Kittilä: Suomen suurimmat kuntakäräjät alkavat Rovaniemellä – Pelkkään valmisteluistuntoon varattu kolme päivää
KRP:n tuhansien sivujen esitutkintapöytäkirjat tulevat samalla julkisiksi.
Lapin aluehallintoviraston juhlasali Rovaniemellä on valjastettu Lapin käräjäoikeuden istuntosaliksi tiistaista 13. maaliskuuta alkaen aina torstaihin 15. maaliskuuta asti.
Aluehallintoviraston juhlasalissa järjestetään Suomen suurimman kuntaoikeudenkäynnin valmisteluistunto, jossa valmistaudutaan käsittelemään Kittilän kunnan päätöksenteosta nostettuja syytteitä.
Oikeudenkäynnin pääkäsittely alkaa 11. syyskuuta. Kun kyseessä on iso ja merkittävä oikeudenkäynti, sitä edeltää poikkeuksetta valmisteluistunto.
Puitteet ovat juhlavat, mutta tänä vuonna 150 vuotta täyttävällä Kittilän kunnalla ja kunnallisella itsehallinnolla ei ole aihetta juhlaan. Lex Kittilä -selvitysryhmän helmikuun lopulla luovuttama raportti kertoo sellaisesta kunnallishallinnosta, jota ei saisi olla olemassa.
Syksyn oikeudenkäynnistä on tulossa historiallinen: ensimmäistä kertaa punnitaan perusteellisesti kuntapäättäjien virkavastuu tavallisia ”rivivaltuutettuja” koskevaa vastuuta myöten. Oikeudenkäynnille on varattu aikaa 6–8 viikkoa.
”Riippuu aina tapauksesta, mutta todennäköisesti valmisteluistunnossa muun muassa sovitaan pääkäsittelyn aikataulusta ja käsittelyjärjestyksestä, tarkistetaan asianosaisten ilmoittaman todistelun tarpeellisuus ja mahdollisen lisätutkinnan tarve”, kertoo rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen kolmipäiväisen istunnon luonteesta.
Ennakkotietojen mukaan myös syytteeseen asetetut saattavat osallistua istuntoon henkilökohtaisesti. Yleensä paikalla valmisteluistunnossa ovat vain vastaajien asiamiehet.
Keskusrikospoliisin esitutkintapöytäkirjat, joita on tuhansia sivuja, tulevat julkisiksi valmisteluistunnon myötä.
”Edessä on todennäköisesti pitkä ja raskas, vuosia kestävä oikeusprosessi – niin kaukana toisistaan syyttäjien ja vastaajana olevien Kittilän kuntapäättäjien näkemykset julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ovat”, Viljanen arvioi.
Virkarikosprofessori muistuttaa, että syytteet on nostettu muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.
”Se tarkoittaa, että syyttäjät katsovat pystyvänsä todistamaan tahallisen ja suunnitelmallisen lainvastaisen toiminnan kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisessa. Syytteeseen asetetut sen sijaan puhuvat vain pienistä muotovirheistä”, professori sanoo.
Syyttäjät ovat nostaneet kymmeniä kovia syytteitä virka-, petos- ja työrikoksista.
Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjät Sari Anttonen ja Katri Junnikkala-Heikkinen nostivat lokakuussa ja joulukuussa 2017 kymmeniä kovia syytteitä virka-, petos- ja työrikoksista edellisen valtuustokauden luottamushenkilöitä vastaan.
Kaikkiaan 27 luottamushenkilöä on asetettu syytteeseen törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä kunnanjohtaja Mäkelän irtisanomisasiassa. Heistä neljäätoista syytetään myös työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä ja virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Syytteeseen asetetuista 20 toimii kunnan luottamustehtävissä myös kuluvalla valtuustokaudella.
Irtisanomista valmistelleen tilapäisen valiokunnan sihteeriä syytetään avunannosta törkeään virka-aseman värinkäyttämiseen.
Lisäksi viime vaalikauden kunnanhallituksen kahdeksaa jäsentä ja varajäsentä syytetään virka-aseman väärinkäyttämisestä koskien päätöstä peruuttaa tutkintapyyntö, jonka kunnanjohtaja Mäkelä oli tehnyt joulukuussa 2013 kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön Oy Levi Ski Resort Ltd:n toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta.
Valmisteluistunto koskee alustavan tiedon mukaan myös niin sanottua Eilavaara-tutkintaa: Viime valtuustokauden kolmea keskeistä luottamushenkilöä syytetään törkeän petoksen yrityksestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Kyse on oikeudellisen asiantuntija-avun hankkimisesta ja yrityksestä maksattaa lasku kunnalla, vaikka kunta ei ollut tehnyt lakiavusta hankintapäätöstä.
Kaikki syytteeseen asetetut ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
Valmisteluistunnosta tulee todennäköisesti värikäs. Syytteeseen asetettuja kuntapäättäjiä avustavat muiden muassa lupalakimiehet Kari Uoti ja Jari Korhonen.
Uoti on jo ehtinyt kirjoittaa blogissaan useita kirjoituksia liittyen Kittilän tutkintaan ja nostettuihin syytteisiin. Hän on kritisoinut kovasanaisesti syyttäjiä.
Korhonen on Suomen Kuvalehden tietojen mukaan usean kuntapäättäjän asiamies ja monessa roolissa tapaus Kittilässä.
Parhaiten Korhonen tunnetaan Levin tunnetun sisarusparin, hissiyhtiön toimitusjohtajan Jouni Palosaaren ja Hullu Poro Oy:n omistajan Päivikki Palosaaren asiamiehenä. Kumpikaan heistä ei ole syytettynä tässä oikeudenkäynnissä.
Jouni Palosaari joutuu käräjille vielä kuluvan kevään aikana – ja juuri hänen toiminnastaan hissikilpailutuksessa kunnan päätöksenteon kriisi sai alkunsa.
Poliisin tutkintaan Kittilän kuntapäättäjät päätyivät Suomen Kuvalehden lukijan tehtyä tutkintapyynnön Kittilän laki -jutun (SK 24/2014) perusteella.
Elokuussa 2017 Suomen Kuvalehti kertoi jutussaan Suomen kalleimmat potkut (SK 32/2017) kunnan päätöksenteon saldosta kuntapäättäjien kolmen ja puolen vuoden laista piittaamattoman toiminnan jäljiltä.
Kittilän päätöksenteko työllistää edelleen KRP:tä. On todennäköistä, että syksyn oikeudenkäynti ei jää ainoaksi.
Katso aikajana Kittilän tapahtumista täältä.