Kittilä-käräjillä pelataan Mustaa Pekkaa – Nyt pallotellaan, kuka oikein vastasi irtisanomisraportin virheistä
Syytettyjen syntipukki kunnanjohtajan lainvastaiseen irtisanomiseen on Inkeri Yritys, joka vastusti irtisanomista alusta asti.
Kuka sotki Kittilän kunnanjohtajan Anna Mäkelän irtisanomisen niin pahasti, että nyt Lapin käräjäoikeudessa vastaajina ovat kaikki irtisanomiseen osallistuneet kuntapäättäjät – ja irtisanomista käsitellään virkarikosasiana?
Suomen suurimpia kuntakäräjiä istutaan jo kuudetta viikkoa. Tähän mennessä on kuultu seitsemäätoista vastaajaa kaikkiaan 28:sta.
Jo kuultujen joukossa on 16 valtuutettua ja varavaltuutettua, joista 15 osallistui marraskuun 2014 kunnanvaltuustossa Mäkelän lainvastaiseen irtisanomiseen.
Lisäksi kuultujen joukossa ovat Mäkelän irtisanomista valmistelleen tilapäisen valiokunnan puheenjohtaja sekä sihteeri.
”Oltiin tyytyväisiä, että löydettiin asiantuntija, joka on meitä viisaampi.”
Jokaisella kuntapäättäjällä rikosnimikkeenä on törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen. Osaa päättäjistä syytetään myös muista virka- ja työrikoksista. Tilapäisen valiokunnan sihteeriä syytetään avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen.
Kaikki käräjäoikeudessa vastaajina olevat ovat toistuvasti kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
Heidän mukaansa epäluottamus Mäkelää kohtaan oli todellista, irtisanomisperusteet olivat riittäviä ja asiallisia, ja irtisanomisessa tapahtui ainoastaan muotovirhe.
Viime viikkoina käräjäoikeuden istunnossa onkin pelattu Mustaa Pekkaa, kun vastaajat ovat kertoneet näkemyksensä siitä, kenen vastuulla ovat irtisanomisen perusteita käsitelleen tilapäisen valiokunnan raportin virheet ja kuulemiseen liittyneet laiminlyönnit.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi helmikuussa 2016 Mäkelän irtisanomisen lainvastaisena kuulemisen puutteiden ja selvityksen riittämättömyyden vuoksi. KHO piti hallinto-oikeuden päätöksen voimassa.
Päättäjät, jotka olivat marraskuussa 2014 kunnanvaltuustossa irtisanomassa Anna Mäkelää, ovat oikeuden istunnossa sanoneet, että heillä oli oikeus uskoa tilapäisen valiokunnan raportin virheettömyyteen – ja monet kuulluista sanovat uskovansa yhä, ettei lopullisessa raportissa ollut virheitä. Virheitä kuitenkin oli.
Tilapäisen valiokunnan keskeisistä vaikuttajista puheenjohtaja Veli-Matti Junnola (kesk) totesi kuulemisessaan, että jos virheitä oli, valtuuston puheenjohtajan Inkeri Yrityksen ei olisi pitänyt tuoda asiaa valtuuston päätettäväksi.
Valiokunnan varapuheenjohtaja Torsti Patakangas (kok) piti sen sijaan tiukasti kiinni näkemyksestään, että raportissa ei ollut virheitä.
Junnola ja Patakangas viittasivat myös siihen, että tilapäisen valiokunnan sihteeri oli tehnyt pro gradu -tutkielmansa aiheesta ja oli palkattu asiantuntijaksi.
”Oltiin tyytyväisiä, että löydettiin asiantuntija, joka on meitä viisaampi”, Patakangas sanoi.
Valiokunnan sihteeri, HTM Saanareetta Virikko sen sijaan sanoi olleensa vain raportin puhtaaksikirjoittaja. Virikon kuulemisesta 11. lokakuuta kertoi Yle.
Virikon mukaan vasta poliisin esitutkinnassa paljastui, että hänelle oli jätetty kertomatta monista asioista.
”Minulle ei ole toimitettu kaikkea aineistoa, joka olisi pitänyt olla raportissa. Koen tämän epäreiluna ja inhottavana. Esitutkinnassa on tullut ilmi monia asioita, joita minulta on pimitetty”, Virikko totesi.
Junnolaa kuultiin käräjäoikeudessa 31. lokakuuta – lähes kolme viikkoa Virikon jälkeen. Kuulemisen aluksi Junnolan avustaja luovutti oikeudelle Virikon ja Junnolan välistä kirjeenvaihtoa, jota ei ole esitutkintapöytäkirjassa.
Käräjäoikeuden puheenjohtaja on ilmoittanut, että Virikkoa kuullaan uusien todisteiden vuoksi vielä uudelleen.
Tiistaina 6. marraskuuta Musta Pekka -peli kiihtyi.
Kuultavina oli kunnanvaltuustossa irtisanomispäätöksestä äänestäneitä valtuutettuja, joukossa muiden muassa Raili Fagerholm (vas).
Vastaajista jokainen – erityisesti Fagerholm – korosti, että jos raportissa oli virheitä, ja jos kuulemisvirheen todellisuus oli tiedossa, valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys ei olisi saanut antaa valtuuston käsitellä irtisanomispäätöstä lainkaan.
Syy oli siis Inkeri Yrityksen, koska hän valtuuston puheenjohtajana otti asian esityslistalle.
Sillä, että juuri Yritys oli yrittänyt syksyllä 2014 estää Mäkelän ilmeisen lainvastaisen irtisanomisen, ei käräjäsalissa näyttänyt olevan vastaajille merkitystä.
Valtuuston puheenjohtajana nimenomaan Yritys oli syyskuussa 2014 hyllyttänyt tilapäisesti kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet niiden asioiden käsittelystä, jotka liittyivät poliisin käynnistämään tutkintaan.
Tätä ennen Yritys oli toistuvasti varoittanut irtisanomismenettelyyn liittyvistä ilmeisistä virheistä.
Yrityksen toimista tehtiin kantelu oikeuskanslerille ja tutkintapyyntö keskusrikospoliisille. Syksyn 2014 aikana Kittilän kunnassa aloitettiin hänen kuulemisensa, koska joukko valtuutettuja vaati Yrityksen pidättämistä valtuuston puheenjohtajan tehtävistä.
Kunnanvaltuusto antoi Yritykselle myöhemmin keväällä 2015 – lainvastaisesti – moitteet toimivallan ylittämisestä. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus katsoi valtuuston ylittäneen toimivaltansa antaessaan moitteet.
Yrityksen varoitukset eivät siis auttaneet. Mäkelä irtisanottiin valtuutettu Mika Kuuselan esityksellä. Esityksen laatijaa kukaan tähän mennessä käräjillä kuulluista ei kertomansa mukaan tuolloin tiennyt. Esityksen laatijaksi on paljastunut OTL Pertti Eilavaara.
Jouni Palosaaren nimi on noussut esiin jokaisen vastaajan kuulemisessa.
Syyttäjät ovat kysyneet Kittilä-käräjillä jokaiselta irtisanomiseen osallistuneelta vastaajalta, miksi Yrityksen esille nostamien virheiden todenperäisyyttä ei tarkistettu.
Vaikka käräjiä istutaan Mäkelän irtisanomiseen liittyvien päätösten vuoksi, kunnan tytäryhtiön Oy Levi Ski Resort Ltd:n pitkäaikaisen toimitusjohtajan Jouni Palosaaren nimi on noussut esiin jokaisen vastaajan kuulemisessa.
Vastaajista moni on sanonut, että ”viimeinen pisara” Mäkelän luottamuksen menettämisessä oli se, että hän ei kertonut kunnanhallitukselle etukäteen aikeistaan tehdä tutkintapyyntö Palosaaresta.
Tähän mennessä erikoisimman vastauksen on antanut viime valtuustokauden valtuutettu, tarkastuslautakunnan puheenjohtajana tuolloin toiminut Jukka Salmi (kesk).
Hän kertoi oikeudessa, ettei välittänyt pätkääkään raportin virheistä.
Salmi oli menettänyt luottamuksensa Mäkelään jo tämän tehtyä tutkintapyynnön Palosaaresta – ja salattua tiedon kunnanhallitukselta.
Syyttäjien näkemyksen mukaan irtisanominen oli kosto Anna Mäkelälle juuri näistä teoista. Kaikki vastaajat ovat kiistäneet kostomotiivin.
Marraskuussa 2013 hissiyhtiön hallitus oli jo erottanut Palosaaren toimitusjohtajan tehtävistä luottamuspulan vuoksi ja siirtänyt hänet projektipäällikön tehtäviin.
Keväällä 2014 kuntapäättäjät käyttivät valtaansa ja erottivat yhtiökokouksen kautta yhtiön hallituksen, joka myös oli tehnyt Palosaaresta tutkintapyynnön joulukuussa 2013. Uusi hallitus palautti Palosaaren yhtiön johtoon ja veti hänestä tehdyn tutkintapyynnön pois.
Valtakunnansyyttäjänvirasto käynnisti elokuussa 2014 uudelleen tutkinnan Palosaaren toimista hissihankinnassa. Lisäksi poliisi oli ryhtynyt tutkimaan Kittilän kuntapäättäjien toimia hissiyhtiöön liittyvässä päätöksenteossa.
Nyt Kittilä-käräjillä käsitellään kahdeksaa kuntapäättäjää vastaan myös virkarikossyytteet, jotka koskevat konsernivalvonnan tahallista laiminlyöntiä – eli päätöstä perua Mäkelän tutkintapyyntö Jouni Palosaaresta ja päätöstä palauttaa potkut saanut Palosaari uudelleen yhtiön johtoon.
Lapin käräjäoikeus antoi kesäkuussa 2018 Palosaarelle vapauttavan tuomion hissihankinta-asiassa, vaikka katsoi hänen menetellen epäasiallisesti ja vuotaneen kilpailijan tiedot toiselle hissivalmistajalle.
Syyttäjä on valittanut tuomiosta Rovaniemen hovioikeuteen.
Musta Pekka –peliä päästään käymään vielä kunnanhallituksen jäsenten ja varajäsentenkin kanssa.
Mäkelän irtisanomisen jälkeen kunnanhallitus kieltäytyi lukuisia kertoja laillisuusvalvonnasta, joka on kuntalaissa säädetty sen tehtäväksi.
Vaikka keskusrikospoliisi tiedotti 26. marraskuuta 2014 liittäneensä Mäkelän irtisanomisen osaksi Kittilän kuntakonsernia koskevaa esitutkintaa, tämä tieto ei vaikuttanut kunnanhallituksen jäseniin mitenkään.
Tiedotteen jälkeenkin he kieltäytyivät useaan kertaan kunnan hallintojohtajan Esa Mäkisen esityksistä olla panematta lainvastaista irtisanomista täytäntöön. Keskeisiä kunnanhallituksen jäseniä ei ole vielä tähän mennessä kuultu käräjäsalissa.
Torstaina 8. marraskuuta käräjäoikeus kuuli Timo Kurulaa (kesk).
Hän oli viime valtuustokaudella kunnanhallituksen puheenjohtaja syksyyn 2016 asti. Keväällä 2017 hänet valittiin peräti kahdesti vs. kunnanjohtajaksi. Keskusrikospoliisi tutkii valintamenettelyä.
Kittilä-käräjiä istutaan joulukuun puoliväliin. Loppulausunnot annetaan tammikuussa 2019.