Kuka on amerikkalainen?

Yhdysvaltojen perustuslain 14. lisäpykälä määrittelee miltei jokaisen Yhdysvalloissa syntyneen ihmisen maan kansalaiseksi.

Vuonna 1868 säädetty pykälä syntyi sisällissodan jälkimainingeissa. Kongressia hallinneet liberaalit republikaanit halusivat lain avulla varmistaa kaikkien amerikkalaisten pääsyn perustuslain takaamien oikeuksien suojaan.

Lisäpykälä oli vastareaktio korkeimman oikeuden Dred Scott -päätökselle. Oikeuden puheenjohtaja Roger Tanneyn kirjoittama päätös vuodelta 1857 määritteli, etteivät mustaihoiset ole Yhdysvaltojen kansalaisia. Tapaus oli merkittävä virstanpylväs tiellä Yhdysvaltojen sisällissotaan.

Donald Trump antoi toisen kautensa ensimmäisenä päivänä presidentin määräyksen, jolla hän yritti rajoittaa syntymäperusteista kansalaisuutta. Hän argumentoi, että lakia on käytetty väärin. Maassa laittomasti oleskelevien vanhempien tai niin sanottujen synnytysturistien lapsia ei pitäisi siunata Yhdysvaltojen kansalaisuudella.

Yhdysvalloissa asuu laittomasti 12–14 miljoonaa maahanmuuttajaa. Arviolta yhdeksän prosenttia maassa vuonna 2023 syntyneistä 3,6 miljoonasta vauvasta syntyi joko heille tai maassa laillisesti mutta tilapäisesti oleskeleville äideille.

Vuosittain arviolta 20 000–26 000 ulkomaalaista äitiä saapuu Yhdysvaltoihin synnyttämään lapsensa. He tulevat maahan turistiviisumilla, synnyttävät lapsensa amerikkalaisessa sairaalassa, hoitavat tarvittavat paperityöt ja palaavat takaisin kotimaihinsa Yhdysvaltojen kansalainen sylissään.

Oikeusjuttu Trump v. Barbara haastaa Trumpin määräyksen. Huhtikuun ensimmäisenä päivänä tapaus eteni korkeimman oikeuden suulliseen käsittelyyn.

Käsittelyn kärkevimmässä osiossa hallinnon lakimies, varaoikeuskansleri D. John Sauer sanoi maailman muuttuneen. Modernit lentokoneet ovat tuoneet mahdollisuuden synnytysturismiin miljardien ihmisten ulottuville.

Maailma on muuttunut mutta perustuslaki ei, muistutti korkeimman oikeuden puheenjohtaja John Roberts. Sauerin argumentit eivät saaneet vastakaikua. Myös konservatiiviset tuomarit Neal Gorsuch, Amy Coney Barrett ja Brett Kavanaugh grillasivat Saueria.

Trump itse oli saapunut oikeussaliin eikä pitänyt kuulemastaan. Poistuttuaan paikalta suullisen käsittelyn puolivälissä Trump sanoi sosiaalisessa mediassa Yhdysvaltojen olevan typerä, jos se hyväksyy vastapuolen perustelut.

Trumpin hallinnon argumentti haastaa 128 vuotta kestäneen ennakkopäätöksen United States v. Wong Kim Ark.

Wong Kim Ark oli kahden kiinalaisen maahanmuuttajan lapsi, joka syntyi San Franciscossa. Korkein oikeus päätti Wongin olevan kansalainen vahvistaen samalla 14. pykälän tulkinnan, jonka mukaan liki jokainen Yhdysvalloissa syntynyt on automaattisesti maan kansalainen.

Wongin vanhemmat olivat Yhdysvalloissa laillisesti, mikä on tärkeä osa Trumpin tiimin argumenttia. ­Ennakkotapaukset ja tulkinnat laista ovat silti viitanneet, ettei vanhempien laillinen status ole asiassa olennaista. Useimmat kommentaattorit ennustavat Trumpin hallinnon häviävän oikeusjutun, mutta korkeimman oikeuden historia on täynnä yllättäviä ja mullistavia päätöksiä.

Lain ohella tapauksessa osaltaan punnitaan amerikkalaisuuden olemus.

Trumpin asetus painotti Dred Scott -päätöksen olleen väärä ja pyrki siten eliminoimaan rasismisyytökset. Presidentti on kuitenkin toistuvasti kritisoinut latinoja ja toivonut saavansa enemmän maahanmuuttajia vaikkapa Norjasta. Siksi etnisyys ja amerikkalaisuuden määritelmä ovat ääneenlausumattakin osa kiistan ydintä.

Debatti amerikkalaisuuden olemuksesta ei ole uusi. Sitä on pohdittu vuosisatoja niin lain kuin kulttuurinkin kautta. Erityisesti republikaanien suhtautuminen amerikkalaisuuteen on muuttunut rajusti viime vuosikymmeninä.

Viimeisessä puheessaan presidenttinä Ronald Reagan painotti kaikkien voivan tulla amerikkalaisiksi asumalla maassa ja omaksumalla sen arvot. Hän painotti maahanmuuttajien kirjon vahvistavan ja rikastavan Yhdysvaltoja.

Viime vuosikymmeninä etnonationalismi ja avoin rasismi ovat vallanneet puolueen oikean laidan.

Trump v. Barbara tulkitsee lakia, mutta kesällä saatava korkeimman oikeuden äänestystulos mittaa myös etnonationalismin pulssin vuonna 2026.