Venäjä valmistelee uutta lakia – myös suomalaisyritysten riskit kasvavat
Ulkomaista omaisuutta voisi takavarikoida ilman ennakkovaroitusta. Riita Jukosin korvauksista hermostuttaa Moskovassa.
Venäjän tilanne huolestuttaa yhä pahemmin maassa toimivia ulkomaisia yhtiöitä. Heikko talouskehitys on ajanut yritykset ahtaalle, ja presidentti Vladimir Putinin politiikka uhkaa Venäjälle tehtyjen sijoitusten tulevaisuutta.
Suomalaisyrityksistä poliittisiin ongelmiin ovat törmänneet ensimmäisinä vastapakotteista kärsivät elintarvikeyhtiöt sekä Helsingin Sanomia julkaiseva mediayhtiö Sanoma.
Ulkomaalaisomistus Venäjällä toimivissa mediayhtiöissä on supistettava uuden medialain mukaan 20 prosenttiin vuoteen 2017 mennessä.
Sanoma myi sen vuoksi jo keväällä osuutensa Vedomosti-talouslehdestä Ivania-nimiselle yhtiölle ja englanninkielisestä Moscow Timesista liikemies Demjan Kudrjavtsevin johtamalle ryhmälle. Kudrjavtsev on talouslehti Kommersantia kustantavan yhtiön entinen pääjohtaja.
Sanoma on pyrkinyt eroon myös muista omistuksistaan Venäjällä. Tilanne on hankala, sillä ostajia ei tahdo tässä tilanteessa löytyä, eivätkä kaikki tarjokkaat kelpaa Venäjän viranomaisille.
Sanoma kertoi torstaina 8. elokuuta, ettei Venäjän ulkomaisia investointeja valvova komissio ole antanut sille lupaa myydä 50 prosentin omistusosuutta aikakauslehtiä julkaisevasta Fashion Pressistä amerikkalaiselle Hearst Communications Inc:lle.
Sanoman toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen on pettynyt komission päätökseen.
”Jatkamme strategisten vaihtoehtojen arvioimista ja toivomme löytävämme ratkaisun, joka on parhaaksi Fashion Pressille ja vastaa Sanoman strategiaa”, Kaukonen toteaa pörssitiedotteessa.
Myös energiayhtiö Fortumin, Nokian Renkaiden ja muiden Venäjällä toimivien suomalaisyhtiöiden sijoitukset saattavat olla vaarassa, jos Moskovan ja länsimaiden välinen vihanpito yltyy.
Fortumin osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalaan venäläisen Rosatomin rinnalla voidaan nähdä tässä mielessä myös suhdetoimintana. 120 miljoonan euron sijiotus on pieni summa, jos sillä pystytään varmistamaan yhtiön lähes viiden miljardin euron Venäjän-sijoitusten tulevaisuus.
Venäjä on jo uhannut takavarikoida maassa olevaa amerikkalaisomaisuutta öljy-yhtiö Jukosin korvausriitojen vuoksi. Kiistat liittyvät Haagin pysyvän välitystuomioistuimen viimevuotiseen päätökseen, jonka mukaan Venäjän on maksettava 50 miljardin dollarin korvaukset Jukosin entisille osakkaille.
Kyseessä on kaikkien aikojen suurin korvaussumma välitystuomioistuimen historiassa.
Päätöstä perusteltiin sillä, että Venäjä rikkoi kansainvälistä oikeutta vuonna 2004 kaapatessaan Jukosin sen jälkeen, kun yhtiön pääomistaja Mihail Hodorkovski oli vangittu tekaistuilla syytteillä.
Jukos oli tuolloin Venäjän suurin ja nykyaikaisin öljy-yhtiö. Se ajettiin konkurssiin ja noin 80 prosenttia yhtiön tuotantolaitoksista liitettiin valtion omistamaan Rosneft-yhtiöön monimutkaisella järjestelyllä. Rosneftin pääjohtajana toimii Putinin luottomies Igor Setšin.
Hodorkovski luopui vankeusvuosinaan omistuksistaan yhtiössä, eikä hän ole esittänyt Venäjän valtiolle vaatimuksia. Hodorkovski istui vankilassa kaikkiaan kymmenen vuotta, kunnes Putin armahti hänet joulukuussa 2013. Hän asuu nykyisin Sveitsissä.
Venäjä ei ole hyväksynyt korvausvaatimuksia, vaikka se on allekirjoittanut välimiesmenettelyä koskevan New Yorkin yleissopimuksen.
Korvauksien maksamiselle annettu määräaika päättyi tammikuussa. Tuomioistuimen mukaan Venäjän on maksettava entisille osakkeenomistajille myös korkoa, joka määräytyy Yhdysvaltain 10 vuoden joukkovelkakirjan koron mukaan.
Jukosin osakkeenomistajat ovat antaneet Venäjälle aikaa 21. elokuuta asti. He valmistautuvat kuitenkin samalla hakemaan rahojaan eri maiden kansallisten tuomioistuinten kautta.
Belgialaiset, itävaltalaiset ja ranskalaiset tuomioistuimet antoivat kesäkuussa maan viranomaisille luvan jäädyttää venäläisdiplomaattien pankkitilejä. Venäjä arvosteli päätöstä voimakkaasti.
Heinäkuun lopussa Ranskan poliisi takavarikoi Pariisissa Venäjän valtiolle kuuluvan rakennuksen. Myös Belgia on jäädyttänyt Venäjän omaisuutta. Vastaavia toimia on odotettavissa myös Yhdysvalloissa.
Venäjän ulkoministeriö on lähettänyt Yhdysvaltain ulkoministeriöön kirjeen, jonka mukaan Yhdysvalloissa tehtävät omaisuuden takavarikot johtaisivat väistämättömästi vastatoimiin Yhdysvaltoja, amerikkalaisia yrityksiä ja kansalaisia vastaan.
Venäjä valmistautuu tilanteeseen myös lainsäädännöllä. Duuma hyväksyi kesäkuussa lakiluonnoksen, joka mahdollistaa ulkomaiden omaisuuden takavarikoinnin ilman ennakkovaroitusta, jos Venäjän valtion omaisuutta jäädytetään. Lain on määrä tulla voimaan tammikuussa.