Sitä saat mitä tilaat

Halla-aholaiset kaappasivat puolueen soinilaisilta. Nämä iskivät takaisin.

Sitä saat mitä tilaat

Halla-aholaiset kaappasivat puolueen soinilaisilta. Nämä iskivät takaisin.
Politiikka
15.6.2017 20:54

’Jokainen ihminen ja jokainen elämä on arvokas.”

Timo Soini siteerasi Suomen maaseudun puolueen (SMP) entistä ohjelmaa perussuomalaisten puoluekokouksessa Jyväskylässä viime lauantaina. Hän piti siellä jäähyväispuheensa.

Puolueen uuden puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mielestä ihmisarvon käsite on typerä. Hän kirjoitti Scripta-blogissaan vuonna 2005:

”Jos väitetään, että kaikki ovat samanarvoisia, väitetään samalla, että ihmisen arvo tunnetaan ja se voidaan mitata.”

Halla-aho järkeili: Jos ihmisen arvo on mitattavissa, sille on oltava jokin mittari. Ainoa järkevä mittari on ihmisen hyödyllisyys yhteiskunnalle. Siitä taas seuraa, että ”maanviljelijä, syötävien eläinten kasvattaja ja rakennusinsinööri ovat arvokkaampia kuin muut, koska ilman heitä yhteisö kuolisi nälkään ja kylmään.”

Arvottomimpiin ihmisryhmiin kuuluvat hänestä poliitikot. 

 

Timo Soini ja Jussi Halla-aho ovat monella tapaa toistensa vastakohdat.

Soini on harras katolilainen. Halla-aho ei usko ”Jeesukseen eikä muihinkaan menninkäisiin”.

Soini kirjoittaa Plokiinsa lyhyitä lauseita ”pienelle ihmiselle”. Halla-aho harrastaa polveilevia virkkeitä:

”Jos hyväksytään, että X, teostaan johtuen ja motiiveistaan riippumatta, on enemmän vastuussa pian saapuvasta kuolemasta kuin Y, onko kohtuutonta toivoa, että X – mieluummin kuin Y – saisi kärsiä X:n teon seuraukset?”

Näin Jussi Halla-aho selitti kohua aiheuttaneita raiskauskommenttejaan blogissaan. Halla-aho oli toivonut, että jos maahanmuuttaja raiskaa jonkun, raiskatkoon sellaisen, joka on kannattanut maahanmuuttoa.

Sekä Soini että Halla-aho ovat vuosia kiistäneet, että puolueen sisällä olisi kaksi leiriä, nuivat ja soinilaiset.

”Niin sanottujen halla-aholaisten mellastaminen puolueessamme on median luoma illuusio ja kupla”, Soini kirjoittaa Peruspomo-kirjassaan.

Tiistaina hänen tukijansa perustivat Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän. Oli kulunut alle 72 tuntia siitä, kun Halla-aho oli noussut perussuomalaisten johtoon.

SK-video: Jussi Halla-aho linjapuheessaan 11. kesäkuuta 2017. 
Perussuomalaisten ministerit Jussi Niinistö, Timo Soini, Jari Lindström, Pirkko Mattila ja Sampo Terho puoluekokouksessa 11. kesäkuuta.

Jussi Halla-ahon voitto näytti täydelliseltä. Hän kukisti Soinin suosikkiehdokkaan Sampo Terhon puheenjohtajavaalissa ensimmäisellä kierroksella, kirkkain luvuin.

Voittoputki jatkui.

Halla-aho oli yllyttänyt kannattajiaan valitsemaan varapuheenjohtajaksi porilaisen Laura Huhtasaaren. Niin tehtiin. Huhtasaari, joka on puolueen maahanmuuttovastaisimpia kansanedustajia, pudotti varapuheenjohtajan paikalta puolustusministeri Jussi Niinistön.

Toiseksi varapuheenjohtajaksi nousi kansanryhmää vastaan kiihottamisesta tuomittu kansanedustaja Teuvo Hakkarainen. Hän jätti satojen äänien päähän maltilliset kansanedustajat Arja Juvosen ja Kimmo Kivelän.

Vallanvaihdoksen täydensi kansanedustaja Juho Eerolan valinta kolmanneksi varapuheenjohtajaksi. Hän on yksi ehdokkaista, joita Halla-aho on mainostanut eduskuntavaalien alla blogissaan, niin sanotulla ”Halla-ahon listalla”.

Vanhasta johdosta paikkansa säilytti vain puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, eikä hänkään ole mikään vennamolaisen aatesuunnan perillinen. Slunga-Poutsalo kuuluu puolueen maahanmuuttokriittisen siiven tekemän Nuivan vaalimanifestin allekirjoittajiin.

 

Uuden eduskuntaryhmän perustaneet kansanedustajat ovat sanoneet, että tietynlaiset ”voimat” ”kaappasivat” puolueen.

On epäselvää, mitä he sillä tarkoittavat. Halla-ahon puolesta kampanjoitiin paljon. Niin kannattaa tehdä, jos haluaa suosikkinsa voittavan. 

Kun Alexander Stubb pyrki kokoomuksen johtoon, hän soitti avustajineen yli tuhat puhelua puoluekokousedustajille. Niin Sampo Terhon kannattajienkin olisi kannattanut tehdä.

Ministerikaverit Jussi Niinistö ja Jari Lindström kyllä tviittailivat Terhon kampanjamainosta. ”Sampo takoo – uusi alku.”

Ehkä vaalilause ei ollut uskottava. Mikä uusi alku? Terhon takana oli koko vanha kaarti, Soini oli juuri nostanut hänet ministeriksi.  

Perussuomalaiset ovat tunnettuja siitä, että panevat mielellään vanhat naamat vaihtoon. Populistipuolueen vetovoima on rakennettu kansan ja eliitin väliselle vastakkainasettelulle. Veto oli huipussaan vuoden 2011 eduskuntavaalien alla, kun ”tuli iso jytky”. Puhuttiin protestista, äänestettiin vanhoja valtaapitäviä vastaan. 

Niin Jyväskylän puoluekokouksessakin tehtiin. 

”Kansa on puhunu, pulinat pois.” Niin Timo Soinilla on ollut tapana sanoa ”eliitille” epämieluisten äänestystulosten jälkeen. 

SK-video: Timo Soini jäähyväispuheessaan ennen puheenjohtajavaalia 10. kesäkuuta 2017. 

 

Muutama tunti Halla-ahon valinnan jälkeen puoluekokouksen iltajuhlasta Jyväskylän Paviljongista poistui iso liuta perussuomalaisten kärkinimiä. Ensin puolustusministeri Jussi Niinistö, sitten eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho, sitten työministeri Jari Lindström

Ministereiden seuraan jyväskyläläisen olutbaarin pöytään liittyivät kansanedustajat Tiina Elovaara, Ari Jalonen ja Kaj Turunen sekä eduskunnan puhemies Maria Lohela

Elovaara oli heti Halla-ahon valinnan jälkeen sanonut, että hän on huolissaan. ”On paljon kysymyksiä”. 

Baarin pöydässä porukka alkoi miettiä vastauksia.

Kun bändi alkoi soittaa perussuomalaisten iltajuhlassa junaradan toisella puolella, solisti ihmetteli tyhjiä tuolirivejä: ”Onpas täällä hiljaista, täällä pitäisi olla jotkut juhlat.” Kello oli vähän vaille yksitoista, sali hädin tuskin puolillaan.  

Nyt perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ei ole jäljellä enää puoliakaan.

SK-video: Jussi Halla-aho puoluekokouksen iltajuhlassa 10. kesäkuuta 2017. 

 

”Tämä tuhoaa varmaan poliittisen uramme”, sanoi Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo, kun ilmoitti uuden ryhmän perustamisesta.

Ryhmä ei saa senttiäkään puoluetukea. Kaikki menee halla-aholaiselle, vanhalle eduskuntaryhmälle. Soinilaisille rahojen menettäminen oli kuitenkin pienempi paha kuin Halla-ahon kylkeen jääminen.

Yksi syy sille, että Halla-ahon valinta perussuomalaisten puheenjohtajaksi sai aikaan tällaisen tapahtumavyöryn, on hänen bloginsa. 

Halla-aho perusti Scriptan 14 vuotta sitten. Hän kirjoitti aluksi niitä näitä. Kielitieteen jatko-opiskelija jakoi ajatuksiaan euroviisuista: ”Joka vuosi lopputuloksena on zero puäng, mitä seuraa kotimaisessa keskustelussa koko kisojen moraalisen oikeutuksen kyseenalaistaminen.”

Ajoistaan tarjoilijakoulussa: ”Opettelimme ulkoa viinien erilaisia ominaisuuksia ja yhteensopivuutta erilaisten ruokalajien kanssa.”

Vanhemmuudesta: ”Minun mielestäni olisi törkeää, jos joku vihaisi minun lastani mistä tahansa syystä. Ihminen pitää oman lapsensa puolia, vaikka tämä olisi kuinka kilahtanut, koska sellaiseksi on ihminen luotu ja koska lajin selviäminen edellyttää sitä.”

 

2000-luvun alussa Halla-aho vielä väitti vastaan rasisteille Suomen Sisun keskustelupalstoilla. Ainakin niin hän on City-lehden haastattelussa sanonut. Kansallismielisten sisulaisten kanssa vängätessä mieli muuttui:

”Kävi ilmi, että heidän mielipiteensä olivat parempia kuin omani”, hän sanoi City-lehdelle.

Halla-ahosta tuli maahanmuuttokriittisistä poliitikoista kaikkein ärhäkin.

Blogi veti lukijoita. Ensin satoja, lopulta tuhansia päivässä. Kommentteja kertyi niin runsaasti, että niitä varten oli pakko perustaa erillinen nettisivu, Hommaforum

Myös Simon Elo löysi Halla-ahon blogin. 

”Tuntui kuin silmäni olisivat avautuneet”, Elo kirjoittaa Hommaforumilla Halla-ahon kirjoitusten lukemisesta. Halla-ahon tekstien takia Elosta tuli ”nuiva”. Elon mielestä hänen idoliaan kohdeltiin epäreilusti, etenkin mediassa, lopulta myös tuomioistuimissa.

”Hänen sanoissaan täytyy olla perää, kun häntä näin vainotaan, ajattelin. Viimeinen niitti oli Halla-ahon saama syyte ja tuomio  se oli todiste yhteiskunnan kaksoisstandardeista ja Mekkaan päin kumartamisesta.”

Jussi Halla-aho piti linjapuheen puoluekokouksessa 11. kesäkuuta 2017.

Puheenjohtajavaalin tuloksen selvittyä sosiaalisessa mediassa kierrätettiin otteita Halla-ahon kirjoituksista.

”Afrikan sarven ihmissaasta.”

”Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.”

Tällaisia kohtia sieltä poimittiin. Osa sitaateista oli irrotettu asiayhteydestään. Halla-ahon mielestä kaikki raiskaajat ovat ”ihmissaastaa”, joten Afrikan sarvesta kotoisin olevia raiskaajia voi kutsua ”Afrikan sarven ihmissaastaksi”.

Sitaatilla somalien ”kansallisista erityispiirteistä” Halla-aho kuvasi kaksinaismoralismia, johon ”suvaitsevaisto” hänen mielestään syyllistyy. Kaleva-lehden pääkirjoituksessa oli väitetty humalaisen väkivallan olevan ”suomalaisten kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre”.

Entä jos panisi tilalle somalit, ryöstelyn ja loisimisen? Jos kerran suomalaisten geneettisiä erityispiirteitä sopii arvuutella, miksei sitten myös somalialaisten, Halla-aho kysyi.

Rinnastuksen takia Korkein oikeus tuomitsi Halla-ahon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Halla-ahon lausahduksia ei ole pakko irrottaa asiayhteydestään näyttääkseen, että hän on radikaali. Blogissaan hän kyllä kirjoittaa, että ihmisiä on ”kohdeltava ihonväriin ja muihin ominaisuuksiin katsomatta samoin kriteerein”, mutta myös:

”Maahanmuutto- ja maahanmuuttajavastaisuus kumpuavat siitä tosiasiasta, että tietyt maahanmuuttajaryhmät elävät kuin siat pellossa.”

Halla-aholle hävinnyt Sampo Terho on sanonut, että hänen ja Jussi Halla-ahon ajaman maahanmuuttopolitiikan välillä ei juuri ole eroja. Retoriikassa on kuitenkin vero. Terho tuskin kirjoittaisi näin:

”Miksi musulmaanit hyppelevät munat pystyssä mölähdellen, kun päitä katkotaan tai jotakuta lyödään raipalla?”

 

Soinia Halla-ahon kirjoittelu on ärsyttänyt pitkään. Jäähyväispuheessaan hän sanoi:

”Kirjoitetut tekstit eivät ole möläytykseen verrattavia tunnekuohahduksia. Tekstissä omat ajatukset ovat harkittuja, joko hyvin tai huonosti. Suuri päätös on tehty kun painetaan nappia, jolla teksti ammutaan elektroniseen taivaaseen. Siellä näyttö on aina sataprosenttinen, joka säilyy pysyvästi.”

Soini ei ole halunnut tehdä Halla-ahon möläytyksille mitään. Tärkeämpää on ollut puolueen kasvattaminen maahanmuuttokriittisten suomalaisten ääniä kalastelemalla. Niitä on ollut jaossa paljon; Halla-aho on ollut puolueen kirkkaimpia tähtiä. Edellisissä eduskuntavaaleissa hän sai kuudenneksi eniten ääniä koko maassa. Viime eurovaaleissa äänisaalis oli maan toiseksi suurin. Edellä oli vain kokoomuksen Alexander Stubb.

Kun Petteri Orpo vuosi sitten syrjäytti kokoomuksen puheenjohtajan paikalta Stubbin, Stubb ei jäänyt ministeriksi. Jutta Urpilainenkin jätti valtiovarainministeriön sen jälkeen, kun Antti Rinne oli päihittänyt hänet demareiden puheenjohtajakisassa. 

Timo Soini ei halunnut tehdä niin kuin Stubb tai Urpilainen. Kun hän oli menettämässä unelmatyöpaikkansa, hän teki lopulta pesäeron Halla-ahoon. 

Uusi vaihtoehto -ryhmän kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa kertoi keskiviikkona Ylen radiohaastattelussa, miksi uuden puheenjohtajan valinnan jälkeen kuilu halla-aholaisten ja soinilaisten kanssa repesi niin suureksi. Kyse oli Soinista.

”Pyyhitään pois maailmankartalta. Kaikkein ammattitaitoisin ulkoministeriksi… Esitetään, että hänet heivataan. Mielestäni se ei ole sitä lojaalisuutta, mitä pitää tuntea miestä kohtaan, joka on perustanut puolueen.”

Puheenjohtajan valinnan ratkettua Lapin perussuomalaisiin kuuluva Terho Korpikoski, 62, arvioi tulosta:

”Vanha SMP romahti vasta nyt.”

Niin romahti myös perussuomalaiset.

Tiistaina 13. kesäkuuta Jussi Halla-aho asteli kameroiden eteen selittämään, miten tässä näin kävi. Taustalla luki puolueen slogan. Sitä saat mitä tilaat.