Journalistipalkinto vuoden kovimmalle skuupille: Lauri Nurmi sen paljasti!

Kanava-palkinnon sai Hanna Nikkasen ja työryhmän teos Hyvän sään aikana. Vuoden nuori aikakauslehtitoimittaja on Sonja Saarikoski.

aikakauslehdet
Teksti
Suomen Kuvalehti

Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon sai Lännen Median ja Aamulehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi.

Palkintoraadin mukaan Nurmi teki vuoden kovimman skuupin. Se julkaistiin lauantaina 3. kesäkuuta 2017 otsikolla: ”Hallituksessa suunnitelma Halla-ahon voiton varalle: soinilaiset muodostaisivat oman eduskuntaryhmän”.

Nurmi kertoi useisiin hallituslähteisiin perustuneessa Lännen Median lehtien jutussaan, että perussuomalaisista loikkaisi noin 20 kansanedustajan ryhmä, jonka turvin Juha Sipilän hallitus voisi jatkaa ja Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset siirtyisivät oppositioon, koska muut puolueet eivät suostuisi olemaan samassa hallituksessa heidän kanssaan.

Jutun tiedot kiistettiin kovin sanoin eikä mediakentässäkään uskottu Nurmen jutun tosipohjaisuuteen.

Viikkoa myöhemmin Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi, pari päivää myöhemmin puolue hajosi, mutta hallitus jatkoi eronneen ryhmän turvin entisellä pohjalla.

Nurmen kiistetty ja kritisoitu skuuppi toteutui, vaikka hän oli itse varma jutun pitävyydestä.

”Tiesin koko ajan, että juttu pitää paikkansa”, Nurmi sanoo.

Lännen median politiikan toimittaja Lauri Nurmi voitti Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon.
Lännen median politiikan toimittaja Lauri Nurmi voitti Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon. © Pekka Nieminen

Lauri Nurmi (synt. 1980) ei palkintoraadin mukaan ole mikään yhden jutun ihme. Aikaisemmin hän on skuupannut muun muassa kilpailukykysopimuksen syntymisen ja Suomen tekemät puolustusyhteistyösopimukset Yhdysvaltain ja Ison-Britannian kanssa.

Lisäksi Nurmi tekee jatkuvasti painavia uutisia ja näkökulmajuttuja politiikan, työmarkkinoiden ja talouden alueilta.

Raadin mukaan Nurmi on klassinen politiikan toimittaja, jolla on äärimmäisen hyvät lähteet. Nurmi työskentelee alueellisessa välineessä, mutta on valtakunnallisen kärkitason toimittaja. Nurmen juttu ja asian seurannan perusteella kirjoittama kirja ravistelevat ammattikuntaa.

Nurmen oman työn lisäksi palkintoraati haluaa korostaa myös 11 maakuntalehden yhteisen Lännen Median toimituksen asemaa suomalaisen journalismin kentässä. Median vaikeuksien keskellä tämä uusi yhteenliittymä on lunastanut paikkansa suomalaisen journalismin eturivissä.

Palkintolautakuntaan kuuluivat toimittaja ja kouluttaja Hanna Jensen, pääkirjoitustoimittaja Matti Kalliokoski, päätoimittaja Jouni Kemppainen, kirjailija Sirpa Kähkönen ja päätoimittaja Sirpa Puhakka. Lautakunnan puheenjohtajana toimi päätoimittaja Ville Pernaa.

Suomen Kuvalehti jakaa Otavan Kirjasäätiön tuella vuosittain 10 000 euron suuruisen journalistipalkinnon erityisen vaikuttavasta journalistisesta toiminnasta. Se on Suomen suurin ja vanhin alan palkinto. Tänä vuonna Suomen Kuvalehden journalistipalkinto jaettiin 43. kerran Korjaamolla Helsingissä 2. marraskuuta 2017.

Vuoden parhaan tietokirjan Kanava-palkinnon voittajat: Hanna Nikkanen ja Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijoiden työryhmä.
Vuoden parhaan tietokirjan Kanava-palkinnon voittajat: Hanna Nikkanen ja Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijoiden työryhmä. © Pekka Nieminen

Aikakauslehti Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön perustama 10 000 euron Kanava-palkinto jaettiin vuoden parhaalle kotimaiselle tietokirjalle – niin ikään Korjaamolla Helsingissä.

Palkintoraadin puheenjohtaja, vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen valitsi tunnustuspalkinnon saajaksi päätoimittaja Hanna Nikkasen ja työryhmän teoksen Hyvän sään aikana. Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken (Into).

”Hyvän sään aikana on tähän mennessä paras Suomessa ilmastonmuutoksesta tehty kirja. Se käsittelee monipuolisesti ilmastonmuutoksen syitä, vaikutuksia ja torjuntaa. Aihe on tärkeä ja äärimmäisen ajankohtainen, ja siitä annetaan tasapainoinen ja ymmärrettävä kuva”, Lappalainen luonnehtii palkittua kirjaa.

Vaikka ilmastonmuutoksen vakavuus tulee kirjassa hyvin esiin, tekijät eivät tyydy pelkästään kauhistelemaan sitä, vaan etsivät haastateltaviensa kanssa aktiivisesti ratkaisuja, joilla maapallon lämpenemistä voidaan hidastaa. Teoksen artikkeleissa ääneen pääsevät myös muut kuin ilmastotutkimuksen valtavirran edustajat.

Kirjan on kirjoittanut 21 journalistiikan opiskelijaa Tampereen yliopistosta Nikkasen ohjauksessa. Nikkanen toimi Tampereella journalistiikan vierailijaprofessorina lukuvuonna 2016–2017. Opiskelijat ovat myös ottaneet kirjan kuvat.

”Ilmastonmuutos on todella monitahoinen asia. Kun olen tehnyt siitä yksin juttuja, olen tuntenut itseni välillä riittämättömäksi. Siitä syntyi ajatus, että tämä aihe jos mikä tarvitsee tiimin”, Nikkanen kertoo.

Hänellä itsellään oli etukäteen joitakin kirjan sisältöä koskevia ajatuksia, mutta suuren osan aiheista opiskelijat ideoivat omin päin.

”Nuoret ovat kasvaneet maailmassa, jossa ilmastonmuutos on ollut koko ajan läsnä. Heille on ollut aina selvää, että se vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa, ja kaikki tunsivat aiheen hyvin jo valmiiksi”, Nikkanen selittää.

 

Hanna Nikkanen (s. 1981) on Long Play -verkkojulkaisun päätoimittajana toimiva tutkiva toimittaja ja tietokirjailija, joka on opiskellut viestintää Helsingin yliopistossa.

Nikkanen on aikaisemmin saanut muun muassa Euroopan komission journalistipalkinnon, tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon sekä Bonnierin journalistipalkinnon.

Tänä syksynä kuudennen kerran jaettu Kanava-palkinto myönnetään vuoden parhaalle yhteiskunnan, politiikan, historian, kulttuurin tai talouden alan suomalaiselle tietokirjalle.

Vuonna 2017 kaikkiaan 24 kustantajaa lähetti raadille 181 teosta, joista palkintoraadin jäsenet, toimittaja Unto Hämäläinen ja Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija, dosentti Mari K. Niemi valitsivat viisi ehdokaskirjaa.

Sonja Saarikoski on vuoden nuori aikakauslehtitoimittaja.
Sonja Saarikoski on vuoden nuori aikakauslehtitoimittaja. © Pekka Nieminen

Otavan Kirjasäätiö jakoi Korjaamolla 5 000 euron palkinnon vuoden nuorelle aikakauslehtitoimittajalle, joka kirjoittaa persoonallisesti ja avartaa jutuillaan lukijansa maailmankuvaa.

Vuoden 2017 nuori aikakauslehtitoimittaja on Sonja Saarikoski.

28-vuotiaaksi toimittajaksi Saarikoski on jo ehtinyt erittäin paljon. Hän on kirjoittanut pitkiä juttuja maan johtaville foorumeille: esimerkiksi Ylioppilaslehteen, Imageen, Helsingin Sanomien Kuukausiliitteeseen ja Suomen Kuvalehteen.

Palkintoraadin mukaan Saarikoski käyttää taitavasti tarinallisia ja jopa kaunokirjallisia keinoja jutuissaan, joiden aihekirjo on hyvin laaja.

Saarikoski tuntee perinteisen korkeakulttuurin, seuraa tieteen ilmiöitä ja hallitsee myös arjen ilmiöiden muuttamisen huippuluokan feature-jutuiksi.

Saarikoski on myös erittäin taitava henkilöjuttujen tekijä eli osaa lajityypin, joka on kaikille aikakauslehdille tärkeä.

Raadin mukaan Saarikoskella on kirjoittajana selvästi oma erottuva ääni. Hänen jutuissaan on vahva läsnäolon tuntu. Jutut näyttävät kohteensa, mutteivät arvota heidän toimintaansa.

Teksteissä on harkittu rytmi: välillä edetään vauhdilla, välillä hengähdetään. Jutut tuntuvat lukijasta helpoilta, mutta niiden takana on kunniahimoinen ja tarkka mietintä aina yksittäisiä lauseita tai sanavalintoja myöten.

Saarikoski työskentelee nyt aikakauslehti Imagessa, jonka toimituspäällikkönä hän aloitti marraskuun 2017 alussa.

Vuoden nuori aikakauslehtitoimittaja -alkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015, Otavan 125-vuotisjuhlavuonna, ja jaetaan jatkossa joka toinen vuosi.

Palkintoraatiin kuuluivat toimittaja ja kouluttaja Hanna Jensen, pääkirjoitustoimittaja Matti Kalliokoski, päätoimittaja Jouni Kemppainen, kirjailija Sirpa Kähkönen ja päätoimittaja Sirpa Puhakka. Lautakunnan puheenjohtajana toimi päätoimittaja Ville Pernaa.


Mitä palkintojuhlassa tapahtui? Katso tallenne alta!