Kilpailu, jota ei voi kuin voittaa

Aiemmin hyljeksitystä euroviisukarsinnasta on tullut houkutteleva markkinointikanava levy-yhtiöille. Voittoa tärkeämpää on näkyvyys ja tehosoitto kotimaassa. Onko Uuden musiikin kilpailu enää julkista palvelua?

popmusiikki
Teksti
Tero Alanko
Kuvitus
Outi Kainiemi

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Voit myös kuunnella jutun ääniversiona. Lukijana toimii a.i.materin koneääni Ilona.

’Ensin en halunnut koskea siihen kepilläkään. Suostuttelun jälkeen lähdin mukaan”, kertoo Anssi Autio. Hän on toiminut Uuden musiikin kilpailun päätuottajana kilpailun alusta saakka.

Aution mukaan 2010-luvun alussa Euroviisuilla meni huonosti lähes koko Euroopassa. Yleis­ra­diossa pohdittiin mitä tehdä. Päätettiin yrittää etsiä uusia musiikintekijöitä ja esiintyjiä. Suomen-karsintakilpailun nimi muutettiin Uuden musiikin kilpailuksi.

Ensimmäisen UMK:n ilmoittautumisaika päättyi syyskuun lopussa 2011. Mukaan pyrki peräti 540 kappaletta. Finaalin asti ylsivät Iconcrashin, Pernilla Karlssonin, Mica Ikosen, Kaisa Valan, Stigin ja Ville Eetvartin esitykset.

Kilpailun voitti Pernilla Karlsson kappaleella När jag blundar. Hänen veljensä Jonas oli säveltänyt ja sanoittanut sen äidin 50-vuotispäiville. Karlssonin tie Azerbaidžanin Bakussa järjestetyssä euroviisufinaalissa päättyi semifinaaleihin.

Pernilla Karlssonin euroviisukappaleen ennakkokatseluvideo vuodelta 2012. Lähde Eurovision Song Contest/Youtube.

Seuraavina vuosina UMK-konseptia säädettiin jatkuvasti.

Tähtituomarit tulivat mukaan vuonna 2013. Idea vohkittiin suositusta The Voice of Finland -ohjelmasta.

Vuonna 2015 yleisön lisäksi mielipiteensä kertoi kahdeksan raatia, niiden joukossa Martat-raati, lasten raati ja taksikuskien raati.

UMK sinnitteli hengissä, vaikka kukaan ei ollut siitä erityisen innostunut – ei sen järjestäjä, eivät levy-yhtiöt, eivätkä artistit. Vuonna 2010 – siis juuri ennen uudistusta – euroviisukarsintaa oli seurannut yli miljoona katsojaa. Seuraavan kerran samaan päästiin vasta 2021.

Pernilla Karlssonin jälkeen UMK:n voittivat Krista Siegfrids, Soft­engine, Pertti Kurikan Nimipäivät, Sandhja sekä Norma John.

”Vuonna 2018 näytti siltä, että kisan suurin tähti on (lastenmusiikkiyhtye) Hevisaurus. Siinä vaiheessa päätettiin, että me ei voida tehdä tällaista kautta”, Autio sanoo.

Yle otti käyttöön kutsuvierasformaatin. Muun muassa Britannian The X Factor -kilpailussa toiseksi tullut Saara Aalto oli sekä levy-yhtiöiden että Suomen kansan suurin suosikki vuoden 2018 Euroviisuihin. Aalto suostui mukaan ja sijoittui 25:nneksi.

Seuraava vuosi sujui samalla kaavalla. 20 vuotta aiemmin Sandstorm-hitin tehnyt Darude ei yltänyt varsinaiseen finaaliin asti.

”Jo siinä kohtaa yleinen mielipide oli muuttunut sellaiseksi, että tuokaa se vanha kilpailu takaisin. Itsekin oltiin sitä mieltä, että on paljon kivempaa, kun on useampi kilpailija.”

Tänä vuonna UMK-finaalissa nähtävät seitsemän esitystä ovat asian­tuntijaraadin valitsemia 363 ehdokkaan joukosta. Ylen edustajien ohella raatiin kuuluivat muun muassa Nelonen Median musiikkipäällikkö Jussi Mäntysaari ja suoratoistopalvelu Spotifyn musiikki­sisällöistä Suomessa vastaava Samuli Väänänen.

”Tärkein peruste on, että biisi tuntuu hyvältä ja sopivalta tähän formaattiin”, Autio sanoo.

”Se on raakaa peliä. Sieltä tippuu pois monelle rakkaita juttuja.”

Finaalin kappaleet soivat radiossa niiden julkistamisesta saakka. Tänä vuonna YleX-kanava räätälöi UMK-biiseille oman soittolistan. Yle myös tuotti kaikille finalisteille musiikkivideot esimerkiksi Youtubea ja Yle Areenaa varten.

Spotifyssa eniten kuuntelukertoja on kerännyt rap-artisti Käärijän juomalaulu Cha Cha Cha (liki kolme miljoonaa kuuntelua). Vähimmälle huomiolle ovat jääneet Lxandran Something To Lose -balladi (370 000) ja Robin Packalenin Girls Like You (670 000).

Kun ohjelmalla menee hyvin, sitä kohtaan on myös kiinnostusta.

”Nyt me voidaan odottaa, että keitähän sieltä tulee mukaan tänä vuonna. Välillä piti pelätä, että tuleeko kukaan”, Autio sanoo.

Levy-yhtiöt ja Ylen edustajat keskustelevat ideoistaan aktiivisesti jo ennen hakuaikaa. Esimerkiksi Robin Packalenin osallistumisesta sovittiin jo viime kesänä.

Yleisradion rahoitus on herättänyt suurta huomiota viime aikoina. Kokoomus ja perussuomalaiset ovat esittäneet yli sadan miljoonan leikkauksia Ylen budjettiin.

Yle ilmoitti helmikuussa lopettavansa Yle Puhe -radiokanavan. Perusteluina käytettiin muun muassa median käytön muutosta, epävarmoja aikoja ja kustannuspaineita.

UMK ja Euroviisut kuuluvat Yleisradion kalleimpiin projekteihin kansainvälisen tason draamasarjojen ja isojen urheilutapahtu­mien rinnalla.

Panostukset Euroviisuihin ovat viime vuosina kasvaneet. UMK:n finaali on aiempaa näyttävämpi, ja Euroviisujen kansainväliseen finaaliin on käytetty enemmän rahaa.

Esimerkiksi esityksen erityisefektit täytyy ostaa paikan päältä.

UMK:n ja Euroviisujen hintaa ei kuitenkaan paljasteta.

”Emme voi erotella toimintaa julkisesti kovin tarkkaan rahassa”, kirjoittaa Ylen luovien sisältöjen ja median johtaja Ville Vilén sähköpostissaan. ”Toimintaan liittyy lukuisia alihankintasopimuksia, jotka ovat sopimussalaisuuden piirissä. Pelkkä kansainväliseen finaaliin osallistuminen kuluineen maksaa useamman satatuhatta euroa.”

Lordin euroviisuvoitto vuodelta 2006 on yhä ainoa lajissaan. UMK-voittajista puolet on päässyt Euroviisujen semifinaalista jatkoon. Toissa vuonna Blind Channel sijoittui viisufinaalin kuudenneksi, viime vuonna The Rasmus 21:nneksi.

Vilénin mielestä euroviisuprojekti on onnistunut viime vuosina ”huomattavan hyvin”.

”Hyvä palaute ja laaja tavoittavuus osoittavat, että kyseessä on erinomainen julkisen palvelun sisältö. Ylen kuuluu tehtävänsä mukaan niin sivistää kuin viihdyttää.”

Norma John edusti Suomea vuonna 2017 Kiovassa järjestetyissä Euroviisuissa. Lähde: Eurovision Song Contest/Youtube.

Norma John oli teini-iässä tutustuneiden pianisti Lasse Piiraisen ja laulaja Leena Tirrosen bändi. Se voitti vuonna 2017 Uuden musiikin kilpailun balladillaan Blackbird.

Jo UMK-finaaliin pääseminen oli yllätys. Tirronen oli postittanut yhtyeen demon päähänpistona. Levy-yhtiötä ei ollut, eikä sen kummempaa suunnitelmaa kilpailun suhteen.

”Norma John oli terapiamusiikkia, ei hirveän tavoitteellista tekemistä. Tehtiin sellaista musiikkia, mistä itse tykätään ja vähän kuin itsellemme.”

Euroviisufinaalin jälkeen Norma John julkaisi yhden singlen Universal Musicille ja hiipui pois.

”UMK oli vähän kuin meidän missivuosi. Kaikki huipentui Euroviisuihin”, Tirronen sanoo.

”En osaa ajatella, että olisi pitänyt tehdä jotain toisin. Se oli kauhean kiva kokemus. En kokenut painetta mistään suunnalta. Saatiin olla oma itsemme.”

Ennen euroviisuvuotta Tirronen oli osallistunut Suomen The X Factor -kisaan ja saanut levysopimuksen. Leena Ihmemaassa -nimellä julkaistu levy oli pääosin muiden Tirroselle tekemää popmusiikkia ja unohtui pian.

Nyt Tirronen laulaa Lili & Luna -kantriduossa, jonka ensimmäinen albumi ilmestyi vuosi sitten. Yhtye lähetti biisin tämän vuoden UMK-karsintoihin ja pääsi loppumetreille, raadin haastateltavaksi asti.

Tirrosen mukaan yhtye lähti mukaan kahdesta syystä. Ensimmäinen oli itsekäs. Olisi ollut kiva päästä uudestaan UMK:hon, koska ensimmäinen kerta oli niin hauska kokemus. Toinen oli se, että UMK on yksi parhaista väylistä tuoda omaa musiikkia esille.

Tirronen toivoo, että mukaan valittaisiin myös tuntemattomia artisteja, joille UMK olisi väylä julkisuuteen. Silloin kyseessä olisi nimensä mukaisesti uuden musiikin kilpailu.

”Olisi kiva, jos ei tarvitsisi olla ammattilainen vielä hakuvaiheessa. Että vielä siinä vaiheessa ei olisi tärkeää, kuinka paljon seuraajia on somekanavissa.”

Suomessa Yle ja Euroviisut kuuluvat yhteen kuin paita ja peppu. Monissa muissa Euroopan maissa kyseessä on kaupallisen mediakanavan tuotanto.

Vuonna 1992 MTV Oy liittyi Euroopan yleisradioliiton EBU:n jäseneksi. MTV:n varatoimitusjohtaja Jaakko Paavela ehdotti kesällä 1992 Helsingin Sanomien uutisessa, että kanava voisi hoitaa esimerkiksi vuoden 1994 Euroviisujen Suomen-karsinnan. Niin ei käynyt.

”Kysymys oli pitkälti siitä, että se oli pirun kallis tehdä. Jos Suomi sattuisi voittamaan, se olisi vielä kalliimpi. Sen tekeminen ei silloin tuntunut realistiselta”, Jorma Sairanen kertoo. Hän toimi tuolloin MTV:n ohjelmapäällikkönä ja myöhemmin ohjelmajohtajana.

”Itse asiassa sitä ei edes harkittu vakavasti, kun mahdollinen hinta selvisi. Mainostuotot eivät olisi millään nousseet tarpeeksi korkeiksi.”

Seuraavan kerran MTV:ssä pohdittiin viisukarsintojen järjestämistä Lordin euroviisuvoiton jälkeen. Hartwall Areenalla 2007 järjestetty­ loppukilpailu oli kuitenkin niin kallis, että sen kuluihin MTV ei halunnut missään tapauksessa osallistua. Tapahtuman alustava budjetti oli 13 miljoonaa euroa.

Tälläkään kerralla neuvottelut eivät johtaneet mihinkään.

”Neuvottelutilanne oli Ylelle otollinen, kun heidän ei tarvinnut miettiä, paljonko jää plussaa viivan alle. Tai eihän Euroviisuista mitään voittoa jäänyt. Hirveästi aina joutuivat sortteeraamaan budjettiaan”, Sairanen sanoo.

UMK ei ole pisteohjelma, vaan lähes ympärivuotinen tuotanto. Kun kansainvälinen euroviisufinaali on toukokuussa ohi, suunnitellaan jo kovaa vauhtia seuraavan syksyn ja talven tapahtumia.

Masked Singerin ja The Voice Of Finlandin kaltaisiin viikoittaisiin, samanlaisina toistuviin hittiohjelmiin on suhteellisen helppo kerätä mainostajia. Niiden ansaintalogiikka on selkeä.

Sairanen pitää nykyisiä UMK:ta ja Euroviisuja toimivana tuotteena. Jos sopiva sponsori löytyisi, niiden järjestäminen saattaisi jopa olla kaupallisesti kannattavaa.

MTV:n edustajat eivät olleet halukkaita kommentoimaan Euroviisuja ja niiden karsintojen järjestämistä: ”Keskitymme MTV:n omaan tekemiseen. MTV:llä ei ole tarvetta lähteä spekulatiiviseen keskusteluun ohjelmista tai oikeuksista, joita meillä ei ole.”

Ylen Anssi Aution mukaan sisällön puolesta UMK:n tuottaminen onnistuisi muiltakin kuin Yleltä.

”Maikkarilla ja Sanomalla (Nelonen Median omistaja) olisi halutessaan resurssit siihen. Kuka tahansa voi tehdä, kun on tarvittavat alustat ja ammattitaito. Ja ne saa tietysti ostettua”, Autio sanoo.

Enää Ylen ei tarvitse pelätä, että Maikkari nappaisi Euroviisut. MTV erosi EBU:n jäsenyydestä vuonna 2019.

Keira (2023) ja Robin Packalen (2023).

Tämänvuotisista UMK-finalisteista Robin Packalen hakee selkeimmin kansainvälistä näkyvyyttä.

Etunimellään tunnetuksi tullut artisti nousi poptähdeksi Frontside Ollien ja Puuttuvan palasen kaltaisilla hiteillä. Ensimmäisen singlen ilmestyessä hän oli vasta 13-vuotias. Robin julkaisi nopeassa tahdissa viisi albumia. Niistä viimeinen ilmestyi syksyllä 2015.

Helmikuussa 2019 Robin Packalen julkaisi ensimmäisen englanninkielisen singlensä ja kertoi suuntaavansa ulkomaille. Uusi ura lähti liikkeelle tahmeasti. Ajoituksen kanssakin oli huono tuuri. Vuoden 2020 alussa iski korona.

”Kaikki vientitapahtumat peruuntuivat. Ei saanut lentää mihinkään. Jossain vaiheessa en päässyt edes Turusta Uudellemaalle.”

Yle houkutteli Packalenia Uuden musiikin kilpailuun lähes kymmenen vuotta. Hän kuitenkin halusi rakentaa uraansa muilla tavoilla kuin tv-kilpailuihin osallistumalla. Pandemia ja UMK:n parantunut maine käänsivät Packalenin pään.

Kilpailukappale Girls Like You on aika perinteinen poplaulu.

”UMK on yksi hyödynnettävä kortti kohti kansainvälistä menestystä. Jos päästään Liverpoolin finaaliin, se on vain plussaa. Jos ei päästä, työ jatkuu muilla tavoilla”, Packalen sanoo.

”On tärkeää, että UMK-biisi on paras mahdollinen versio siitä, mitä olen artistina. Kävi miten kävi, joka tapauksessa mulle jää biisi, jonka allekirjoitan sataprosenttisesti.”

Musiikkituottajat ry on Suomessa toimivien äänitetuottajien kattojärjestö. Sen jäsenten osuus Suomessa tapahtuvasta äänitemyynnistä on noin 80 prosenttia. Tuosta osuudesta noin 95 prosenttia on kolmen monikansallisen yhtiön – Sony, Universal, Warner – hallussa.

Tämän vuoden UMK-finaalin esiintyjistä yhtä vaille kaikki ovat kolmen suuren kiinnityksiä. Lxandralla on tuore sopimus PME Recordsin kanssa, jonka perustajiin kuuluvat JVG:n Jare Brand ja Ville-Petteri Galle. Aiemmin hän oli Saksan Universalin artisti.

UMK-osallistujista Keira lähti kilpaan ilman levy-yhtiötä, mutta solmi finaaliin päästyään sopimuksen Universalin kanssa.

”Englanninkielisen musiikin menestysmahdollisuudet Suomessa ovat olleet rajalliset. UMK:n kaltainen kanava luo jopa syyn julkaista musiikkia englannin kielellä. Ilman sitä kynnys olisi korkeampi”, sanoo Universal Music Finlandin toimitusjohtaja Kimmo Valtanen.

Valtasella on Euroviisu-perspektiiviä Lordin ajoista asti. Lordi eli Tomi Putaansuu on hänen lapsuudenystävänsä Rovaniemeltä. ­Aiemmin Sony Musicin toimitusjohtajana työskennellyt Valtanen ehdotti Ylelle ja Putaansuulle Euroviisuihin osallistumista.

Vuonna 2006 musiikkimaailma oli kovin erilainen. Levy-yhtiöt yrittivät myydä cd-levyjä ja pelkäsivät tulevaisuutta. Youtube oli alkutekijöissään, Spotifyta ei edes olemassa.

Euroviisuissa nähtiin merkittävänä vain kansainvälinen finaali.

”Ensin Suomessa yksi voitti ja muut hävisivät. Sitten varsinaisessa euroviisufinaalissa se yksikin useimmiten hävisi, ja sitä hävettiin joukolla. Pahimmassa tapauksessa koko loppu-ura tuhoutui, kun se meni pilaamaan Suomen maineen.”

Nykyään Universal kannustaa artisteja osallistumaan UMK:hon. Kilpailu on ollut heiltä saadun palautteen mukaan hieno kokemus.

”On tärkeä viesti, että artistit ovat viihtyneet siinä masiinassa. Toinen asia on, että nämä kappaleet ovat oikeasti resonoineet suoratoistopalveluissa. Ihmiset haluavat kuunnella niitä. UMK:sta on tullut oma, merkityksellinen kanavansa.”

Portion Boys (2023), Darude (2019), Bess (2022) ja Benjamin (2023).

Vain elämää oli pitkään se musiikkiohjelma, jolla oli suurin kaupallinen merkitys. Nyt kiinnostus sitä kohtaan on kääntynyt laskuun. Tuoreemman UMK:n suunta on ylöspäin.

UMK:sta on noussut jättihittejä, vaikka kyseiset kappaleet eivät olisi kilpailua voittaneetkaan. Esimerkiksi Bessille ja Erika Vikmanille UMK-esityksillä on ollut valtava merkitys. Bessin Ram pam pam sijoittui kolmanneksi viime vuonna ja Vikmanin Cicciolina toiseksi kaksi vuotta aiemmin. Molemmat laulut olivat suomenkielisiä.

Pelkkä UMK:hon osallistuminen voi tehdä artistista tähden. Se on suuri muutos verrattuna aiempaan.

”Kymmenen vuotta sitten UMK:hon osallistuminen oli vähän kuin merkki, että artistin uralla ei mene kovin hyvin. Nyt kisa tuntuu innostavalta ja positiiviselta kokemukselta”, sanoo Valtanen.

”Ja jos pääsee esittäytymään euroviisufinaalissa yli sadalle miljoonalle ihmiselle, niin onhan se valtava mahdollisuus.”

Valtanen pitää myös Spotifyn suuria kuuntelulukuja tärkeänä onnistumisena. Ihmisiä ei voi pakottaa kuuntelemaan kilpailubiisejä suoratoistokanavilla.

Valtasen mielestä UMK ja Euroviisut ovat Ylen kruununjalokiviä. Yle on sitoutunut niihin pitkäjänteisesti ja kokee ne tärkeiksi.

Yle myös markkinoi kilpailijoita aktiivisesti. Tammikuussa se järjesti mediatapaamisen, jossa artistien kuvaaminen oli kielletty. Toimittajien ammattilehdessä Journalistissa ilmestyneessä jutussa ihmeteltiin, miksi Yle alkoi leikkiä levy-yhtiötä ja pyrkii kontrolloimaan artistien julkisuushallintaa.

Valtanen ei näe julkisen palvelun yhtiön ja kaupallisten levy-yhtiöi­den tiiviissä yhteistyössä ristiriitaa. Ylen keskeiseen tehtävään kuuluu tuottaa myös viihdettä.

”Yhteistyötä tehdään koko ajan muutenkin kuin UMK:n puitteissa. Uskon, että se luo isoja elämyksiä jokaiselle suomalaiselle. Se on positiivista synergiaa.”

Yksi toive Valtasella on Ylen suuntaan. Hän haluaisi UMK:hon enemmän suomenkielistä musiikkia.

”Jos katsotaan, minkä kielinen musiikki Spotifyssa on suosituinta, niin suomalaisista artisteista puhuttaessa se on suomi. Myös uusista UMK-biiseistä suomenkieliset ovat kuunnelluimpia”, hän sanoo.

Viimeksi suomenkielinen kappale nähtiin Euroviisuissa vuonna 2015. Pertti Kurikan nimipäivät ei päässyt finaaliin.

”On eri asia, mitä ihmiset vaalipäivänä ajattelevat. Silloin esitys ja kokonaisuus saattavat merkitä enemmän. Euroviisumenestyksessä on kyse muustakin kuin musiikista.”

Oikaisu 15.2.2023 kello 16.20. Korjattu Saara Aallon sijoitus euroviisufinaalissa 2018. Aalto oli 25:s, ei 10:s, kuten tekstissä aiemmin luki. Se oli Aallon sijoitus semifinaalissa.