Perussuomalaisten jättivoiton syyt - kevään kootut selitykset

Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Perussuomalaisten kannattajat tuulettavat puolueen vaalivalvojaisissa Bottalla Helsingissä 17. huhtikuuta. Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva.

Perussuomalaiset tuli ja otti historiallisen vaalivoiton. Timo Soinin lanseeraamaa “isoa jytkyä” enteiltiin useissa gallup-tuloksissa.

Tämän mittaluokan kannatusnousu ja vaalivoitto on toki merkittävä puheenaihe. Siksi Suomen Kuvalehdenkin sivuilla (lehdessä ja netissä) on julkaistu useita puheenvuoroja, joissa perussuomalaisten suosion syitä on koetettu selittää.

Tässä kooste niistä. Jos teksti on julkaistu verkossa, kirjoittajan nimi sitaatin alla on linkki alkuperäiseen lähteeseen.


“Kaiken takana ovat arvot. Suomi on pullollaan unohdettujen arvojen edustajia, jotka kokevat jäävänsä arvoineen huutolaispojiksi tasavallan päätöksenteossa. Konservatiivit, kristilliset, agraariset, suomalaiskansalliset, kosmopoliitit, sosialistiset ja yrittäjähenkiset murisevat tyytymättöminä.”

“Maahanmuuttajavastaisuus, poliitikkovihamielisyys, Timo Soini, eriarvoistuminen, EU, mediailmasto, protestimieli. Kaikki nämä ovat kääntäneet ihmisiä persujen taakse. Perimmäisenä syynä nosteeseen on kuitenkin kilpailevien puolueiden epäonnistuminen.”

Jarkko Vesikansa, helmikuu 2011

“Soini saa vastustaa aborttia, naispappeutta ja homoja. Perussuomalaisten gallup-kannatuksen perusteella lähes viidesosa suomalaisista vastustaa niitä myös tai ei ainakaan välitä siitä, että Soini vastustaa. Mutta kun Päivi Räsänen tekee samaa, miten käy? Oma eduskuntaryhmä, jo valmiiksi vaatimattoman kokoinen, sulaa alta.”

Leena Sharma, helmikuu 2011

“Eurooppa, nuorten miesten viha, perusteollisuuden ahdinko, poliittinen korrektius, pelko, kiusanteko ja muiden ylimielisyys.”

Risto E. J. Penttilä, maaliskuu 2011

“Perussuomalaisten ja muiden vastaavien eurooppalaisten puolueiden suosiossa on olennaisesti kyse uusliberaalista talouspolitiikasta ja sen vaihtoehdottomuudesta.”

“Näiden puolueiden suosio on oire korkealle tasolle vakiintuneesta “luonnollisesta” työttömyydestä yhdistettynä jokapäiväisiin kokemuksiin epävarmuudesta työelämässä.”

Heikki Patomäki ja Mikko Sauli, maaliskuu 2011

“Maailmalla menestyviä monia populismin muotoja ei yhdistä mikään poliittinen sisältö, vaan ainoastaan muoto. Populistinen retoriikka nojaa aina ja kaikkialla kahtiajakoon.”

“Ihannetilanteessa populistinen liike onnistuu pelkistämään kaikki yhteiskunnalliset kysymykset edustamansa ‘kansan’ ja vastustajien muodostaman ‘hallitsevan luokan’ väliseksi valintatilanteeksi. Harle, Apunen ja Penttilä nielevät syötin.”

“Populistit pyrkivät pitämään yllä ja esillä kahtiajakoa, ulottamaan sen kaikille alueille ja laajentamaan entistä kattavammaksi. Siksi perussuomalaisten ohjelmassa määritellään jopa ‘oikea’ suomalainen identiteetti, historiankirjoitus ja taide, vastakohdiksi ‘väärille’ versioille.”

Timo Harakka, maaliskuu 2011

“Kilpailykyvaltion politiikassa katse on yläviistoon. Panokset on satsattu ja politiikka rakennettu talouselämän, yritysten ja keskiluokan menestyksen varaan.”

“Taloudenpidon hallitsema aika on lisännyt kansalaisten poliittista passiivisuutta ja väliinpitämättömyyttä.”

“Perussuomalaisten kannatus antaakin kasvot ja arvot 1990-luvun laman jälkeisen yhteiskuntapolitiikan kritiikille. Protestin sävy on konservatiivinen ja kansallinen siinä missä poliittinen eliitti on liberaalia ja suuntautuu Euroopaan.”

Ville Pernaa, huhtikuu 2011

“Politiikan on vallannut munkkilatina rakenteiden kehittämisestä. Poliitikkoja elähdyttää liikuttava usko siihen, että asiat parantuvat organisoimalla terveysasemien jonot ja vanhustenhuollon tädit ja ämpärit vähän toisella tavalla. Ja sitten viritellään erilaisia monivaiheisia yli vaalikausien ulottuvia kansallisia projekteja peruspalvelujärjestelmän toimintaedellytysten turvaamiseksi.”

“Perussuomalaiset on klassinen kansanliike, joka nousee, kun instituutiot ovat pysähtyneet. Niitä johtaa usein johtaja, joka puhuu ihmisille heidän omalla kielellään ja rakentaa liikkeen, jossa jokaiselle on paikka ja tehtävä.”

Anu Kantola, huhtikuu 2011

“Harva päivittelijä on kohtaukseltaan ymmärtänyt, että Soinin poppoon nousun takana, halusi sitä tai ei, on ollut juuri kollektiivinen perussuomalaisten paitsioon telkeäminen. Kaikenlainen kehittävä diskurssi on määrätietoisesti torpattu, sillä tietystihän he ovat aivan väärässä.”

Micke Lindholm, huhtikuu 2011

“EU-häirikkökaartiin tuli yllättäen vahvistusta mallimaasta, joka on aina ennen eleettömästi pitänyt oman tonttinsa kunnossa tekemättä itsestään sen kummempaa numeroa.”

“Uskomattominta vetoapua poliitikkomme antoivat kuitenkin Soinille munkkilatinallaan ERVV:stä ja EVM:stä. Sellaisilla höpinöillä ei ainakaan Ranskassa kukaan poliitikko uskaltaisi hirttää itseään.”

Helena Petäistö, huhtikuu 2011 (kolumni SK:ssa 16-17/2011, ilm. 21.4.)

“Hävinneet ovat hoitaneet asioita hyvin: Suomi on mallimaa, kasvu ja työllisyys paranevat, valtiontalous EU:n kärjessä. Silti tyytymättömyyttä on kasautunut, jokaiseen vaalipiiriin. Perussuomalaisuutta on verrattu eurooppalaisiin populistisiin oikeistopuolueisiin, mutta sillä on impivaaralainen tausta, jossa on myös vasemmistolaisuutta. Protesti osoittaa laajaa osattomuuden, arvottomuuden ja voimattomuuden tunnetta. Perussuomalaisissa on myös muukalaisvihaa ja äärioikeistolaisuutta. Niiden kanssa Timo Soinilla tulee vaikeuksia. Nyt ei pidä antaa periksi puolueen ääriryhmille, jos haluaa yhteistyöhön, jota sanotaan vallaksi.”

Suomen Kuvalehden pääkirjoitus, huhtikuu 2011 (SK 16-17/2011, ilm. 21.4.)