Rahanpesuepäilyt kasvussa
Suomen kansainvälisessä rahaliikenteessä rahanpesuepäilyt koskevat eniten Venäjältä tullutta rahaa. Suomi ei kuitenkaan ole maailmanlaajuisesti rahanpesijöiden suosikki.
Ennätysmäinen 130 miljoonan euron rahanpesurikos Venäjältä Suomeen käsiteltiin käräjäoikeudessa lokakuun alussa.
Maltalainen Pilatus Bank suljettiin rahanpesurötösten takia, ja niin ikään maltalainen Satabank sai kolmen miljoonan euron sakot samasta syystä.
Viron Danske Bankia epäillään osallisuudesta jopa 200 miljardin euron rahanpesuun.
YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava toimisto arvioi maailman pestävän rahan määrän vastaavan 2–5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta vuosittain. Arvio liikkuu 715 miljardin ja 1,79 biljoonan euron haarukassa.
Suomi ei Keskusrikospoliisin mukaan houkuttele rahanpesijöitä.
Maailmanlaajuinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmä Financial Action Task Force (FATF) on maa-arvioinnissaan todennut Suomen torjuvan rahanpesua ja terrorismin rahoittamista hyvin. Silti rahanpesu on merkittävä osa harmaata taloutta, joka rokottaa Suomen verotuottoja arviolta 2–3 miljardia euroa vuodessa.
Lain mukaan muun muassa suomalaisten rahapeliyhtiöiden sekä pankkien ja muiden maksunvälityspalvelujen tarjoajien on ilmoitettava epäilyttävistä rahansiirroista. Myös virtuaalivaluuttaa tarjoavat toimijat siirtyvät ilmoitusvelvollisiksi joulukuun alusta lähtien. FATF suosittelee, että Suomi tehostaisi ilmoitusvelvollisia valvovien viranomaisten toimintaa.
Viime vuoden aikana Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle tehtiin hieman alle 40 000 ilmoitusta. Tämän vuoden elokuuhun mennessä luku oli jo 48 000 ja määrän odotetaan nousevan 60 000:een vuoden loppuun mennessä. Vain harva ilmoituksista päätyy esitutkintaan ja oikeuskäsittelyyn.
Toisella sijalla Keskusrikospoliisin tilastoissa on Britannia ja kolmantena Ruotsi.
Venäjä pitää ykköstilaa Keskusrikospoliisin tilastossa maista, joiden rahansiirroista on tehty eniten epäilyilmoituksia. Toisella sijalla tilastossa on Britannia ja kolmantena Ruotsi. Listalle pääsee, jos kyseisestä maasta on siirretty rahaa vuoden aikana vähintään miljoona euroa.
Suomeen saapuvasta rahasta tehtyjen ilmoitusten kolmen kärjessä ovat Venäjä, Malta ja Britannia.
Pankkien ja vakuutuslaitosten yhteisjärjestön ja edunvalvojan, Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mika Linna ei kuitenkaan leimaa Venäjää erityiseksi rahanpesumaaksi. Naapurimaiden välillä liikkuu rahaa molemmin puolin valtaosin laillisesti.
Linnan mukaan nykyinen ilmoituskäytäntö kuormittaa sekä pankkeja että viranomaisia ja on tilastojen mukaan tehotonta. Hänen mielestään viranomaisten ja rahoitusalan toimijoiden välille sekä toimijoiden kesken pitäisi kehittää tiedonvaihtoa. Esteinä ovat kuitenkin kansallinen lainsäädäntö, kuten pankkisalaisuus ja EU:n tietosuoja-asetus GDPR.
”Jos pankit voisivat vaihtaa tietoa rahansiirtojen taustojen selvittämiseksi, ilmoitusten määrä todennäköisesti vähenisi, mutta osumatarkkuus todellisiin rahanpesijöihin paranisi”, Linna arvioi.
Myös poliisi toivoo parannuksia sääntelyyn.
”Virossa epäilyttävä liiketoimi voidaan jäädyttää 30 päiväksi ja ylikin. Tätä voisi harkita myös Suomessa”, sanoo rahanpesun selvittelykeskuksen rikostarkastaja Jaakko Christensen.
Hänen mukaansa Suomessakin voisi harkita käännettyä todistustaakkaa. Siinä epäillyn pitää todentaa, mistä on varansa saanut. Näin voisi toimia esimerkiksi siinä tapauksessa, kun epäillyn säännölliset tulot ovat ristiriidassa hänen omaisuutensa kanssa. Käännetty todistustaakka on käytössä muun muassa Britanniassa, Irlannissa ja Italiassa.
Finanssialan Linna ehdottaa rahanpesun torjuntaan myös kehittyneitä tekoälypohjaisia ratkaisuja, mutta ne edellyttäisivät tiedonvaihdon avaamista. Myös yhdenmukainen eurooppalainen rahanpesusääntely voisi olla Linnan mukaan tarpeen.