Päivänkakkarameri palaa lapsuuteen rehellisen rosoisesti – SK valitsi vuoden kiinnostavimmat sarjakuvat

Tšernobylin koirat, Maalaispunkin lopullinen päiväkirja ja Pakanat ovat historiankirjoitusta sarjakuvan keinoin.

kirjat 2022
Teksti
Suomen Kuvalehti

Johanna Aulén

Tšernobylin koirat

110 s. WSOY

Tšernobylin nelosreak­tori räjähti 26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa. Johanna Aulén oli päiväkoti-ikäinen, kun pelottava laskeuma leijui kohti Suomea. Keväällä 2019 graafikko-animaattori vieraili onnettomuusalueen suljetulla vyöhykkeellä ja kiintyi alueella vaeltaviin koiriin. Sarjakuva-albumi kuvaa matkailijaryhmää tutustumassa paikkoihin paikallisen oppaan johdolla. Samalla teos kronikoi takaumin katastrofin syyt ja seuraukset.

Matti Komulainen


Juliana Hyrri

Päivänkakkarameri

160 s. Suuri Kurpitsa

Palkittu sarjakuva- ja kuvataitelija muistelee lapsuuttaan virolaistaustaisena maahanmuuttajana. Venäjänkielinen Juliana oppii suomea nopeasti muttei täydellisesti: pienet virheet paljastavat hänet hieman ulkopuoliseksi. Riidoissa toisilla on aina heittää naamalle sana ryssä. Hyrri kertoo suurista asioista arjen tapahtumien kautta. Maailma paljastaa luontonsa matkalla päiväkotiin, kun söpö siili syö etanan kuorineen päivineen. Tarinat on piirretty luonnosmaisesti lyijykynällä. Rosoisuus saa näkyä.

Harri Römpötti


Tuomas Myllylä, Sami Raninen

Pakanat

332 s. Zum Teufel

Ari Halikko on saanut elämäänsä heikot eväät. Suku on teurastettu ja Ari päätynyt ryöstösaaliiksi. Pohjolan poika on arvokas kauppatavara idän orjamarkkinoilla. Vuosia myöhemmin hän palaa synnyinseuduilleen maailman koulimana soturina. Tuomas Myllylän ensimmäinen Pakanat-tarina valmistui 2012. Eeppiseksi järkäleeksi kasvanut teos on nyt verhoiltu koviin kankaisiin kansiin. Sarjakuvaa täydentävä arkeologi Sami Ranisen artikkeli tarkastelee 900-luvun Suomen alueen asutushistoriaa ja väestön yhteyksiä muualle maailmaan Kiovaa ja Bysanttia myöten.

Matti Komulainen


Pauli Kallio, Kyky Ahonen

Maalaispunkin lopullinen päiväkirja

232 s. Suuri Kurpitsa

Mainiota sarja­kuva­teosta on laajennettu toisen kerran. Lopullinen päiväkirja leviää valokuvien, haastattelujen ja historiikkien kautta niin moneen suuntaan, että ei edes kannata puhua pelkästä sarjakuva­teoksesta. Käsikirjoittaja Pauli Kallio tutustui punkiin 1970-luvulla Pohjois-Pohjanmaan Nivalassa. Hän ystävystyi pihtiputaalaisen Ratsia-yhtyeen moottorin Jyri Honkavaaran kanssa. Honka­vaaran hahmossa kiteytyy suoma­laisen punkin ihanne – energisyys ja maailman katselu suurin, avoimin silmin. Piirtäjä Kyky Ahosen karkeassa jäljessä on hyvä henki.

Tero Alanko


Héctor Germán Oesterheld

Eternautti

368 s. Zum Teufel

Ystävysten kortti-ilta päättyy hyytävästi, kun ympäröivä Buenos Aires peittyy outoon hiutalesateeseen. Kaikki, jotka joutuvat kosketuksiin laskeuman kanssa, kuolevat. Mysteeriä syventävät pahantahtoiset olennot, joille on luovutettu koko Etelä-Amerikka temmellyskentäksi. Argentiinalaisen sarjakuvan tunnetuin saavutus on dystooppisen scifin klassikko. Takautumat ja aikamatkateema ovat pysyneet säväyttävinä. Merkittävä käännössarjakuva on maamme sarjakuva­historian toinen joukkorahoituksella suomennettu teos.

Matti Komulainen


Cyril Pedrosa ja Roxanne Moreil

Kulta-aika

416 s. WSOY

Kuningas kuolee. Valta ei siirry oikeudenmukaisesti valistuneelle kruununprinsessalle, vaan ahne pikkuveli syrjäyttää hänet. Kapinaa pakeneva prinsessa joutuu kohtaamaan maailman sellaisena kuin se on – raakana, petollisena ja väkivaltaisena. Se kannustaa hänet valmistelemaan paluutaan vimmaisesti. Kulta-aika sijoittuu keskiaikaiselta näyttävään miljööseen, jossa idealismi ja tasa-arvo edustavat utopiaa. Silti niiden puolesta kannattaa taistella. Ranskalaisen Cyril Pedrosan kuvasto muistuttaa vanhoja gobeliineja ja freskoja. Erikoinen skaala tuottaa melankolisen, unenomaisen ja balladimaisen tunnelman. 

Matti Komulainen