Venäjän-riski kasvaa: ”Karhun kaulapantaan ei kannattaisi kytkeä itseään”
Uusi laki uhkaa suomalaisten valtionyhtiöiden sijoituksia, sanoo Turun yliopiston Pan-Eurooppa-instituutin johtaja Kari Liuhto.
Suomen vienti Venäjälle on pudonnut tänä vuonna 30–40 prosenttia. Kuinka hyvin suomalaiset yritykset osasivat varautua etukäteen Venäjän-kaupan ongelmiin, professori Kari Liuhto?
”Eivät kovin hyvin. Suomi laski paljon Venäjän-kaupan varaan, vaikka Kremlin linja alkoi muuttua jo 2003, kun öljy-yhtiö Jukosin perustaja Mihail Hodorkovski pidätettiin. Sen jälkeen säädettiin laki strategisista aloista ja ulkomaista omistusta alettiin rajoittaa öljy- ja kaasuteollisuudessa.”
Venäjä valmistelee lakia, joka mahdollistaa ulkomaisen omaisuuden takavarikoinnin ilman ennakkovaroitusta. Onko Venäjän ja länsimaiden välinen kauppasota siirtymässä uuteen vaiheeseen?
”Kyllä. Venäjä on pelotellut tällaisilla toimilla vuodesta 2014 lähtien. Nyt laki on menossa duumassa läpi ja tulee voimaan ensi vuoden alussa.”
Venäjä ei ole maksanut Haagin pysyvän välitystuomioistuimen määräämiä 50 miljardin euron korvauksia öljy-yhtiö Jukosin entisille omistajille. EU ja Yhdysvallat uhkaavat takavarikoida siksi Venäjän omaisuutta länsimaissa. Mitä tästä seuraa?
”Venäjä ei aio maksaa näitä korvauksia, eikä kyse ole yksinomaan Jukosista. Gazpromia syytetään markkina-aseman väärinkäytöstä ja sitä uhkaa jopa kymmenen miljardin euron sakko. En usko, että venäläiset nielevät sitäkään.”
Minkälaisia vastatoimia Venäjän hallitukselta on odotettavissa korvauskiistassa?
”Laissa puhutaan vastavuoroisuudesta. Kyseessä on toistaiseksi vain pelote, ja on epäselvää, kuinka lakia tulkitaan. Venäjä uhkaa takavarikoida EU:n ja Yhdysvaltojen valtion omaisuutta, mutta käsittääkseni niillä ei ole juuri omaisuutta Venäjällä. Voi olla, että uhka kohdistuu EU:n jäsenvaltioiden omistuksiin.”
Kasvavatko suomalaisten sijoittajien riskit?
”Valtiollisilla yrityksillä on huomattavasti suuremmat riskit kuin yksityisillä, joihin uhka kohdistuu vain epäsuorasti. Valtionyritysten pitäisi tosissaan miettiä, kannattaako Venäjälle investoida enää tässä tilanteessa.”
Mitkä suomalaissijoitukset ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa?
”Energiateollisuus, logistiikka, pankkitoiminta ja telekommunikaatio kiinnostavat Venäjän armeijaa, joten niiden kannattaa olla varovaisia. Jos kansallishenkinen ajattelu vielä voimistuu, suurimmat riskit liittyvät Fortumiin. Sen turvana Venäjän sähkömarkkinoilla on kuitenkin iso saksalaisyhtiö E.ON. Venäjä tarvitsee uutta sähköntuotantokapasiteettia, joten en usko, että se lähtisi kiusaamaan E.ONia.”
Fennoiman ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle yhdessä venäläisen ydinvoimayhtiö Rosatomin kanssa. Minkälaisia riskejä siihen liittyy?
”Fortumin omistukset Venäjällä joutuvat tulilinjalle, jos Rosatomiin kohdistetaan jossakin vaiheessa pakotteita. Karhun kaulapantaan ei kannattaisi kytkeä itseään. Se ei ole kaikkein turvallisin paikka.”