Tekijänoikeuslobbarit uhkaavat kuluttajanoikeuksia ja tietosuojaa netissä

Ulkomaat 25.2.2010 12:25
Wikileaks Kuvakaappaus Wikileaks-sivustolta marraskuulta 2009. Kuva AP / Lehtikuva

Suomalaiset ovat oppineet arvostamaan kirjastojaan, jotka ovat johdattaneet lapset sukupolvesta toiseen omaehtoisiksi lukijoiksi.

Netissä on käymässä toisin, kun aktiivisimmat tiedonhakijat ja -jakajat ollaan leimaamassa piraateiksi. Lainsäädäntö ei ole pysynyt digitaalisen kulttuurin tasalla, vaan tarjonnut erilaisia tulkintamahdollisuuksia – ja samalla kultakaivoksen juristelle ja lobbaajille.

Viihdeteollisuus ja nettiyhteisö ovat ottaneet yhteen kuluttajien ja nettikansalaisten perusoikeuksista. Kiistaa on käyty muun muassa oikeudesta yksityisiin kopioihin, korvataanko tekijänoikeudet tekijöille vai oikeuden omistajille – ja voidaanko korvaukset tekijänoikeuksista kerätä myös internetissä niin sanottuna flatratena, kuten kirjasto- ja kasettikorvauksissa.

Koko kulttuuria ja meitä kaikkia koskevat kysymykset on haluttu ratkaista ilman julkista keskustelua. Teollisuuden lobbarit näyttävät päässeen valtioiden edustajista niskan päälle salaisissa ACTA-neuvotteluissa. Niissä tuotepiratismia yritetään suitsia kansainvälisellä sopimuksella (Anti-Counterfeiting Trade Agreement).

Tuloksia näistä neuvotteluista on tihkunut julkisuuteen vain tietovuotoina, vuosi sitten Wikileaksin kautta ja nyt Computerworldin kautta. Neuvottelijoita on sitonut vaitiolovelvollisuus. Uusimmassa tämän helmikuun tietovuodossa selvisi, että laittomien nettisisältöjen levittämiseen syyllistyneitä voitaisiin rangaista netistä sulkemisella.

Nettisulku on yksityiskohta, mutta paljastava. Siinä on kysymys kiistellystä kolmesta-poikki-käytännöstä, jota on jo lähdetty soveltamaan Ranskassa ja suunnitellaan otettavaksi käytäntöön myös Isossa-Britanniassa.

Perustuslakia polkeva ratkaisu

Ranskalaisen Hadopi-lain mukaan teleoperaattorit on velvoitettu ensin varoittamaan surffaajaa, ettei tämä jatka laitonta toimintaansa, sitten varoittamaan ja kolmannesta kerrasta sulkemaan tämän ulos verkosta. Nettisulku runnottiin läpi, vaikka sikäläinen perustuslakituomiostuin pitikin sitä perusoikeuksia polkevana ratkaisuna.

Kun EU-komissio oli yrittänyt sisällyttää kyseisen rankaisutoimenpiteen televiestintää koskevaan lakipakettiinsa, europaramentti hylkäsi koko paketin. Se lähti siitä, että netistä sulkeminen – mikäli ylipäätään olisi hyväksyttävissä – vaatii jokaisessa yksittäisessä tapauksessa erikseen oikeuden päätöksen. Asia tuli esille myös Euroopan neuvoston toukokuisessa Reykjavikin kokouksessa. Sielläkin todettiin, että ”nettiin pääsy on perusoikeus”.

Europarlamentaarikot ovat nyt joutuneet havahtumaan siihen, että EU-komissio on kaikesta huolimatta hyväksymässä nettisulun ACTA-neuvotteluissa. Tämä on saanut heidät reagoimaan talousvaliokunnassaan voimakkaasti ja vaatimaan asiasta komissiolta julkista käsittelyä.

Euroopan tietosuojavaltuutettu Peter Hustinx on julkaissut laajan kannanoton niistä ACTA-asiakirjoista, jotka on saatu julkisuuteen (pdf-tiedosto). Hän varoittaa sopimuksen kielteisistä vaikutuksista eurooppalaisten perusoikeuksiin, kuluttajan-, tieto- ja yksityisyydensuojaan.

ACTA-neuvotteluissa on ihmetelty paitsi niiden salaisuutta myös sitä, että niissä ei ole kuultu nettiyhteisöä – niitä, jotka tuntevat parhaiten digitaalisen kulttuurin piirteet ja mahdollisuudet. Neuvotteluissa onkin ilmeisesti haluttu päästä muokkaamaan nettiä koskevaa kielenkäyttöä palvelemaan vain teollisuuden etuja.

Se alkaa kuluttajanoikeuksien ohittamisella ja jo piratismin käsitteen käytöllä. Organisoidun rikollisen toiminnan käsite ulotetaan myös vertaisverkkoihin. Kansalaiset saadaan epävarmoiksi siitä, onko heillä oikeutta yksityiseen kopiointiin. Samalla piraattijahdissa on haluttu ohittaa normaali oikeuskäytäntö ja tuomioistuimet.

Nettisulku polkee mitä ilmeisimmin tietoyhteiskunnan perusoikeutta. Se ei silti ole suurin vaara, vaan todellisena painajaisunena seuraa aukoton valvontajärjestelmä ja yksityisyyden suojan täydellinen mitätöiminen, jota se edellyttää. Kaikkia epäillään ja seurataan verkossa surffailun joka askeleella.

Teksti Jussi Tuormaa, München

Aiheesta lisää
Nettipiraatteja on Suomessa yli satatuhatta: ”Ei meillä mitään vaikeuksia ole näitä löytää” (Suomenkuvalehti.fi 18.2.2010)
Piraattipuolueen puheenjohtaja: ”Piratismi rikastuttaa kulttuuriperintöä” (Suomenkuvalehti.fi 22.9.2009)
Vastaisku piratismiin: ”Varoitusten jälkeen operaattori katkaisee nettiyhteyden” (Suomenkuvalehti.fi 17.9.2009)