Johtuiko vihreiden ja vasemmistoliiton tappio todella taktisesta äänestämisestä? Selvitys paljastaa, että vuoto kiihtyi jo syksyllä
SK:n teettämä selvitys kertoo, että äänestäjien siirtyminen Sdp:n kannattajiksi näkyi selkeästi jo syksyllä, mutta ilmiö voimistui viimeisinä viikkoina ennen vaaleja.
Eduskuntavaalien jälkeen on keskusteltu niin sanotusta taktisesta äänestämisestä: siitä, kuinka yleisesti suomalaiset äänestivät jotain muuta puoluetta kuin ykkössuosikkiaan. Päällisin puolin järjenvastaista toimintaa on selitetty sillä, että osalle äänestäjistä olisikin ollut tärkeintä estää inhokkipuolueensa valtaannousu.
Erityisesti vihreät ja vasemmistoliitto epäilevät menettäneensä demareille äänestäjiä, jotka saatiin vaalien alla uskomaan, että tärkeintä on nostaa Sdp suurimmaksi. Loppujen lopuksi taktikointi epäonnistui täysin, kun Sdp jäi lisäpaikoistaan huolimatta vasta kolmanneksi. Sekä vihreät että vasemmistoliitto hävisivät odotettuakin enemmän.
Mutta kuinka yleistä taktinen äänestäminen todellisuudessa tällä kertaa oli? Tarkkaa käsitystä asiasta ei tietenkään vielä ole. Kuva tarkentuu vasta myöhemmin, kun vaaleista saadaan tutkittua tietoa.
Voi hyvin olla, että ilmiön merkitystä on liioiteltukin, kun häviäjät ovat purkaneet katkerina pettymystään.
Joitain viitteitä voi kuitenkin saada laajasta liikkuvia äänestäjiä koskevasta selvityksestä, joka julkaistiin Suomen Kuvalehdessä helmikuussa (8/2023). Sen aineisto koostuu Taloustutkimuksen loka–tammikuussa tekemistä kannatusmittauksista ja kertoo siis siitä, kuinka paljon ääniä kukin puolue olisi voittanut tai menettänyt, jos vaalit olisi pidetty muutamia kuukausia aikaisemmin.
Sdp oli tuossa vaiheessa saamassa muualta yhteensä vain noin 27 000 lisä-ääntä. Lopulta niitä tuli yli 40 000 enemmän: runsaat 71 000.
Tästä voi päätellä, että puolue onnistui parina viimeisenä kuukautena ennen vaaleja houkuttelemaan melko paljon sellaisia äänestäjiä, jotka eivät aikaisemmin olleet aikoneet äänestää Sdp:tä.
Toisaalta Taloustutkimuksen aineistosta selviää, että äänestäjiä alkoi siirtyä vihreistä ja vasemmistoliitosta Sdp:hen jo ennen kuin keskustelu taktisesta äänestämisestä toden teolla alkoi. Jo loka–tammikuussa kerätyistä tiedoista kävi ilmi, että Sdp oli siihen mennessä saanut vihreistä ja vasemmistoliitosta enemmän uusia kannattajia kuin kaikista muista puolueista yhteensä.
Selvityksestä voi myös päätellä, että vihreistä ja vasemmistoliitosta pakeni vaalienalusviikkoina äänestäjiä muuallekin kuin Sdp:hen. Ne menettivät lopulta yhteensä yli 100 000 ääntä enemmän kuin loka–tammikuussa kerätyn datan perusteella näytti. Vaikka kaikki Sdp:n aivan vaalien alla samat lisä-äänet olisivat tulleet vihreiltä ja vasemmistoliitolta, se selittäisi kaksikon yhteenlasketuista tappioista vasta alle puolet.
Kaikkein tarkimmin Taloustutkimus pystyi ennakoimaan kokoomuksen ja perussuomalaisten vaalituloksen. Perussuomalaiset saivat lopulta vajaat 20 000 ääntä enemmän kuin liikkuvia äänestäjiä koskevassa tutkimuksessa arvioitiin. Kokoomuksen lopullinen ääntenlisäys oli vain noin 1 500 pienempi kuin pari kuukautta sitten näytti. Keskustan loppukirikin näkyy tutkimuslaitoksen luvuissa. Liikkuvat äänestäjät –jutussa arvioitiin, että puolue voisi menettää jopa 120 000 ääntä, mutta lopulta äänestäjiä oli vain vajaat 75 000 vähemmän kuin neljä vuotta sitten.