Suomi jää ilman uutistoimistoa

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan uutistoimisto STT:n toiminta päättyy maaliskuun lopussa.  

Ratkaisu on seurausta syyskuun lopussa käynnistyneistä muutosneuvotteluista, jotka ovat päättyneet 89 ihmisen irtisanomiseen.  

Neuvotteluiden piirissä oli 95 henkilöä, joista kuudella on mahdollisuus jatkaa muissa kuin journalistisissa tehtävissä. Myös 30 määräaikaista työsuhdetta päätetään.  

Suurimmalta osalta työvelvoite päättyy maaliskuun lopussa, ja samalla uutis- ja kuvatoimistotoiminta lakkaa. 

Nykyisen suunnitelman mukaan STT:stä jää jäljelle viestintäpalvelu, jonka kautta jaetaan esimerkiksi mediatiedotteita. Lisäksi suunnitteilla on kahden hengen voimin pyöritettävä teksti- ja kuva-arkisto.  

 

Uutistoimiston lakkauttaminen oli odotettavissa.  

Edelliset muutosneuvottelut pidettiin vuodenvaihteessa ja toimintaa järjestettiin uudelleen, mutta liiketoimintaa ei saatu käännettyä taloudellisesti kestäväksi.  

Toimitusjohtaja Kimmo Laakso sanoi SK:lle syyskuisten neuvotteluiden alettua, ettei näköpiirissä ollut keinoa, jolla STT:n toiminta olisi voinut jatkua. Rahoitusta tai uutta omistajajärjestelyä ei ollut löytynyt.  

STT:n omistavat suomalaiset mediatalot, joista suurin, Sanoma Media Finland, omistaa 75 prosenttia.  

Uutistoiminta on ollut pitkään tappiollista, mutta mahdottomaksi se muuttui, kun Sanoma ilmoitti vuosi sitten luopuvansa STT:n palveluiden käytöstä.   

Sanoma halusi eroon osuudestaan ja olisi luopunut siitä ”nimelliseen hintaan”, mutta kukaan ei halunnut sitä. 

Liikenne- ja viestintäministeriö myönsi STT:lle kertaluonteisen miljoonan euron tuen, mutta se oli niin vähäinen, ettei se riittänyt toiminnan jatkamiseksi.  

Ministeriö ei ehtinyt edes saada tuen valmistelua loppuun, ennen kuin STT oli jo käytännössä kaatunut. 

Suomesta tulee Euroopan ainoita maita, joilla ei ole omaa uutistoimistoa. Ainoastaan Islannilla ei ole minkäänlaista uutistoimistojärjestelyä.  

STT perustettiin vuonna 1887.