Öljy-yhtiöt aikovat lisätä arktisten alueiden öljyn- ja kaasuntuotantoa reilusti, pankit myöntävät rahoitusta hankkeille
Öljy-yhtiöt ja niiden rahoittajat laskevat, että energiasiirtymä tapahtuu paljon hitaammin kuin on suunniteltu.
Suuret öljy-yhtiöt ovat aikeissa lisätä öljyn- ja kaasuntuotantoa arktisilla alueilla seuraavan viiden vuoden aikana ainakin noin 20 prosentilla.
Finanssiyritysten hankesuunnitelmia seuraavan Reclaim Finance -järjestön tuoreen raportin mukaan eniten toimintaansa ovat vuoteen 2030 mennessä laajentamassa amerikkalainen ConocoPhillips 36 prosentilla, ranskalainen Total yhteensä 28 prosentilla ja venäläinen Gazprom 14 prosentilla. Absoluuttisesti eniten toimintaansa arktisilla alueilla aikoo laajentaa Gazprom, jonka varannoista 74 prosenttia sijaitsee arktisilla alueilla.
Muita fossiilisen energian yhtiöitä, jotka ovat laajentamassa toimintaansa alueella, ovat muun muassa norjalainen Equinor, espanjalainen Repsol ja alankomaalainen Shell.
Raportin mukaan arktisilla alueilla on tällä hetkellä 599 öljy- tai kaasukenttää joko jo toiminnassa, perusteilla tai parhaillaan öljyn- tai kaasunetsintävaiheessa.
Raportti perustuu selvityksiin energiayhtiöiden rahoittajien, muun muassa JPMorganChasen, Citigroupin, BNB Paribas ja VTB-pankkien sekä venäläisten Sperbankin ja Gazprombankin tulevista rahoitussuunnitelmista.
Vuosien 2016 ja 2020 välillä pankit rahoittivat arktista öljyn- ja kaasunporausta ainakin 314 miljardilla eurolla. Eurooppalaiset pankit vastasivat neljänneksestä tästä rahoituksesta. Hankkeiden rahoitus on raportin mukaan kasvamassa.
Pankkien lisäksi erilaisilla sijoitusyhtiöillä on meneillään noin 232 miljardin euron edestä arktisen öljyn- ja kaasuntuotannon investointihankkeita.
Pankit määrittelevät suojelun piiriin kuuluvat arktiset alueet niin rajatuiksi, että lähes kaikkia projekteja voidaan rahoittaa.
Erikoiseksi tilanteen tekee se, että käytännössä kaikki pankit ovat julkisesti ilmoittaneet vetäytyneensä kaikista arktisen alueen fossiilisten energialähteiden hyödyntämisprojekteista. Ne kuitenkin määrittelevät suojelun piiriin kuuluvat arktiset alueet niin rajatuiksi, että käytäntö mahdollistaa lähes kaikkien projektien rahoittamisen.
Raportin mukaan pankit siis julkisuudessa kyllä sitoutuvat kestävän kehitykseen ja ilmastonmuutoksen hidastamiseen, mutta todellisuudessa ovat edelleenkin täysillä mukana rahoittamassa fossiilisten energialähteiden käytön lisäämistä ja vieläpä juuri siellä, missä ilmaston lämpenemisen aiheuttamat vahingot ovat konkreettisimmin havaittavissa.
Sekä öljy-yhtiöiden että niitä rahoittavien pankkien motiivit arktiseen öljynporaukseen ovat yksinkertaiset; toiminta on erittäin kannattavaa. Vaikka esimerkiksi Euroopassa öljynjalostamoja nyt suljetaan, kun maanosa varautuu EU:n vihreään kehitykseen, samaan aikaan uutta jalostamokapasiteettia rakennetaan muualle maailmaan sitäkin enemmän.
Öljy-yhtiöt ja niiden rahoittajat laskevat, että erimerkiksi sähköautojen vaatiman infran rakentaminen vie länsimaissakin vuosikymmeniä, joten energiasiirtymä tulee tapahtumaan todellisuudessa paljon hitaammin kuin on suunniteltu. Vaikka fossiilisen öljyn käyttöä halutaan vähentää, se on mahdollista vain sitä mukaa, kun sen käytölle on tarjolla vaihtoehtoja eikä vain suunnitelmia.