskoulujärjestelmää on viime vuosina tuotteistettu ja myydään nyt ulos. Erityinen etumme innovaatioympäristössä on kolmikantayhteistyö akateemisen maailman, yritysten ja valtionhallinnon välillä. Vahvuus, jolle kannattaa jatkossakin rakentaa. Resurssiniukkuuden takia syntynyt rakenne on hyväksi Suomen kilpailukyvylle ja muiden käytettävissä mallina, jos siihen pystyvät.

Suomalaisilla on joukko vahvuuksia puolellaan: emme ole ylivaltakansa, olemme ennakkoluulottomasti hyödyntäneet teknologioita kansakuntamme hyväksi, olemme luoneet uusia teknologioita, ja nuorisomme opiskelee luonnontieteitä ja teknisiä tieteitä. Näihin on panostettava.

Yksi lounaskeskustelujen teema oli tieteen ja teknologian edustus eri maiden parlamenteissa ja hallituksissa. Kuinka monta tiedemiestä ja insinööriä on parlamentissanne ja hallituksessanne? Minun oli paljastettava Suomen osalta epämiellyttävä, odotuksien vastainen totuus.

Pelikenttänä on nyt maailma. Meidän on kansakuntana löydettävä tapa pärjätä tulevaisuudessa maailman mitassa. Tarvitsemme nuoria integroituneita osaajia, jotka ovat valmiita kovaan kilpailuun ja joilla on nälkä menestyä. Tarvitsemme myös päättäjiltä strategista ketteryyttä, priorisointia ja riskinottokykyä.