Nettipiraatteja on Suomessa yli satatuhatta: ”Ei meillä mitään vaikeuksia ole näitä löytää”

Talous 18.2.2010 08:38

Ketä kiinnostaa se, että nettipiratismi on laitonta? Monelle kuluttajalle ilmaisuus on internetin maailmassa tärkeämpi arvo kuin laillisuus. Poliisi taas ei ryhdy tutkimaan tekijänoikeusrikkomuksia oma-aloitteisesti. Teleoperaattorit tarjoavat vain väylän piratismille – pitäisikö niiden puuttua asiaan?

Nettipiratismi Musiikin imurointia internetistä. Kuva Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry arvioi, että Suomessa oli viime vuonna 100 000 aktiivista nettipiraattia, jotka jakavat luvattomasti musiikkia, elokuvia ja pelejä verkossa. Viime vuonna yhdistys teki 82 tiedonsaantihakemusta henkilöistä, joiden epäiltiin syyllistyneen piratismiin.

Jos samalta tietokoneelta lähtee levitykseen vaikkapa suuria määriä musiikkia, TTVK voi lähettää tiedonsaantihakemuksen tuomioistuimelle.

Mikäli pyyntöön myönnytään, teleoperaattorin on kerrottava TTVK:lle epäillyn nettipiraatin henkilöllisyys ja yhteystiedot. Sen jälkeen yhdistys ottaa yhteyttä piratismista epäiltyyn henkilöön. Mikäli sopimusta ei synny, juttu etenee poliisitutkintaan.

Yli satatuhatta nettipiraattia, mutta vain 82 tiedonsaantihakemusta. Miksi?

Nettipiraattien nappaaminen on käytännössä hankalaa. Vaikka internetin maailma on valtava, piraatteja on seurantaohjelmien avulla helppo valvoa.

”Ei meillä mitään vaikeuksia ole näitä tapauksia löytää”, toteaa Antti Kotilainen. ”Jos laittaisimme vireille tuhansia tapauksia, tuomioistuimet tukkeutuisivat täysin. Prosessi on nykyisellään työläs.”

Lisätehoa seulontaan

Ongelma piilee siinä, että nykylaki estää pehmeiden keinojen käytön piratismin vähentämisessä. Teleoperaattori ei voi nykyisellään välittää  oikeudenhaltijan varoitusta tekijänoikeusrikkomuksesta asiakkaalleen.

TTVK toivoo myös, että teleoperaattorit voisivat paitsi lähettää varoituksia, myös samalla pitää niistä kirjaa. Lain mukaan tällainen toiminta kuitenkin rikkoo henkilön yksityisyyden suojaa. Kotilaisen mukaan teleyritykset eivät myöskään ole innostuneita ajatuksesta – se tekisi hallaa bisnekselle.

”Lähetettyjen varoitusten seuranta olisi toki keinona hyvin tehokas”, sanoo tekijänoikeusneuvos Viveca Still opetusministeriöstä.

Opetusministeriön työryhmä on pohtinut vuodesta 2009, kuinka luvatonta tiedostojenjakelua verkossa voisi vähentää lain avulla. Viime syksynä valmistuneen mietinnön mukaan nykyinen tekijänoikeuslainsäädäntö on sinänsä toimiva, koska se mahdollistaa luvattomaan verkkojakeluun puuttumisen. Varoituskirjeet ovat työryhmän mielestä harkinnan arvoinen ajatus.

Laki antaa siis mahdollisuuden, mutta toimintaa se ei takaa. Poliisi tutkii epäiltyä tekijänoikeusloukkausta vain, jos oikeudenhaltija itse tekee valituksen.

Opetusministeriön pohdinnat ovat olleet lausuntokierroksella viime syksynä. Mahdollisen lakiehdotuksen valmistelu jatkuu, mutta päätöstä hallituksen esityksen antamisesta ei ole vielä tehty.

Varoitusten lähettäminen olisi lempeä tapa saada nettipiraatit varpailleen. Esimerkiksi vanhemmat saattavat valveutua seuraamaan jälkikasvunsa toimia internetissä, jos kotiin tulee ilmoitus vaikkapa laittomien musiikkitiedostojen levittämisestä. Nettipiraatteja löytyy lähes kaikista ikäluokista, mutta erityisesti kyseessä on nuoren polven harrastus.

”Nuorin nettipiraatti tähän mennessä on ollut 10-vuotias”, sanoo Antti Kotilainen.

Aiheesta lisää
Piraattipuolueen puheenjohtaja: ”Piratismi rikastuttaa kulttuuriperintöä”
(Suomenkuvalehti.fi 22.9.2009)
Elokuvayhtiöt ohjaavat piratismiin
(Suomenkuvalehti.fi 17.2.2009)